Stella Pitsihuivi ja kylmälaukut hyötykäytössä

Voi vitsit et on pakko blokata heti kun siltä tuntuu! Sillä nyt tuntuu mukavavalta. Kun se pitkään kestäny neuleplääh tuntuu olevan ohitte. Vihdoinkin. Alkoi oikeasti jo vähän huolestuttamaan. Blogikin hunningolla, koska miks kirjottelis mitään höpöhöpöä, jos mitään käsityökivaa ei tapahdu.

Tästä se lähtee. Alku oli kyllä tosi hankalaa - aloitin kolmeen otteeseen ja purin kans. En osannut keskittyä pitsikaavioon ollenkaan. Tuntui tervanjuonnilta. Jotenkin vaan yks ilta viime viikolla se sit lähti sujumaan ja nyt ollaan tässä:

Ihanan muhkea ja tarpeeksi iso käytettäväksi näin lenkkinä tai isona hartiahuivina.

Tämän huivin koko on 50x185 cm. Käytin koko kerän lankaa. Ohje löytyy suomeksi uudesta Kauneimmat Käsityöt Käsityön ABC 8, Sukat, Lapaset & Asusteet -lehdestä. Malli 61. Ohjeessa oli hapsut, mutta minä tikuttelin menemään niin pitkään kun lankaa riitti. Metrin verran jäi.

Hapsut ja tupsut ovat nyt kovasti muodissa, mutta olen sitä mieltä, että hapsut "pamppaantuu" ja sotkeentuu ennemmin tai myöhemmin ja jos kerran tekee kauniin pitsihuivin ja aika paljon aikaa käyttää (vaikka ei purkaiskaan välillä), niin pitkäikäisempänä ja kauniimpana säilyy käytössä ilman. Ohjeessa oli siis hapsut.

Lanka: Katia Stella, menekki 1 kerä, puikot 5 mm Knit Picks pyörökärjet 80 cm kaapelilla. 

Tykkäsin langasta, vaikka se onkin suurimmaksi osaksi muovia (80% akryyli), mutta voihan tätä kutsua myös alpakkalangaksi (10% alpakkaa) tai villalangaksikin (10% villaa). Värit liukuivat kauniisti - jopa tuo peessi sopi tähän värimaailmaan. Puodissa on kolme muutakin väriä: lilaharmaa, iloisenharmaa ja pinkki ja hinta on halpa. Vaikka mua itteäni ei yhtään innosta tuubit, niin sellainenekin olis kiva tästä langasta. Ihana kevyt, muhkea ja kutittamaton.

Päättelykeijukin poikkesi meille alkuviikolla. Rowanin Felted Tweed CALin kuudes vinkki ilmestyi alkuviikolla. Odotelin sitä innolla, mutta petyin kun olikin aika koota paloista isompia plokkeja. Ja mun palat ei oikein tuntuneet sopivan yhteen - virkkuukäsiala vaihtuu päivästä toiseen näin tottumattomalla... Siispä päätin pingottaa kaikki tähän asti virkkaamani palaset (=41 kpl).

Puodissa myydään kyllä pingotusrautoja, T-neuloja, sun muuta viimeistelyhilavitkutinta vaiks kui, vaan kun inspis iski, niin mitään sellaista ei ollut kotona. Siispä villaneulat (ne sentään on kässäpussissa vakiovarusteena), ikivanhat nuppineulat ja kaksi kylmälaukkua esille ja laukkujen jokainen sivu päällystettiin paloilla (mittanauha on autoavaimenperänä) ja suihkupullolla suihkittiin kosteaksi. Yön yli palat viettivät teljetyn oven takana saunan lauteilla tekeytymässä. Telkien takana ensinnäkin siks, et Tassun yks lempipaikka on saunassa ja yks lempiraapimis"puu" on styroksinen kylmälaukku. Kissaihmiset tietää mikä kamala sotku siitä syntyy...

Nyt on jo muutama kahden ja neljän palan blokki kasassa ja kovasti odottelen mitä seuraavaksi. Lanka Rowan Felted Tweed ja koukku Waves nro 3.

Kivaa sekin, että syksyn kaikki aktiviteetit taas alkavat ja alkaa normiarki. Mopsineuloja sai mut viimenikin seuraksi vesikipittelyyn ja tänään oli syksyn ensimmäinen Novellikoukku Salon Pääkirjastossa. Rentouttavaa ja kivaa oli, vaikka eka novelli olikin uusinta... Syksy on kiva. Neuleet on kivoi. Virkkuukin tuntuu kivalt. Kivakivakiva.

Tonttuilua ja kotimaisemia

Vaikka kuinka monta kertaa olen päättänyt, että tonttuilut (ja huovuttamiset) saa riittää, niin kyllähän joka vuos ainakin yksi tonttupariskunta näkee päivänvalon!

Tämä pari on toivottanut meidän kivijalkapuodin asiakkaat tervetulleiksi lämpimän glögipannun kera joulukuun alusta lähtien.

Heidät on neulottu kuutosen puikoilla vanhan Sandnesin Joululehden ohjetta mukaellen teetee Saga-langasta. Neulonnan jälkeen pariskunta tanssahteli pyykkikoneessa (30 asteen hienopesussa yhden kylpypyyhkeen kera). Viimeistelyksi silmät, hiukset ja parta samaisesta Sagasta.

Niin onnettomasti (tai onnellisesti?) kävi, että Herra Tonttu otti hatkat ja muutti parin vanhemman kaverinsa kanssa pääkaupunkiseudulle. Nyt on Rouva Tonttu sinkku ja vähän yksinäinen... Lankaa pariskunta kulutti sellaiset kolmisen sataa grammaa yhteensä.

Jotain muutakin pientä kässyä on viime aikoina syntynyt, mutta joko unohdan kuvata tai sitten ne on hys hys. Jouluvalmisteluakin on tehty. Kummitytön kanssa vietettiin perinteiset piparinleipojaiset, jonka jälkeen syötiin perinteisesti "jotain kanaruokaa". Tällä kertaa tandoorimaustettua. Ihanaa kun on tällainen mukava yhteinen juttu, vaikka tytteli on jo melkein kolmekymppinen!

Olen aina haaveillut asuvani saaressa ympäri vuoden. Itsenäisyyspäivänä tuntui siltä, ettei se haave niin kaukana ole. Vesi nousi ja nousi... Korkeimmillaan se ylsi lähes talon edessä olevalle kävelytielle:

Kotiparvekkeelle ei meren puolelta päässyt enää ilman saappaita:

Vesi nousi vielä kuvan ottamisen jälkeenkin...

 Rantapolku kulkee tuolla jossain saappaanvarren ulottumattomissa.

Vuokrattaisko pakettiauto?

Itsenäisyyspäivänä tuntui siltä, että asuakseni saaressa mun ei tarvii muuttaa mihinkään. Sen kun pysyn paikoillani ja kun Majakkarannan maa jatkaa painumistaan ja ilmastonmuutos kera muutaman myrskyn nostaa merenpintaa jatkuvasti, niin kohtahan tarviin soutuveneen kotiin päästäkseni!

Pieni esimerkki maan painumisesta on mun parvekkeen alla... Toivotaan et talo on kunnolla paalutettu!

Hyvä asumus jollekin metsäneläimelle... Tosin nousuvesi voisi talviunillaan nukkuvan otuksen hukuttaa :(

Viime viikonloppuna oli upea joulusiivouskeli. Myrskystä ja sateesta ei ollut tietoakaan ja ihan ilman saappaita tällä pääsi kulkemaan.

Auringonlaskun aikaan oli projekti jo paremmalla puolella. Karvisen avustettua tamppaamalla matot, käymällä kaupassa ja tekemällä ruuan <3 oli auringonlaskun aikaan jo melkein valmista:

The Projektipäällikkökin uskaltautui auttaman heti kun pölynimuri oli laitettu piiloon. Kuka osaisikaan laittaa puhtaat lakanat sänkyyn ilman karvaista apuria?

Tänään oli toisenlaisten joulutouhujen ilta:

Enää muutama päivä vuoden pimeimpään hetkeen (22.12. klo 6.48). Aattona päivä on jo kokonaisen minuutin pidempi!

 Hyvää joulunalusaikaa!

24 joulupalloa

Olipas siinä urakka! Vaan nyt ne kaikki 24 norjalaispoikien eli Arnen ja Carloksen suunnittelemaa joulupallomallia ovat valmiina!

Mulla oli tarkoitus tässä yhtenä iltana kuvata jokainen pallo yksitellen, numerojärjestyksessä vaan kuinkas kävikään?

Tassu on sitä mieltä, että koska hän on norjalaista sukua, niin pojathan ovat suunnitelleet pallonsa vain ja ainoastaan häntä varten!

Ja äiskä tietenkin Hyvä Ihminen, koska on tikutellut illat pitkät ja (joskus aamutkin) hänelle leluja…

Siispä läjäsin kaikki pallerot muovikassiin ja kiikutin Reppuliin turvaan ja ryhmäkuvasin vasta töissä.

Ekan pallon (yläkuvassa oikealla alhalla) tein ohjeen mukaisesti 3½ mm puikoilla. Seuraavat 3,25 mm tai 3 mm Knit Picks 15 cm puikoilla. 

Ohjeessa täytteenä oli vanua, mutta minä halusin säännöllisen mallisia ja keveitä, joten sisällä on askartelukaupasta (siellä Halikossa sijaitsevan ostoshelvetin kupeessa olevasta) hankitut styrox-pallot. 

Tuuppasin styroksit pallon sisään, kun jokaisella puikoilla oli jäljellä 6 silmukka. Sen jälkeen neuloin loput kavennukset.

Ohjeesta poiketen en katkaissut lankaa päättelyn jälkeen, vaan virkkailin 3 mm Waves-koukulla ripustuslenkin saman tien.

Jossain vaiheessa tuli sellainen olo, että norjalaispojilta on ideat lopussa (tai sit en vaan ymmrrä näitä hienoja kuvioita). Kun yks vihreä, yks punainen ja kaks valkoista kerää oli käytetty, niin turnauskestävyys on lopussa ja päätin et nyt saa pallottelu riittää. 

Mutku valmiina oli jo 21 palloa ja vain kolme puuttui niin päätin venyä. Sinivalkoisia:

Lankana SMC Wool 125, menekki yhteensä 240 g (eli värivalinnoista riippuen 5-6 kerää). Meiltä saa langan ostaessaan mallit kaupan päälle (niin pitkään kun ohje”töppösiä” riittää).

Ekoissa palloissa meni aikaa ihan reilusti, mutta kun levennykset ja kavennukset oli mielessä, niin yhden pallon tikutteli vajaassa tunnissa.

Kirjoneulejoulupallot ei oo mikään ihan uus juttu meikäläiselle. Jo varmaan kolme vuotta sitten Kauneimpien Käsitöiden joululehdessä oli omasta mielestäni tosi kiva pallomalli. Näitä tikuttelin parina jouluna:

Norjalaistyypit valtaavat alaa meidän puodissa edelleen. Pallojen seuraksi eilen saatiin kolmas versio heidän sukkalangastaan. Kivoja värejä siinäkin – inspiraationlähteenä norjalaisten kansallispukujen kirjotut vyöt. Tarvittaiskohan me täällä kotimaassakin omat poikamme tai tyttömme etsimään virikkeitä omasta, rikkaasta kansallispukuperinteestämme  ja käyttämään sitä uudella, raikkaalla ja ennakkoluulottomalla tavalla?

Hyvää pikkujoulua!