Lomatiistaina oli ihana sadepäivä! Tartuin lahjaNoroihini heti aamusta. Loin silmukat ja kudoin kolme kerrosta. Malli on taas tyyppiä "lue koko ajan ohjetta", joten homma edistyy hitaasti. Kolmen kerroksen JÄLKEEN siirsin silmukat toiselle puikolle ja tein MALLITILKUN kun takakappale näytti "vähän" leveältä… Purkuun meni. Miksei kukaan mulle puhu mallitilkun tekemisen tärkeydestä? Mähän puhun siitä muille koko ajan! Aloitin uudelleen ja sain kudottua jo 5 kerrosta kunnes huomasin, että malli muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, enkä pääse eteenpäin ilman apupuikkoa. Käänsin ylösalaisin täysvarustellun kässäpussini, mutta siellä oli kaikkea muuta, muttei yhtään virkkuukoukkua! Onneksi on muutama varakässy mukana sekä perinteinen mökkikässy.
Iltapäivällä sade taukosi ja lähdimme veneellä Paraisille virkkuukoukun ostoon. Paraisten Honkkarissa ei myyty virkkuukoukkuja ollenkaan ja K-kaupassa oli vain yhtä kokoa (1,25). Käsityöliike Brita oli jo kiinni. Tyhjin käsin ei kuitenkaan tarvinnut tulla kotiin – sain "lahjaksi" pinkin tiskiharjan. Myös Tassu sai tuliaisiksi herkkuja. Leluja se ei saaressa tarvitse – puuhaa on muutenkin ihan tarpeeksi! Ja kiitos kännyköiden – Tassun kummitäti toi virkkuukoukun mukanaan palatessaan saareen keskiviikkona. Virkkuukoukun avulla sain valmiiksi Hassun Juhannusasusteeni (huomaa kuvassa myös uutukainen tiskiharjani):
Tämä asuste sopii myös hyvin uima-asuksi! Koska se on "hieman" paljastava niin kannattaa laittaa alle uimafarkut ja uimateepaita. Minulla oli lisäksi myös uimavillasukat uimaväärennöscrocsit sekä uimalippalakki. Askelmittari olisi kyllä saanut jäädä rannalle… Kuvan hyppelehtiminen ei vielä päätynyt veteen asti, mutta myöhemmin tuli vastaanotettua Juhannusvieraat näyttävästi… Samalla tuli testattua Mandarin Naturel –langan merivedenkesto-ominaisuuksiaJ Värit pysyivät, mutta kolttu venyi entisestään. Idea tähän kolttuun syntyi Kauneimpien Käsitöiden 02/2008 ohjetta mukaellen. Tarkoitus oli taas hukata jämälankoja mutta taisin taas joutua hakemaan hyllystä enemmän, kuin jämiä alun perin oli… Sainpa kuitenkin oma verkkopaitani täksi kesäksi!
Tämän vuoden mökkikässy on nimeltään Kissanhiekkapyydys (=vessan matto). Se on tavallaan jämälankaprojekti eli kudon 4½:n pyöröillä ainaoikeaa hajonneista poppanakuteista, joita ei enää voi laittaa myyntiin. Jälki on ihan kivan näköistä ja uskon, että kun valmis matto laitetaan Tassun hiekkalaatikon eteen, niin iso osa hiekasta jää mattoon eikä kulkeudu pitkin kämppää. Tämä neule on aivotonta (eli muutama lasillinen punkkua ei haittaa sen tekemistä), mutta jämäkästi neulominen on sen verran raskasta sormille, ettei se edisty kovinkaan nopeasti. Salossa Kippailtiin viime tiistaina ja minä olin hengessä mukana mökkikässyni kanssa laiturilla villapaidassa palellen…
Juhannus sujui jo 11-vuotisen perinteen mukaan mökillä suunnilleen samalla porukalla. Sää oli mitä parhain – ennustetut sateet pysyivät muualla samoin hyttyset. Kässyt eivät edistyneet ollenkaan – koetappa itse kuunnella katkeamatonta p:njauhantageneraattoria kippurassa nauraen ja samalla lukien ohjetta, jossa jokainen silmukka pitää erikseen lukea… Myönnettäköön, että itsekin välillä osallistuin generointiin hämmentävillä avauksilla… Joten ainut mikä edistyi edes hiukan oli hiekkapyydys ja tämä:
Kummipoika järjesti meille myös muuta hauskaa. Parhainta oli heitellä rannassa Matti ja Teppo –nimisiä kiviä veteen kummisedän kanssa. Hän myös piti haltijakumminsa kanssa huolen siitä, että meillä oli laituritanssit:
Juhannuspäivän ateriasta huolehtivat kokit Kuutonen ja Seiska eli Karvinen ja kummipojan iskä. Tuloksena oli herkullista (mausteista) wokkia avotulella muurinpohjapannulla:
Jostain syystä pääsin tänä juhannuksena luistelemaan lähes kaikista ruokapuuhista. Aamiaiset järjesti Haltijakummi, joka osallistui myös tiskaamiseen kummipojan äidin kanssa. Minä siis vaan laiskottelin ja välillä vähän grillailin ja ohjeistin muita kantamaan vesiä ja puita sekä sytyttämään tulia…
Ilman muuta piti päästä myös koeajolle Karvisen veneellä. Tässä lähestymme kotisatamaa:
Kaikki kiva loppuu aikanaan ja paluu arkeen oli edessä sunnuntaina. Minua vaivasi koko päivän erittäin pahanlaatuinen LLA eli LomanLoppumisAhdistus. Olisin ihan hyvin viettänyt saaressa vielä pari kuukautta… Joka tapauksessa maanantaiaamuna
OLI TOSI KIVAA TAAS PALATA TÖIHIN!
p.s. Purin sen Noron äsken. Vaikka malli olisi miten kaunis, niin olen sitä mieltä, että neulomisen pitää olla NAUTINTOA!