Vuoden viimeinen, yhteenveto ja Tassu 12 vee

Se olis taas niin sanotun yhteenvedon paikka. Kässävuosi 2018 nippuun. Viime vuonna tuntui siltä, etten oo tehny kässyjä melkeen ollenkaan. Tai ainakin paljon vähemmän ku aikaisemmin. Siitä huolimatta langankulutus oli samaa luokkaa kuin aikaisemminkin: Perinteinen puolimaratoni tuli täyteen! Eli langakulutus yhteesä 21818 metriä!

Selityskin löytyy... Viime vuonna VIRKKASIN  enempi ku koskaan ja virkkuuhan vie paljon enemmän lankaa ku neulominen.Virkattuja metrejä 5374 ja neulottuja vaan 16444 metriä. Siis minä joka EN virkkaa?

Eka työ oli Felted Tweed, toka Adalmina (josta sain niskat niin juntturaan, että pyörrötys  helpotti heinäkuussa vasta) ja viimeeks Lost In Time (josta kuvittelin selviäväni tuosta vaan - kokemuksella mukamas ja purkuahan tulo opeteltua). Ens vuonna haluan neuloa enemmän ja pyörryttää vähemmän. Ihan sama mitä metrejä kertyy. NIH. Oliks tää joku lupaus? Oikeasti - se pyörrytys oli tosi pelottavaa.

Vuoden viimeiseksi kässyksi tein lapaset kummitytölle, joka oli lähdössä Rukalle joulunviettoon. Joulupukille kerrottiin toive, ettei kamalan paksuja. siispä lankana teetee Salla.

Ja tuota intialaista peukalokiilaa taas harkkasin. Ja aika kivat tuli. Istuvat. Heijastavilla helmillä koristelin. Ihan vaan varmuudeks. Jos tytteli vaikka lenkkeilee. Ja onhan ne nättejäki.

Ohjeenkin riipustin. Intialainen peukkukiila istui hyvin käteen ja toi palmikko on vaan niin kiva, nätti ja helppo (enkä vaikeempaa osais ees). Menekki vähän yli kerällinen Sallaa.

Niin se sit vuosi vaihtui. Uutta neuletta puikoille. Sitä ennen juhlittiin Tassun 12-vee synttärietä Tottijärvellä. Pate-kissalta tuli kutsu ennen joulua. Myös meille purkinavaajille. Oli mukavaa pitkästä aikaa nähdä ystäviä.

Ihan mainiot syndet oli, vaikka koko maailmahan paukuttelee raketteja Tassun synttärien johdosta. Siellä keskellä mettää ei pahemmin paukkunut ja meillä vuosi vaihtui ihan rauhallisesti. Vaikka tämä ilkeä äiti lällytti kattia väkisin ja Pate syöksyi salamana paikalle heti, kun ruokakuppiin ilmestyi herkkuja... Ja Tassu hölmönä vieressä ihmetteli et kui täs ny näi kävi?

Kotona sentään odotteli se ihana rakas paffiloora. Siinä meni seniorin synttäreiden kotiinpaluuilta reissusta toipuessa ja myrskytuulta kuunnellessa.

Uuteen vuoteen ja uusiin seikkailuihin!

P.S. Jutusteltiin tuos joku tunti sitte Tassun iskän kanssa tuosta virkaamattomuuslupauksestani. Sieltä tuli vilpitöntä kannustusta..