Noro ja muita juttuja

 Kuka vielä muistaa ihanat Noro-langat? Olivat toistakymmentä vuotta siten ihan kuuminta. Kalliita ku mitkä, mutta ihan omanlaisiaan. Kuidut värjätäään ensin ja vasta kuitusekoituksista kehrätään lankaa. Nyt niitä on jälleen saatavilla! Ja kummaa kyllä - hinta ei ole noussut samaan tahtiin ku monien muiden lankojen.

Lanka on ihan yhtä ihanaa kuin vuosia sitten! Huivissa Silk Garden Sock Solo ja Sock. 

Ohjetta modasin ihan vahingossa :) DMC:n Eco Vita -kirjan huiviohjeesta. Kirjavaa lankaa meni melkein koko kerä. Yksiväristä jäi kelpo nöttönen, jolla jo uusi kohde. Tuo I-cord -reuna on kolahtanut mulle ihan täysillä!

Olenhan muutakin tikutellut. Tosin kuvia ei ole, koska asiakkaat ovat tulleet hakemaan tuotokset samantien. Kuvaaminen on unohtunut.

Tein tämän jakun kokoa 86-92. Menekki teetee helmi -lankaa 127 g. Väri 349. Nyt voit käyttää mielikuvitusta :)

Toinen pikaisesti puodista lähtenyt tilaus oli Katian Alpacolorista neulotut perussukat. Toive oli napakat ja lämpimät, koko 41-42 ja jotain suttua estämään sitä ettei sukat pyöri jaloissa. Minä tikuttelin sukat ja Ida hoiteli liukuesteet. Eli "jarruneste" Sock Stoppia koko jalkaosan ympäri. Nämäkin sukat haettiin ennekuin ehdin kuvata. Mutta parin päivän kuluttua kuultiin et olivat juuri oikeanlaiset. Ja saatiin ihan ylimääräinen kiitos:

Voi kun mä muistan et tällaista ihanaa suklaatia sai lapsena joskus tosi harvoin tuliasiksi ruåttinlaivalta!

Viime viikkoina on tullut kaksikin reissua Tampesterin suuntaan. Ensimmäinen vähän surullisempi reissu - tosin oli mukavaa nähdä ystäviä vuosien takaa. Ja tietenkin Tassun vanha ystävä Pate;

Sain rapsuttaa ja antaa herkkutikun!

Toinen reissu oli viime perjantaina Naulefriikki Piikun kanssa turistibussilla Kässämessuille. Matkakässynä kaveri Kesäkauppaan malliksi neulotulle Ensiapupaketti-sukalle:

Lankana teetee Pallas. Puikot 3,0 mm Zing 15 cm sukkikset.

Messuilla ei mitään uutta. Käsinvärjättyjä hienouksia oli joka paikassa. Mihin minä olen menossa kun katselin askartelukauppoja ja ainoat ostokset oli mekkokangas ja juustoja?!?!? Ja parasta oli aamupalaksi/lounaaksi nautittu riisipuuro ja väskynäsoppa! Ja tietenkin seura <3

Matka sujui ilman yllätyksiä - pääsimme perille vaikka välillä epäilyttikin kuskin omituiset reittivalinnat. Kyllä sille kannatti skoolata:

Opiskelun tehtävänpalautus olis ollu perjantaina. En uskaltanut jättää viime tinkaan. Eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka tuotos häviää bittiavaruuteen tai netti ei toimi. Tai turistibussi lähtee Tampereelta Turun sijaan kohti Vaasaa. Mitä vaan voi tapahtua! Siispä torstaiyönä lähetin tuotokseni:

Ja jo nyt tiedän et läpi meni! Seuraavaa etappia kohti...

Saarimökkeily on ohi, mutta mökkeily jatkuu toisaalla. Oli tarkoitus mennä haravoimaan, mutta luni yllätti. Lumessa näin aamusella jäljet:

Keskellä tietä kaksi tassunjälkeä! Ei mistä eikä mihin. Vain kaksi jälkeä. Kummitteleekohan Blogikissa Tassu?

Ei sitä lunta nyt NIIN paljon kuitenkaan ollut ettei sienihullu olis kosteikkoja löytäyt. 

Pitihän ne kerätä mukaan!

Ettei vaan jäisi ilman meri/taivaskuvaa tämäkään postaus niin... Sama taivas - eri paikka.

Kuukausi vielä vuoden pimeimpään päivään!

Koukussa palmikkosukkiin ja lomalle

 Pikkuisia palmikkosukkia oli niin hauskaa tikutella, etten mitenkään saanut "putkea" poikki!

Puodin jämälankakoreista löytyneet alpakkanyssykät anelivat pääsyä puikoille. Ja minähän annoin niille periksi. 

Zingit piti vaihtaa KnitPro puisiin 2½ puikkoihin, koska alpakkalanka on niin liukasta, että Zingit luiskahtelevat kärkikavennuksissa lattialle. 15-senttiset on varsinkin näissä pikkusukissa kivat.

On ne vaan niin söpöjä!

Pinkit teetee Alpakka, menekki kahteen pariin 39 g. Valkoiset Helmiveneen Baby Alpakka, menekki 67g. Siniset Bermont Carmen (siinä on silkkiäkin), menekki 35g. 

Se mun rakas ja superhelppo palmikkomallini, jota Iso Gnu kysyi edellisen postauksen kommentissaan, löytyy täältä. Vauvakoossa 10s/puikko ja palmikoiden molemmilla puolilla on vaan 1 nurja silmukka. Varressa 5 palmikkoa ja terässä 4. Kärkikavennukset joka kerroksella. 

Loma alkaa olla näillä näppäimillä muillakin ku mulla. Aina ennen lomaa mulla on kamala stressi siitä, että mukana on tarpeeksi lankaa, puikkoja ja ohjeita. Muistan edelleen elävästi sen yhden kauhean viikonlopun, kun kässäpussi oli unohtunut Saloon ja minä onnettomana yrittämässä tehdä puikkoja varrastikuista santapaperilla! Sen seurauksena syntyi Neulojan Ensiapupakkaus. 

Nämä sukat on olleet puikoilla ja pitkään. Ovat lojuneet puodissa esimerkkinä Addin Cra Sy Trio -puikoista. Tikuteltu kerros silloin ja toinen tällöin. Viime viikolla tikuttelin ne loppuun. Lankana teetee Pallas kirjava ja puikot 3,0 crasyt. Ideana puikoissa on, että puolet silmukoista on yhdellä puikolla, puolet toisella ja kolmannella neulotaan. En itse oo kauheen innostunut crasyista sukkien neulomisessa, mutta pipojen ja pyörönä neulottujen hihojen kanssa ne on ihan mainiot. Oikeastaan monimutkaisten kirjoneule- tai pitsisukkien neulomiseenkin ne on hyvät.

Siis loma. Tänä vuonna en pitänyt itseni kanssa yyteeneuvotteluja. Ne on pidetty jo vuosia sitten, joten juhannusviikko on sovittu jo aikaa sitten niin, et mä lomautan itseni. Ida pitää puotia pystyssä sillä välin, kun minä klapisulkeistelen mökillä. Loma alkaa lupaavasti: Sataa kaatamalla. Istun lepakkotuolissa, kuuntelen äänikirjaa ja tikuttelen palmikkosukkaa.

Pitkän harkinnan jälkeen pakkasin lomakässäkassiin pelkkää huvittelua. Eli suunnitelmissa on sukkia eikä mitään sen kummempaa! Siis oikea loma.

Sade on jo huuhdellut siitepölyt mökin katolta. Virittelin sadevesitynnyrit paikoilleen. Päiväsauna lämpeemässä. Kohta saunaan, uimaan ja hiukset voin varmaan jo huuhdella sadevedellä.

Hyvää lomaa mulle ja hyvää juhannusviikkoa kaikille lukijoilleni!

Ensiapupakkaustesti, laiturifirma ja mustikoit

Aika usein kysytään, et miten monta kerää sukkapariin kuluu tai miten suuret sukat saa kerästä. No mä tiedän tarkkaan et 100g:n kerästä, jossa on n. 420 metriä lankaa tulee kakspuolikkailla puikoilla ihan kelpo kokoiset miesten sukat kunnollisella varrella. Siis varsi jotain 20 cm ja koko jotain 45. Ei siitä montaa metriä jää, mut riittää.

Päätin sitte testata, mihin riittää meidän huippujuttu eli Neulojan ensiapupakkaus... Lankana teetee Pallas (50g=130m, 80% villa, 20% polyamidi, konepesu 40). Tikuttelin kerän kolmosen puikoilla. 56 silmukkaa, varsi 22 cm, normi vahvistettu kantapää, koko 43... Ja menekki yhteen sukkaan VAAN 46 g. Eli isommatkin tulis. Mut ku ei viitti purkaa ni aloitin varmuuden vuoksi kärkikavennukset liian aikaisin.

 Olishan sitä voinu purkaa ja tehdä vielä muutaman kerroksen lisää, mut eiköhän tää riitä todistamaan, et paketista saa ihan kunnon kokoiset miesten sukat?

Onko kellään jotain kivaa kaavaa, jolla vois laskea miten monta metriä lankaa menee kärkikavennuksiin? Ehdottelen asiaa Karviselle, joka rakastaa kaikkia kaavoja ja laskemisia, mut jostain syystä ei nappaa. (ny se kuitenkin ihan vähän kiinnostui - pitää kuulemma tietää tarkemmin se muoto, jotta voi tehdä approksimaatioit. LOL).

Kuten laituripainojutut. Sitä on pohdittu, laskettu ja mietitty päätä raapien niin et kalju paistaa jo pahasti. Mökkirantaan on ilmestyny viime viikkoina kaikenlaista rautaa ja betonilla täytettyä rekan jarrurumpua, audinrenkaita vanteineen ja kettinkiä sun muuta. Pääskysetkin viime viikonloppuna niitä ihmetteli...

Hoohetki oli aikaisin sunnuntaiaamuna. Piti olla tarpeeksi tyyntä ja riittävän vähän paluuliikenteen aaltoja. Veneellä piti hilata ne kakssataa*2 kiloa betonia/rautaa rannasta merenpohjaan. Ei inahtanutkaan. Tappiomielellä rantaan palatessa todettiin syy (=oma moka), perustettiin Latosaaren Lahopään Laituri Ky (minä olen se äänetön yhtiömies). Ja otettiin uusiksi. Johan lähti! Pikkuruiset pallot osoittaa nyt mötiköiden paikan. Tarina jatkuu. Kuulemma seuraava siirto vaatii rasvatyyntä keliä. Mä oon ihan hiljaa ja odotan :) Sillä välin poimin mustikoita:

 Näitä kyllä himoitsee muutkin. Perjantai-iltana näytti vähän siltä, että jopa lokille maistuis mustikat! Vai mitähän se tuolla huussin katolla väijyy? Tuskin kaloja.

Tassustakin on tullut oikea mustikkakissa. Tai ainakin se pitää seuraa :) Eikä koko ajan ollenkaan noin rauhallisena...

Oliskohan Tassun seurankipeyteen sittenkin vaikuttanut sunnuntai-iltana metsästä palaavan kissun perässä tulleen otuksen karmea karjunta? Me tietenkin lähdettiin heti jahtaamaan vihulaista, jonka lyllerryksen perusteella Karvinen tulkkasi mäyräksi. Mut meitä ilkeästi metsästä tapittavat mustat silmäympärykset todisti otuksen supiksi! Pahuksen mustikkavaras sekin.

Nyt ollaan taas arkielämässä. Tänään käytiin rakentamassa Pop-up kesäkauppaa Matildassa. Huomenna aukeaa virallisesti, mutta jo tänään otettiin pieni varaslähtö. Tervetuloa!

Näytti ja tuntui taas niin hauskalta, että olis mieli tehny jäädä sinne, vaan takaisin omaan kauppaan piti lähteä. Tosin sielläkin on kivaa. Niin innoissani olin, että paluumatkalla "eksyin" kun ajatuksissani ajoin yhden tienhaaran ohi. Noo - pääseehän Saloon myös Perniön kautta:) Ja oma popup-vuoroni on edessä - torstaina 19.7. Siispä tervemenoa Mathildedahliin! Siellä on kaikkea kivaa ja kaunista.

Estelle vol 2, risa tietsikka ja komia halo

Viikko sitten perjantaina mulle tapahtui pieni kämmi. Kässäpussi unohtui kotiin! Siis eihän siinä ollut mitään katastrofaalista tällä kertaa, koska olin menossä töihin ja siellähän on lankaa riittämiin. Tosin huivin valmistuminen siirtyi viikonloppuun.

Edellinen Estellen nuttu on päätynyt jollekin pienelle prinsessalle. Koska malli on helppo, nopea ja nätti puhumattakaan langan ihanuudesta, päätin tikutella uuden.

Puikot 3½ ja 4 mm. Lanka (sanahirviö) Sublime Baby Cashmere Merino Silk DK, menekki 107g. Ohjeen kaksi kerää ei taaskaan riittänyt. Mopsineulojalle tiedoksi - kyllä mä joskus käytän omia jämälankojani. Tämänkin aloitin edellisen nutun jämillä. Ei niitä turhaan marinoida! Söpöt napit taas naapuripuodista.

Eilen töiden jälkeen kaahasin taas mökille. Tällä kertaa kässäpussi on mukana. Tosin tähän aikaan vuodesta ei juuri kässyjä kerkii tekemään kun muutenkin on riittävästi puuhaa. Joka tapauksessa JOS se unohtuis kuten muutama vuosi sitten, niin ei olis hätäpäivää koska piironkin päällä paraatipaikalla odottelee hätävara eli Neulojan Ensiapupakkaus!

Kuulin eilen, että punkit kuolee jos kulottaa. Siispä heti saareen päästyäni yritin päästää sisäisen pikku pyromaanini valloilleen ja ryhtyä punkinkarkoituspuuhiin:

Eihän siitä mitään tullut. Märkä heinä ei pala... Yritin kohennella pahimpia heinätukkoja vähän kuivumaan ja jatkaa myöhemmin yritystä, mutta nyt sataa. Pöh.

Läppärini on viime viikkoina kuulostanut siltä, ettei sillä ole enää paljon elinaikaa jäljellä. Kantta avatessa kuului kauhea rutina ja runksutus ja virtajohdon paikan kulma irvisteli pahasti. Jotain siellä sisällä on rikki ja irti. Jokaisen tytön paras kaveri, eli ilmastointiteippikään ei pitänyt konetta kasassa, joten otettiinpa varmuuskopiot ja annoin Karviselle vapaat kädet purkaa koko laitteen ja tehdä mitä tehtävissä on...

Luottamukseni oli kovilla, vaikka ajattelin et jos tyyppi osaa purkaa ja rakentaa puhelimen, niin eiköhän tuo yhdestä tietsikastakin selviä...

Ihan pikkuisen kyllä hirvitti katsella, kun työkaluna käytettiin rautasahaa...

Näyttää tämä kuitenkin toimivan. On se vaan taitava tuo Karvis! Viime vuosina laiskahkosti blogikuvaajan hommiaan hoidellut innostui kuvaamaan eilisiltana kesken saunomisen:

Hieno halo! Eikös?

Hauskaa vappua kaikille lukijoillemme!

Somepaaston satoa - Rainbow-huivi, Cacao-poncho, suppiksia ja myyränkokoinen ongelma

Mulle sattui hassunhauska juttu pyhäinpäivän aattona. 18 päivän työputken jälkeen oli edessä ruhtinaalliset kolme kokonaista vapaapäivää! Oli sovittu Karvisen kanssa romanttiset treffit Turkuun hautuumaalle torstai-illaksi. Hiukan pitkäksi venähti viimeinenkin työpäivä ennen vapaita ja kiireessä lastasin auton töistä lähtiessä. Etten vaan treffeiltä myöhästyis... Kotiin tullessa huomasin et yks ihan pikkujuttu oli unohtunu töihin - tietsikka! Siispä edessä oli ihan kunnollinen somepaasto - tällä kertaa se tärkein eli kässäpussi lankoineen, ohjeineen ja otsalamppuineen sentän oli mukana!

Perjantaiaamuna lähdettiin saareen. Ilma oli hieno - aurinko paistoi ja meri oli ihan tyyni. Venerannan laituri oli hiukan jäinen, mökissä sisällä lämmintä 2 astetta ja ulkona 4. Kun saatiin tulet hellaan, niin meikäläinen singahti samantien metsään... Kerroin et tuun takas ku ämpäri on täynnä:

Tassu ei ehtinyt mukaan metsään, mutta kävi tarkastamassa saaliin... Mökin, pataveden ja saunan lämpeämistä odotellessani haravoin. Kohta kului hiukan epätoivoinen lausahdus: "Meillä taitaa olla saunassa ison myyrän kokoinen ongelma!" Tassu näytti metsäkissantaitonsa jo toistamiseen ja oli tuonut toisenkin ison myyrän näytille - saunaan! Karvis hoiteli tulokkaan takaisin metsään, mutta Tassu etsi saalistaan koko viikonlopun ajan:

Tuossa seinää vasten nojaavassa ammeessa minun vauvapyllyni on pesty yli viiskyt vuotta sitten kun mökkiä rakennettiin...

Ennen saunaa syötiin evässoppa - Ravintola Teijosta keväällä ostettu hernari. Soppaa jatkettiin kaupan sopalla - ihan vaan sen vuoksi et saatiin mukaan lihan lisäksi muutama hernekin! Saunaan ehdittiin juuri ennen pimeän tuloa:

Kauden viimeinen "sielunmaisema". Meille ei aurinko enää paista, mutta näkyihän se siellä. Vastarannalla.

Merivesi oli 6,4 asteista. Sinne pulahdettiin pukemaan talviturkit päälle. Illan pimetessä sytyteltiin ulkotulia ja ihailtiin täyden kuun siltaa:

 Koska illat pimenee aikaisin ja koska ei ollut aikavaras tietsikkaa niin... Puikot viuhuivat ja lepakkotuolissa takkatulen lämmössä syntyi silmukoita...

Teetee Rainbow-lanka ei ehtinyt naismessuille, mutta puotiin tuli viimein ja mökille lähti tuttujen värien jälkeen ihan uusi jouluinen, punaharmaa väri. Laatikollisesta lankaa tikuttelin huivin. Ohjeen mukaisesti 600 metriä lankaa pistelin menemään Knit Pikcsin puikoilla nro 4. Tykkään.

Kotona kastelin huivin ja pingotin. Muitakin värejä on taas saatavilla - se suosittu mustaharmaavalkoinen, pinkkilila ja suomisininen.

Piikun teetee Cacaosta tehty ponco oli messuilla hitti. Siispä päätin meille puotiinkin tikutella mallin. Ohjeesta poiketen tein vähän pienemmän. Samoilla silmukoilla, mutta 5 mm Pryn Ergonomics pyöröillä. Lenkkialpakka Cacaon neulominen ergoilla oli nautinto. Puikot ovat kevyet, muovilla päällystetty metallivaijeri ei mene kiepille, pisarakärki ei tökkää lenkkialpakan lenkkeihin ja valkoiset puikot hiukka huonossa valossa toimivat mainiosti! Kappaleen koko oli 50*120 cm ja pääntielle jätin 30 cm ompelematta:

Poncon voi pukea moella tapaa:

Vaikka ihan vinksin vonksin ja aina näyttää kivalta:

Värejä on paljon ja uusiakin - valkoinen, petroli ja pinkki.

Lankaa kului 80g. Koska Tassu RAKASTAA teetee Cacaota, niin kerin vyyhdin ja käytin "turvalokerona" tyhjentynyttä Rainbow-laatikkoa, jonka "ikkunan" keskeltä olevasta aukosta lanka kulkee sujuvasti eikä mene sekaisin.

 Kerrankin lenkkialpakkalanka sai olla rauhassa The Laatupäälliköltä.

Koska kellot on käännetty, niin tokihan on viimeinkin gögikausikin avattu. Kun laituri oli saanut talviturva-asennon niin oli viimein kuuman juoman aika...

Kaikki kiva loppuu aikanaan. Viikko sitten sunnuntaina jätettiin mökki talviteloilleen. Vielä aamusella Tassu painoi mieleensä Latosaari Express -nimisen hiirulaisen reitit ja me tehtiin lista asioista, joita mökillä on odottamassa seuraavaa käyntiä. Hernesoppapurkin ja kahvipaketin lisäksi kaiken varalta odottaa se tärkein eli Neulojan Ensiapupakkaus !

Jos ihan totta puhutaan, niin ihan mukavalta tuntuu sekin, että tästä lähtien voisi olla joskus jonkun sunnuntaipäivän ihan kotosallakin. Vaikka koti onkin se ihmisen vaarallisin paikka 😉 Pikkuvarvas meni sunnuntaina nurin niskoin pölyjä pyyhkiessä, mut nyt se on teipattu muiden varpaiden kanssa nippuun ja pysyy kyydissä. Onneksi se on se sama räpylä, joka on ennekin ollut tärviöllä - mulla on edelleen yksi kokonainenen ja ehjä kävelin kunnossa! Ja kaksi kättä.

Pyhäinpäivänä testattiin puuhellaan uunissa syksyinen resepti ja samaa suttua tarjottiin Tassun Papplle kaupunkikotona Isänpäivänä. Pappa oli alkuun hiukan epäluuloinen, mutta santsasi alkumaistelun jälkeen kunnolla. Myöhemmin pelattiin yksi erä korttia - vain yksi karvainen otus oli Mielensäpahoittaja - koska hänelle sanottiin et "Puh, Pah, Pelistä Pois"!

Onneksi menoa ja meninkiä riittää jatkossakin, joten enemmiltä susukatastrofeilta varmaan vältytään tulevanakin viikonloppuna. Perjantaina Piikun kanssa Tampesteriin messuille ja lauantaina myöhästynyttä isänpäivää viettämään "halvan" kinkun kera koko suvun kanssa Attuun. Heips vaa!

Mathildedahlin kesäkauppaan lähdössä

Mathildedalissa avautuu tunnelmallinen kesäkauppa TI 11.7.2017 klo 11:00! Hieno valikoima salolaisten yrittäjien sisustustuotteita, lyhtyjä, lankoja, keramiikkaa sekä aikuisten ja lasten vaatteita. Avoinna KE 26.7. klo 18:00 saakka. Mekin ollaan kaupassa mukana! Lämpimästi tervetuloa!

Valmistautuminen kesäkauppaan alkoi keskiviikkona kun "mopopojan" (juu - Karvisen kuudenkympin villitys on alkanut moottoripyöran hankinnalla) kanssa käytiin katsomassa, et mihinkä sitä oikein ollaan menossa. Reppulilla joka tapauksessa huristeltiin puolen tunnin matka Salosta Teijolle.

 Tulevan kauppamme sisäänkäynti

 Vierasvenesatama. Nyt pääsee lankakaupoille myös veneellä ;)

 Paljon kaunista nähtävää historiallisessa ruukkikylässä. Lähellä upeat ulkoilumahdollisuudet ja tilaisuus nähdä myös alpakoita. Lounaalle kannattaa mennä vaikkapa tänne. 

Meiltä myynnissä on lankoja, lankapaketteja ohjeineen ja puikkoineen, puikkoja, tarvikkeita ja myös puodin mallineuleita. Eilisen päivän vietinkin hintalappuja kirjoitellen:

Mallineuleet totuttelevat merelliseen ympäristöön.... Aloitellessani hommaa mua tuijotteli aamun kalasaalis:

Itse olen "asennoitunut" tulevaan työviikkoon rentoa viikonloppua viettäen. Eilisaamuna oli varmaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä niin lämmintä ja tyyntä, että sain nautiskella aamukahvini rannassa:

 Nyt on pakko pyörtää pahat puheeni varrettomista. Toinen pari Samba-sukista on ihan omaan käyttöön...

Kerä Hot Socks Palmaa riitti kahteen pariin ja lankaa jäikin. 2½ mm Zingeillä tikuttelin.

Muutenkin nautin päivästä hissuksiin, sillä perjantai-iltana otin kivuliaasti yhteen rosterivahvisteisen  saunajakkaran kanssa... Onneksi selvisin pelkällä säikähdyksellä, vaikka nukkumaan mennessä mietin et jokohan taas on susukatastrofin aika.

Toinenkin yhteenotto tapahtui viikonlopun aikana. Iltapäivällä metsästä kuului karmea rääkäisy! Me tietenkin juoksujalkaa "pelastamaan" pientä poikaamme metsän möröiltä! Ollaan jo pitkään mietitty, että joku mörö on metsässä, koska sieltä kuuluu hätäänyneiden lintujen twiittausta, vaikka Tassu olisi päikkäreillä terassilla tai sisällä ja todistettavasti ihan syytön! Ja kukas siellä olikaan? Pari vuotta sitten Tassua kiusannut ilkeä tyttökissa on palannut saareen! Kuvaa ei saatu ja tytteli on sen värinen, et jos se on paikoillaan niin sitä ei edes huomaa. Tassu näkee paremmin kuin me ja tässä se katseleekin metsään ja miettii "Missä muruseni on..."

Iltapala grillattiin rannassa. Kerrankin on tyyntä ja lämmintä, eikä tuuli ollut "susun suosikkisuunnassa" eli luoteessa.

Aamulla tehtiin perinteinen meriaamiaisretki. Toiset ne nauttivat meriaamiaistaan laivalla:

Laivan aalloilla keikkuen me nautimme oman aamupalamme:

Pyyhkeetkin oli mukana, mutta aamu-uinti jätettiin kotirantaan, sillä kylmästä kesästä huolimatta Airistolla näkyi jo levää:

 Jälkiruokana nautimme jo perinteeksi muodustuneet "Latosaaren skumpat".

Akut ladattuna lähdetään uuteen viikkoon!