Vanhan loppu ja uuden alku

Vanha vuosi loppui ja on taas jonkinlaisen "tilinpäätöksen" aika. Vuosi on ollut melkoista alamäkeä ja suruakin, mutta myös monta ilonhetkeä ystävien ja läheisten tuella.

Langankulutustilasto näyttää surkeasti miinusta. Vuotuinen tavoitteenihan on se perinteinen puolimaraton. Nyt virkattuja metrejä 1357 ja neulottuja 16939 m. Tavoitteesta jäi siis melkein kolmetuhatta metriä! Tosin jos laskisin kaikki "takaperin neulotut" lankametrit, niin varmaan mentäis kirkkaasti yli tavoitteen! Eli siis olen oppinut purkamaan. Hyvä sekin.

Valmiita tilastoituja kässyjä 52 kpl. Lisäksi tietenkin ne purkaleet, koetilkut ja monta paria teritettyjä sukkia, joista ei tilastomerkintää. Parsituista ei puhuta. Mullahan on elämäntehtävänä myydä lankaa uusia sukkia varten... Tosin jos olen saanut lahjaksi sukat, niin ne on niin merkittävä juttu, että pitää tekohengittää toiseks viimeiseen asti parsimalla ja viimeeks terittämällä.

Vuoden viimeistä viikonloppua vietin... Lähes perinteiseen tapaan sienimetsässä:

Joku saattaisi miettiä, et onko joulu vai juhannus kun kantsuja löytyy. Suppiksista ylituotantoa, joten niistä ei viitsi edes kuvaa laittaa.  Niitä oli paljon: Enemmän ku jaksaisi kerätä - saati siivota.

Ystävien kanssa on aina vuoden vaihteessa ollut tapana yhteinen punnitus ja tavoitteena miinus 10% painosta. Jos mittaisin kaikki laihdutetut kiloni kaikien vuosien aikana, niin varmasti leijuisin ilmassa! Tän vuoden kokonaispudotus oli lopulta vaan 2,7%. Suunta siis oikea... Hyvä mä! Puolen vuoden vähähiilarittomuus ei pudottanut painoa, mutta yllättävä seuraus oli, et veren sokeri putosi lähes kuudesta lähelle neljää! Siispä tämäkin positiivinen sivutulos ihan vahingossa. Verensokeria mittailin Tassun vanhalla mittarilla :) En ole ehdoton - jos joku tekee mulle ruokaa, niin en taatusti kieltäydy!

Vuosi vaihtui ihan itsekseni kotosalla. Uuden vuoden aloitin kello kuusi aamulla popittamalla täysillä Eppuja, Kolmatta naista, Purplea sun muuta C-kasteilta. Naapuriparat... Siinä sivussa tein puodin paperihommia ja pyörittelin lihapullia. Osa kaseteista päätyi roskiin. Mietin, et olisikohan näille uusiokäyttöä? Viedonauhoistahan kudottiin kaikenlaista männävuosina kangaspuilla.

Uusi vuosi on alkanut perinteiseen tapaan keskeneräisten kässyjen parissa. Puikoilla sekä aikuisten, että lasten Saloneuleet:

Ja kaikkesta hassuinta on, että olen ihan kuoukuttunut pistelemään!

Asiakkaan pyynnöstä. Ja kaiken lisäks koira! En olis koskaan kuvitellut pistelyn olevan niin koukuttavaa, että oli hiukan vaikeaa jättää työ töihin odottamaan arkea!

Uuden vuoden vaihtumista vietettiin ystävien kanssa vasta loppiaisena ja uudessa maisemassa. Ulkoiltiin, syötiin hyvin, saunottiin ja palattiin. Punnitukset unohtui!

Tulossa paljon uutta, hämmentävää, innostavaa ja pelottavaakin. Näillä kuitenkin jätetään vanha taakse ja lähdetään liekeissä kohti uutta vuotta. 

Kaikkea hyvää ja kaunista alkaneeseen vuoteen kaikille lukijoillenikin!

Vuoden 2022 viimeinen - puolimaraton tuli täyteen!

 Taas on uusi vuosi alkanut ja aika tehdä tilinpäätös ja julkaista vuoden viimeinen tikutus.

Perinteisesti olen laskenut kulutettuja lankametrejä ja perinteisesti tavoitteena on ollut saavuttaa ainakin se puolimaratonin verran. Pikkuisen ennen joulua huomasin, että tavoitteesta puuttui iso määrä. Koska luovat ratkaisut ovat luvallisia, niin päätin olla ottamatta asiasta paineita. Voisinhan tarvittaessa punnita kaikki keskeneräiset!

No ei sit kuitenkaan tarvinnut...

Virkattuja onnettomat 611 metriä ja neulottuja 21057 eli yhteensä lankaa kului 21277 metriä! (Puolimaratoni on 21097,5). Purettuja toiseen kertaan neulottuja metrejä en laske mukaan. Vaan voinhan ens vuonna muuttaa itse tekemiäni sääntöjä jos tiukille menee!

Uusista pallasväreistä virkatut isoäidinneliöt on mukana, vaikka tiedossa ei ole mitä niistä loppujen lopuksi syntyy...

Peo 30 -merinovillalanka on osoittautunut tosi tykätyksi langaksi moneen menoon. Teeteen Niina suunnitteli siitä ennen Tampereen messuja lasten kaarrokeneuleen, jossa on monta kokoa. Vasta uudenvuodenaattona sain oman mallikappaleeni valmiiksi:

Lankana siis Arvier Silke Peo 30, menekki yhteensä 381 grammaa, puikot resoreissa 3½ ja muuten 4,0 mm. Kuviovärejä meni kerät/väri ja pohjavariä 8 kerää. Koko 8-9 v. Viimeisestä pohjavärikerästä meni vaan muutama metri, joten siitä jämälankaprojekti tulossa.

Villaohjelmassa pyykkikoneen jälkeen viimeisteltynä.

Vuosi vaihtui ystävien seurassa Tottijärvellä. Yksi nelijalkainen oli joukosta poissa, mutta Patekissa muisti meidät kesältä ja antoi rapsuttaa kuten vanhan ystävän:

Me muut saunottiin, ulkoiltiin, pelattiin ja herkutetltiin... Ja mentiin nukkumaan ennen puoltäyötä...

Nyt on vuosi 2023 alkanut. Vuoden ensimmäinen auringonlasku kotikotona:

Suloisia silmukoita alkaneelle käsityövuodelle!

Viime vuoden viimeiset

Uusi vuosi on jo pitkällä ja vasta nyt saan aikaiseksi raportoida viime vuoden viimeiset kässyt ja kulutetut lankametrit! Aika kuluu vuosi vuodelta nopeammin.

Viime vuoden aikana tunnen tehneeni käsitöitä vähemmän kuin koskaan. Kuitenkin se perinteinen "puolimaratonillinen" langankulutustavoitteessa täyttyi. Muistiin kirjattuja, neulottuja metrejä oli 20680 ja virkattuja 1680. Yhteensä siis 22360 metriä! Tässä ei varmaan ole ihan kaikki... Olen viime aikoina oppinut myös vähän purkamisen jaloa taitoa...

Joululahjakoriin päätyi vaan yhdet sukat. Kummitytölleni, joka on kärkitaistelijana koronajoukoissa. Yhtenä aamuna terveyskeskuksen parkkipaikalla tavattiin ja lahjakassi vaihtoi kädestä toiseen ilman halauksia. Tytteli meni töihin ja minä palasin kotiin etäpäivälle. Toivon kummitytön saavan sukista voimaa, iloa ja lämpöä - keltainen on pikkulikasta asti ollut lemppari ja raitalanka Regenwaldin tuotosta osa menee sademetsien suojeluun.

Karvis sai toivomansa huopatossut. Saganjämistä tikuttelin viime tingassa. Kuvaa ei oo, mut luulen sen tykkäävän töppösistään. Minä sain automaattisen pysäköintikiekon. En voi sanoa olevani innoissani, mutta taidan antaa luvan asentaa sen uuteen tuulilasiini keskiviikon jälkeen. Ajatus oli ihan nätti - joskaan ei kovin romanttinen...

Joulua vietimme kaikista kielloista huolimatta - perheen kesken. Tosin tänä vuonna rajoitukset huomioiden vain aikuisten kesken (vain 6 henkeä) Atussa mökillä. Minä ja yli kuuskymppinen veljeni oltiin niitä "lapsia" ja Tassu tietenkin!

Tassun hammaspoiston jälkeistä toipumista auttoi varmasti mummin kädestä syöttämät pappanahvenet... Mitään merkitystä ei tietenkään ollut antibiooteilla, joita tämä ilkeä noita-akka-äiskä murskasi lusikalliseen sheebaa ja komensi kaikkia olemaan antamatta mitään herkkua ennenkuin lääke oli hävinnyt lautaselta...

Jouluateria kertaa kaksi on aina ollut ihan riittävä mulle. Kinkusta en piittaa, mutta kälyn perunalaatikko, äidin kotijuusto ja isän graavikala on ihan parhaita. Silti perinteeseen kuuluu jo tapaninpäivän iltana pakastepizzaa. Sen jälkeen taas "jätteetkin" maistuu. Kuten äidin saaristolaisleipä, sienisalaatti, mäti, smetana ja sipulisilppu... Moni voi olla muutakin mieltä kinkusta. Esim veljeni, joka paistaa ainakin pääsiäiskinkun, juhannuskinkun, isänpäiväkinkun, pikkujoulukinkun ja ties mitä kinkkuja pitkin vuotta :)

Tapaninajelu tehtiin Aurajoen varrelle seuraamaan Valon polkua. Kuvassa teatterisilta. Ja alla - koko maan ykköskuusi Tuomiokirkolla:

Innoissani aikasemmin tikuttelemastani Merino Sport -palmikkopiposta päätin heti tehdä ittelleni samanlaisen. Punaisen kuinkas muuten. Koska uudenvuodenlupaus...

Lankana Katian Merino Sport, menekki 2 kerää, resorissa Zing sukkapuikot 4,0 mm ja palmikko-osassa Addin CraSy Trio Bamboo Long 5 mm. Nyt on taas pakko hehkuttaa, että kreisit on tosi näppärät pipoissa! Usein 40 cm pyörö on hankalan lyhyt, 60 cm pikkasen liian pitkä ja sukkapuikot hankalat. Pipomalli on teeteen Saralle tehty. Kaksi kerää Sporttia riitti just ja just kun lyhensin resoria pari senttiä ja kun lanka näytti uhkaavasti loppumisen merkkejä, niin vetelin kavennukset pikavauhtia ilman välikerroksia. Tupsu kruunaa kaiken ja tätä pipoa on hauskaa ulkoiluttaa. Ei kutita eikä tuuli mee läpi kun korvien päällä on kaksinkertainen resori!

Muikea hymykuva vuoden ekan lenkin jälkeen. Tottijärvellä ystävien kanssa vietetyn. Huolivat meidät vierailulle, vaikka tultiin leviämisalueelta... Koska olihan meillä syytä juhlaan: Tassu täytti 1.1.2021 huikeat 14 vuotta! Sitä piti tietenkin juhlistaa ystävä Paten kanssa:

Tässä "meidän pojat" Pate ja Tassu juhla-aterian eli katkarapukattauksen jälkeen. Tassun synttäreitä juhlii koko maailma raketein. Kumpikin kissa tosin lymyili rakettiajan sänkyjen alla. Tottijärvellä keskellä peltoja ei onneks paljoa paukuteltu.

Tundra-palmikkosukkien malli on hirmu kiva ja helppo. Harmillista vaan, ettei sitä maailman ihaninta sukkalankaa ole enää jäljellä kuin muutamaa väriä. Siispä tein saman ohjeen mukaan sukat Regian Alpaca Softin uudesta väristä. 

Puikoilla 3½ menekki pikkasen yli puoli kerää. 

DMC:n Juliette on koostumukseltaan ihan sama, kuin aikoinaan tosi suosittu Katian Stella-lanka. Alpakkaa, villaa ja muovia. Nätti liukuvasti värjätty lanka ei kutita eikä pistele. Helppoa pitsiä... Mallin rötöstelin aikoinaan teeteen Linnealle Kotivinkissä julkaistusta ohjeesta. Koska lankametrejä oli käytettävissä vaan 450, niin vähensin yhden mallikerran. Silti lopputulos oli "hiukan töpö". Siispä ompelin renkaaksi ja kiva tuubi tuli. kaks kertaa kaulan ympärille. Nätti, lämmin eikä kutita!

Jaa se uudenvuodenlupaus... Sama kuin viime vuonna. Punnitus oli 1.1. aamulla ja kaikkien painot laitettiin muistiin excellitaulukkoon. Me insinöörit kun tykätään exeleistä ihan kamalasti ;) 10 % painosta pois vuodessa. Elefantinkin voi syödä haukkapaloina. Kun tavoitteen jakaa osiin niin se tekee meille kaikille n. 20 grammaa päivässä/näkö! Ei paha. Ja paras juttu on, ettei tänä vuonna mietitä rangaistuksia vaan palkintoja saavutuksista!

Toinen uudenvuodenlupaukseni on, että ens jouluna lahjapussissa on sukkia enemmän kuin yhdet. Kahdet on jo valmiina. Lahjasukat on omasta mielestäni ihan parhaita. Joku ajattelee just mua kun niitä tikuttelee. Lahjasukat lämmittää enemmän, kuin omatekoiset. Ne lämmittää tassujen lisäksi myös mieltä. Aina, kun itse laitan lahjaksi saamani villikset jalkaan, niin lämmin ajatus lähtee myös tekijälle. Ja mun lahjapussistä löytyi tänä vuonna yhdet. Kelpaavat myös Tassulle.

Positiivista käsityövuotta 2021!

Vuoden viimeiset: Pipoja!

Jos mulla on muutama päivä vapaata, niin on kauhea paniikki, et mitä kässyjä. Ei sillä, että jotain tekisin, mutta pitää olla suunnitelma kaiken varalta. Joulun alla panikoin tapani mukaan... Heittelin kässäpussiin pipolankoja - sellaisia, joista ei ole mallitöitä puodissa. Tavoitteena oli pipo per päivä:

Siinähän ne!

Aaton aloitus oli Cousteau. Joulupäivän aamuna valmistui. Lankana Katian Merino Sport. Menekki hiukan toista kerää. Merino Sport on ollut heti puotiin tultuaan tosi suosittu! Yleensä uusi lanka ottaa pari vuotta, ennenkuin se "lyö läpi". Koska lanka on hiukan paksumpaa, kuin Cousteaun ohjeessa, vähensin silmukkamäärän sataan. Aika pinkeää tuli, koska mun oli pakko huvitella teestaamalla uudet bambuiset 4 mm Addin CraSy Trio puikot!

Mainio puikko pipoon! Suosittelen!

Joulupäivän pipo Katian Maxi Merinosta. Myös Maxi Merino on uusi lanka. Katian Perun tilalle tulossa. Tässäkin käytin CraSy Trioja 5 mm tällä kertaa. Neulominen oli mukavaa ja tykästyin lankaan, vaikka siinä on puolet akryyliä eikä sitä Perussa olevaa alpakkaa ollenkaan. Mukava ja kutittamaton myssy tuli. Tosin tässäkin olisi ollut parempi valita ainakin kuutosen puikko. Tupsun tein tietenkin näppärällä Prymin "tupsuhärvelillä". Menekki 1 kerä melkein kokonaan.

Ja vielä viimeeksi tapaninpäivän myssy. Ihan itselleni tein, kun huomasin, että mulla ei ole kelvollista pipoa ollenkaan. Jos vaikka tulis talvi...

Lankana Austermann Raindrops Degrade. Ohje oli langan vyötteessä. Ohjeesta poiketen tikuttelin kuutosen pyöröllä (ojeessa 7 mm). Koska tupsut on nyt "must" niin ruskea tekoturkistupsu oli piste pään päälle! Menekki 1 kerä eli alle 50 g. Kevyt, pehmeä eikä kutita. Kiva o.

Tänä vuonna en kutonut/virkannut ihan sitä tavanomaista puolimaratonia. Paitsi jos keskeneräiset ja puretut laskettais mukaan....

Neulottuja metrejä: 20159
Virkattuja metrejä: 751
Yhteensä: 20910 metriä

Nyt käännetään päät kohti ensi vuotta!

Käsityöntäyteistä vuotta 2020 kaikille lukijoilleni!

t. Susu

Vuoden viimeinen, yhteenveto ja Tassu 12 vee

Se olis taas niin sanotun yhteenvedon paikka. Kässävuosi 2018 nippuun. Viime vuonna tuntui siltä, etten oo tehny kässyjä melkeen ollenkaan. Tai ainakin paljon vähemmän ku aikaisemmin. Siitä huolimatta langankulutus oli samaa luokkaa kuin aikaisemminkin: Perinteinen puolimaratoni tuli täyteen! Eli langakulutus yhteesä 21818 metriä!

Selityskin löytyy... Viime vuonna VIRKKASIN  enempi ku koskaan ja virkkuuhan vie paljon enemmän lankaa ku neulominen.Virkattuja metrejä 5374 ja neulottuja vaan 16444 metriä. Siis minä joka EN virkkaa?

Eka työ oli Felted Tweed, toka Adalmina (josta sain niskat niin juntturaan, että pyörrötys  helpotti heinäkuussa vasta) ja viimeeks Lost In Time (josta kuvittelin selviäväni tuosta vaan - kokemuksella mukamas ja purkuahan tulo opeteltua). Ens vuonna haluan neuloa enemmän ja pyörryttää vähemmän. Ihan sama mitä metrejä kertyy. NIH. Oliks tää joku lupaus? Oikeasti - se pyörrytys oli tosi pelottavaa.

Vuoden viimeiseksi kässyksi tein lapaset kummitytölle, joka oli lähdössä Rukalle joulunviettoon. Joulupukille kerrottiin toive, ettei kamalan paksuja. siispä lankana teetee Salla.

Ja tuota intialaista peukalokiilaa taas harkkasin. Ja aika kivat tuli. Istuvat. Heijastavilla helmillä koristelin. Ihan vaan varmuudeks. Jos tytteli vaikka lenkkeilee. Ja onhan ne nättejäki.

Ohjeenkin riipustin. Intialainen peukkukiila istui hyvin käteen ja toi palmikko on vaan niin kiva, nätti ja helppo (enkä vaikeempaa osais ees). Menekki vähän yli kerällinen Sallaa.

Niin se sit vuosi vaihtui. Uutta neuletta puikoille. Sitä ennen juhlittiin Tassun 12-vee synttärietä Tottijärvellä. Pate-kissalta tuli kutsu ennen joulua. Myös meille purkinavaajille. Oli mukavaa pitkästä aikaa nähdä ystäviä.

Ihan mainiot syndet oli, vaikka koko maailmahan paukuttelee raketteja Tassun synttärien johdosta. Siellä keskellä mettää ei pahemmin paukkunut ja meillä vuosi vaihtui ihan rauhallisesti. Vaikka tämä ilkeä äiti lällytti kattia väkisin ja Pate syöksyi salamana paikalle heti, kun ruokakuppiin ilmestyi herkkuja... Ja Tassu hölmönä vieressä ihmetteli et kui täs ny näi kävi?

Kotona sentään odotteli se ihana rakas paffiloora. Siinä meni seniorin synttäreiden kotiinpaluuilta reissusta toipuessa ja myrskytuulta kuunnellessa.

Uuteen vuoteen ja uusiin seikkailuihin!

P.S. Jutusteltiin tuos joku tunti sitte Tassun iskän kanssa tuosta virkaamattomuuslupauksestani. Sieltä tuli vilpitöntä kannustusta..

Vauvan setti ja tilastoja

On se vaan hyvä juttu et on olemassa dead line. Muuten en sais aikaiseksi yhtikäs mitään.

Sain syyskuussa tilauksen. Yksinkertainen vauvan nuttu, ei pitsiä, isot napit. Lisäksi junasukat ja kypärämyssy. Toimitus tammikuussa. Joulun aikoihin mietin et pitäisköhän pikkuhiljaa aloitella...

No eihän siinä pitkään nokka tuhise, kun vaan pistää toimeksi!

Nutun ohje on teetee Neulelehdestä 1/2014, malli 25 Laban pikku kummitus. Laban meinasi tosissaan alkaa kummittelemaan mulle. Ohjeessa oli aika monta kökköjuttua. Esim. eka lause joka sanoi et "Taka- ja etukappaleet virkataan samanaikaisesti kainaloon asti". VIRKATAAN? Voi vee... Resorin pituus oli 1 kerros (piti olla 3 cm) ja hihan kädentien kavennukset oli unohtunut (pitää olla kolme silmukkaa mol. reunoista ennen raglaneita), samoin napinläven langankierto tms uuden silmukan tekeminen päätetyn tilalle loisti poissaolollaan. Kaikesta huolimatta sain aikaiseksi ihan kelpo nutun.

Ohjeessa oli toki paljon hyvääkin. Silmukkaluvut stemmasivat täsmälleen (jos olis kaventanu hihasta ne kuus ennen raglaneita). Te, jotka tunnette mut, tiedätte varmaan hyvin, että olen lähettäny ohjeista vastaaville tyypeille tämän tiimoilta varsin "iloisia" joulun- ja uudenvuodentoivotuksia ja menny sinne tänne (puhelin)lankoja pitkin. Luulenpa, että Labania paljon kamalampi kummitus joillekin tällä hetkellä on Susu...

Lankana teetee Helmi, menekki kokoon 3-6 kk vain 85 g! Resorit tikuttelin 2,5 mm pitsiaddeilla ja muun nutun 3 mm samanlaisilla puikoilla. Omppunapit tietenkin naapuripuodista.

 Junasukat tikuttelin 2,5 mm Kint Pro Zingeillä. Menekki puoli kerää eli 25 g.

Kypärämyssy 2,5 mm pitsiaddeilla. Tuntuu, että saan tasaisempaa jälkeä metallipuikoilla kuin puisilla, vaikka puiset on muuten mukavammat.Solmiamisnauhat tikuttelin I-cordina 15 cm sukkapuikoilla. Lankaa kului 21 g.

Taidan olla vähän tylsä kun tykkään tosi paljon teeteen Helmestä. Siinä ei oo mitään ihmeellistä. Ihan tavallista ohutta perusvauvalankaa, konepestävää merinoa. lanka on ihan mielettömän riittoisaa - koko settiin kului vajaat kolme kerää! Helmessä (vai Helmissä?) on jo ennestään tosi hyvä värivalikoima, mutta minä odotan ku kuuta nosevaa sitä päivää, kun värejä tulee vielä 8 lisää! Sen pitäis tapahtua ihan lähipäivinä (tammikuun puolivälissä). Kaupassa on hyllypäikat uusille jo varattuna... Tammikuun puolivälissä ilmestyy myös seuraava teetee Neulelehti, jossa on vauvateema. Äkäisistä puheistani huolimatta odotan myös uutta lehteä innolla :)

Ja ne vuoden 2016 tilastot:
Neulottua lankaa (valmistuneissa neuleissa) 20659 metriä ja virkattua 988 metriä.
Molemmat lukemat vähemmän, kuin edellisen vuonna, mutta se pelkästään hyvä juttu. Edelliskesänä könkkäsin kipsi kintussa eikä voinu tehdä muuta ku istua ja tikutella. Tänä vuonna kesä meni mukavammin pinotexin ja pensselin parissa.

Lankakilojahan en oo mittaillut vuosikausiin, mutta mainittavaa on. että olen itse pienentynyt vuoden aikana nelisen kiloa. Sitä ei mistään huomaa, eikä tässä kropassa moisella ole mitään merkitystä, mut suunta on sentän positiivinen.

Blogikirjoitukset vähenevät vuosi vuodelta. Loppuvuodesta Susun Silmukat täytti 9 vuotta. Välillä vähän mietityttää, että oliskohan aika kokonaan lopetella jaarittelut. Jutunjuurta kun ei pukkaa yhtään samaan malliin kuin aikaisemmin. Vuodatuksen kaatumisesta silloin aikoinaan alkoi alamäki. Joskus itteäkin naurattaa noi alkuaikojen blogikirjoitukset... Jossain välissä tämän bloggerin lukijalaskuri on kuitenkin ylittäny 300000! Jos laskee vielä Vuodatuksenkin lukemat, niin puoli miljoonaa menee poikki! Aika hurjaa. Kiitokset teille kaikille, jotka piipahtelette täällä ja erityisesti teille, jotka kommentoitte! Sehän on tämän bloggailun suola ja sokeri!

Tyks Ystävänpäivän sytomyssykeräyksen "saldot"

Eilisaamuna löysimme Tyksin parkkipaikalle Piikun mielenkiintoisista reittivalinnoista huolimatta ;) Autoista tyhjennettiin kassia, pussia ja nyssäkkää. Muistettiin tällä kerralla maksaa myös parkkimaksut - kumpikin omalla tavallamme. Kännykkäsovellus? Mikä semmoinen on?

Tässä "tämänkertainen "lasti" yhteiskuvassa:

 Taisivat tulla tarpeeseen, sillä kokolailla tyhjältä näytti myssy/sukkakori syöpäosaston aulassa:

Äkkiäkös kori saatiin täyteen!

Kiitokset taas kaikille mukana olleille! Tämä Ystiskeräyshän toteutettiin jo kuudetta kertaa eli perinteitä on. Mukavaa, että moni alusta asti mukana ollut pitää perinteistä kiinni ja hienoa, että joka vuosi uusiakin myssyilijöitä liittyy joukkoon!

Tiedän ainakin Lankapirtin Matleenan pitävän jonkinlaista tilastoa myssykeräyksistä ja monen muunkin olevan kiinnostunut "saldoista" niin tässäpä niitä:

Myssyjä 179 kpl, sukkia ja muita "jalattimia" 114 paria ja 13 kaulanlämmitintä. Eli yhteesä 306 ilahduttajaa.

Yks myssy minultakin vielä ehti mukaan, vaikka työt pahan kerran haittasivat osallistumista. Lankana testasin taas yhtä kevään uutuuksista. Satin Cottonin kauniita liukuvärejä meillekin on tulossa lähiviikkoina. Mallina Matleenan Tuija:

Silmukkaluku oli ohjeen mukainen, mutta puikot roimasti suuremmat eli 4 mm alusta loppuun. Tein myssyn kokonaan pyöröillä. Kavennusosan looppasin, koska nelosen sukkapuikot ei kuulu "työkalupakkini" vakiovarusteisiin.

Lanka oli ihanan pehmeää ja sen rakenne mielenkiintoisen ketjumainen:

 

Jos myssysi ei ehtinyt tähän kyytiin niin ei hätää - keräyshän on jatkuva. Eilisen jälkeen puodin myssykoppaan on jo kertynyt kolmet villasukat ja yksi myssy. Näitä toimitetaan seuraavaksi Tyks Salon sairaalaan, jossa aloitetaan sytostaattihoidot vielä ennen kesää. Jos tykkäät neuloa tai virkata porukassa ja samalla kuunnella novelleja, niin huominen Novellikoukku Salon Kirjastossa on oiva tilaisuus!

Vuoden viimeiset loppukevennyksen kera

Uusi vuosi on jo pitkällä, päiväkin pidentynyt jo monta minuuttia ja jopa täällä lounaassa on pakkasta! Luntakin odotellaan. On aika laittaa pakettiin vuoden 2015 viimeiset kässyt.

Pakettiin tosiaan päätyi muutama pikkuinen kässyjuttu suvun pienille.

Suvun prinsessalle oli tarvis vähän siistimmästä "kyläilypiposta". Olisin ilman muuta valinnut väriksi pinkkiä, mutta onneksi piparitakoissa kummityttöni valisti pinkin olevan "So last season". Oikea väri on kuulemma Elsanturkoosi. Kävin kaikki lankahyllyt läpi ja toivon löytäneeni kelvollisen sävyn... Prinsessalle tietenkin kruunuja:

Lankana teetee Primanova, puikot muistaakseni 3½ ja 4. Timantit tietenkin pitää prinsessalla olla ja ne löytyi parin seinän takaa Salon Napista. Ohje tästä mukaeltu.

Tyttelille olen muutama vuosi sitten tehnyt kaulurin, joka on kuulemman hyvä ja vieläkin käytössä. Pikkuveljelleen toivottiin samanlaista. En tietenkään muista miten sen aikoinaan tein, mutta yritin tiirailla vanhoista blogikuvista mallia. Tämmöinen tuli:

Lankana meille syksyllä tullut Katian Merino Baby Plus. Puikot 3 ja 3½. Menekki vajaa kerä. Tykkäsin langasta - neulontajälki oli kaunista ja napakkaa. En usko langan nyppyyntyvän enkä kaulurin venahtavan käytössä. Väritys ei ihan ole mun makuuni, mutta toivottavasti sopii pikkupojan haalarin väreihin.

Kummityttö on fiksu likka (kuis muuten - onhan hän MUN kummityttöni) ja pitää heijastimia tosi tärkeinä. Siispä hänelle melkein perinteisen kirjalahjan kylkeen tikuttelin ulkoilupipon Lumio Fine heijastinlangasta:

 Värinä keltainen - tytön lempiväri lapuudesta lähtien. Heh - keltainenhan on älykkään vari ja parantaa mm. oppimistuloksia. Mallina Matleenan Tuija, mutta silmukat ja puikot tietenkin ihan muut. Eipä ollenkaan ihme, että tyttö oli jouluaaton valopää (selfie rötsitty kummitytän facebookista ilman lupaa).

Joulunaika alkoi meillä vähän kurjissa merkeissä, mutta kaikki kääntyi lopulta ihan hyväksi. Jouluaattoa vietettiin tänä vuonna kaupungissa äidin ja isän luona ihan aikuisporukalla. Jokainen kantoi kortensa kekoon (eli herkut joulupöytään). Jopa onnettoman täysikuun aikana tiskipöydälle valunut glögikakkuni pysyi juuri ja juuri kasassa kahvipöytään asti. Kakun veltto tutina sai aikaan hervottoman naurukohtauksen, jonka myötä kaikkien joulustressit ja muut murheet taisivat laueta. Niistä nauruista saatiin taas monta vuotta elinikää lisää!

Vuoden 2015 aikana langankulutukseni oli yhteensä 27353 metriä, joista vain 1923 metriä virkattua ja 25430 m neulottua. Luvussa ei ole mukana purettuja eikä yön pimeinä hetkinä salassa roskikseen kiikutettuja surkeita epänonnistumisia ja erilaisten kässäpussien uumeniin hautautuneita ufoja. Taitaapi olla langankulutuksen ennätysvuosi takana. Osan neulotuista esitellään vasta tämän vuoden puolella, kunhan saan luvan.


Blogimittariin on vuoden aikana kertynyt 77551 visiittiä. Hurjan paljon, vaikka jutunjuuret olivat viime vuonna tiukassa ja suuri osa teksteistä oli valivalia. Kiitos kaikille lukijoille ja erityisen ilonen olen ollut kommenteistanne!

Ja se loppukevennys eli vuoden viimeinen.

Tampesterin messuilta lähtiessä istuttiin Jossun kanssa vierekkän odottelemassa bussin lähtöä. Jossu katseli ostoksiaan ja mietti et mitä varten ne kymmenen seiskaveikkakerääkin piti ostaa. No kun halvalla sai... Ehdotin piloillani et antais mulle yhden niistä joululahjaksi. Sitä sa mitä tilaa:

Nyt on tämäkin lanka kokeiltu. Moni moittii seveä ja vähän skeptisenä aloin tikuttelemaan langasta sukkia itselleni... Yhtään solmua tai suttua tai syheröä ei tullut vastaan. Taisin olla ihan vähän pettynyt. Toisaalta - enhän voi tietää onko tämä seiskaveikkaa, koska vyötteessä ei ollut lankatietoja laisinkaan. Komea sininen N-vyöte ilman materiaaleja, metrejä, pesuohjeita, valmistusmaata tai mitään! Nyt en voi enää sanoa ettei mulla ole mitään kokemusta n-langoista sillä uudenvuoden aattoaamuna päättelin nää sukat. Ihan ittelleni tikuttelin.

Vuoden viimeiset!