Hamppupesin ja miljoona kävijää

Kuvittele mielessäsi: Aurinko paistaa, meri välkehtii, tunnet nenässäsi juuri lämpeämässä olevan saunan ihanan savun tuoksun, vihta odottaa saunojaa ja virkistävä merivesi odottelee pulahtajaa. Työviikon jälkeen ihana hetki rentoutua...

Kuuntelin ja kattelin eilen  (taas kerran) yhden viideokoulutuksen, jossa kerrottiin miten vois oppia ottamaan just oikeanlaisia ja "myyviä" somekuvia... Ja intona heti, et harjoittelemaan kun on kuvattavaa ja vielä vapaapäiväkin edessä!

No miten käy oikeassa elämässä? Kun se vapaapäivä koittaa; sataa vettä ku sen kuuluisan een peestä, on aika viileetä eikä edes huvita mennä rantaan. Kaiken lisäksi isän palaute tuosta risukasasta oli et "ei se ihan vihdalta näytä". Täh? Siinä on koivunoksia nipussa. Eikö se riitä? Vihdan tarkoitus on et risukasalla mäiskitään kanssasaunojaa kuumassa löylyssä selkään. Mitä väliä sillä on miltä se vitsa näyttää? Kunhan tuoksuu hyvältä.

Joka tapauksessa vuoden eka virkkuu oli Tawashi: japanilainen pesusieni hamppulangasta. Ohje löytyy Punomon sivulta ja lankana Fibra Natura Java, koukku 3,0 mm ja kerästä sai just ja just kolme pesupalleroa.

Tietoa hamppukuidusta tästä linkistä. 

Aina kun virkkaan, niin homma etenee vauhdikkasti ja se on oikeastaan aika kivaakin. Miksi ihmeessä kuvittelen virkkaamisen olevan hankalaa ja neulomisen helppoa? Tälläkin viikolla neulomuksia on purettu enemmän, kuin valmista on syntynyt...

Laukatessani työpäivän jälkeen ympäri torppaa sain taas hepulin ku kauhean iso etana tuli vastaan! Onko se se vaarallinen espanjansiru vai ihan normi ukkoetana? Illan aikana törmäsin jo kolmeen. Netin kuvahaun (ja aikaisemmin nähtyjen perusteella) päättelin ukkoetanaksi. Kerro jos tiedät paremmin.

Tänään huomasin blogin kävijämäärän ylittäneen miljoonan! Hämmästyttää, kummastuttaa ja tuntuu kuitenkin kivalta. Joku täällä vielä poikkeaa, vaikka jutut harvenee eikä tarinaa tule enää ihan alkuaikojen hulvattomaan malliin. Ne jotkut ensimmäisten vuosien jutut naurattaa välillä itsenikin.

Valitettavasti taas kerran jouduin laittamaan kommenttien valvonnan päälle. Sorry siitä.

Miljoon kiitosta kuitenkin! Näissä tunnelimssa on kiva jatkaa!

Vappukassi ja mekkoja

Teki mieli hassutella väreillä Hildurin jälkeen. Ja kummallista kyllä - tarttua koukkuun! Syntyi vappukassi:

Lankana Sirdar Replay, menekki 5 kerää (4 eri väriä) ja koukku DMC:n silikonivartinen kolmonen. Idea tuli jostain kuvasta, jonka näin jossain ja jossa oli samanmuotoinen kassi tehty ainaoikein-neuleella. Mietin, että ainaoikea venyy ja paukkuu joka suuntaan, mut idea oli hauska. Ja isoäidinneliö helppo, mutta ei niin venyväinen. Siispä huvitus.

Palojen yhdistäminen kävi ihan kivuttomasti. Oikeat puolet vastakkain ja viimeisen kerroksen silmukoiden ulkoreunasta kiinteitä silmukoita. 

Mukaan mahtuu uikkarit, pyyhe, aurinkovoide (ei nyt vappuna välttämättä tarvita), virkistävä juomapullo (tarvitaan vappuna) ja se kaikkest tärkein eli käsityö! Vappukassi toimii koko kesän myös rantareissukassina! Ittelleni tärkeä juttu kasseissa on myös se, et sen saa olalle.

Helmikuisesta ompelukokeilusta innostuneena halusin jatkaa sitäkin harrastusta. Neulefriikki Piiku lähti konsultoimaan kangaskauppaan Turun keskustaan. Oli tosi kiva päivä! Samalla reissulla pääsin kokemaan Toriparkin ja Wiklundin kattoravintelin upeat maisemat yli kotikaupungin ja maisemahissin! Ittekseni en olis moisiin nähtävyyksiin ikinä eksynyt... Sain myös hyviä neuvoja kaavojen sovittamiseen omiin mittoihin ja myöhemmin myös päänkatkaisijaltani Päiviltä. 

Viime viikonloppuna oltiin Atussa keräämässä kaislakasoja ja haravoimassa. Alkuun ja pidin "muotinäytöksen" äidille, isälle ja Karviselle. Alla joustocollege. Ihan sopiva!

Seuraavaksi ryhdyin avaruusolennoksi (Kankaan nimi on Galaxy).

Malli sama, kuin helmikuisessa Legossa, mutta tällä kertaa kokokin osui kohdalleen. Molemmissa koltuissa on taskut. Mulle se on töissä tosi olennainen juttu. Kun asiakas ei halua kuittia, niin tungen ne taskuun. Kotiin tullessa ensin tyhjennän taskuista kaikki päivän aikana kertyneet roskat. Ennen mekkoja mulla oli aina pöksyt, joiden perstaskut toimi roskiksena.

Tänään pari viikkoa sitten mökin rannasta kerätyt kolme kaislakasaa saivat kyytiä:

Sen verran on satanut, ettei enää ollut palovaroitusta. Eikä savustettavia naapureita ja tuulikin sopivalla suunnalla joten uskalsin tuikata kasat tuleen.  Karvisen mukaan "Latosaaren Ylipyromaani" oli vauhdissa! Omasta mielestäni lähettelin savumerkein vapputervehdykset vastarannalle Korterannan mimmien suuntaan.

Oikeasti mun vappuun ei kuulu mekot eikä kassit. Uusi mökkivillapaita, haravointia ja mökin siivousta ja ehkä puunkaatoa. Kalaverkkokin laskettiin. On pari kässyäkin mukana, mutta visio puuttuu. On varmaan pakko ottaa neuvoa-antavat ja nukkua yön yli.

Bellis: Vappukukka kaikille blogiystäville!

 

Kesä meni

Toivottavasti helteet on ohitte. Kesä meni helteissä kärvistellessä. Ei huvittanu kässyt. Pikkuisen pistää huolestuttamaan. On ihan yleistä, et neuleplääh on kesällä mutta ei oo hyvä homma jos sattuu oleen lankakauppais... Onneks sentään virkkuukoukku on jotenkin sopinut käteen.

Näitä hattuja on syntynyt useampikin. Kuvan hattu on teetee Hampus -langasta. Kaks kerää ja koukku 5 mm. Kolme muuta Katian Ekos -langasta, kolmesta kerästä.

Matildan kesäkaupassakin oli näitä lankapakkauksia ohjeineen myytävänä. 

Hirvittävä kuumuus ajoi blogikissan läähättämään. Terassilla oli vähän viileetä, saunan lattialla toinen paikka, mutta joskus vaan pitää maata massu pystyssä ku muuta ei jaksa!

Kerran osuttiin naapuriin just, kun siellä oli lounas lopuillaan. Päästiin maistamaan "jätteitä" eli kaks savuahventa oli just meitä varten jäänyt. Siitäpä saatiin innostus lähteä itsekin ahvenia narraamaan. Yhtenä sunnuntaiaamuna kuuden jälkeen lähdettiin Airistolle. Kauhee tuuli ja aallokko käänsi veneen takaisin ennen määränpäätä. Pitihän kuitenkin yhdessä poukamassa vähän yrittää pilkkiä ja riemu oli suuri, kun tärppäs:

Tassun mielestä tällä saalilla ei paljon juhlittu... 

Tänä kesänä en voi edes hehkutella mustikkasaaliilla. Ehkä pari litraa sain kerättyä ennekuin helle kuivatti kaiken...

Metsään on tullut jo syys... Koivu kiljuu vettä samoin kuin mustikkapuskat.

Eläimellinen meno saaressa jatkui. Yhtenä yönä nukkumaan mennessä uni kaikkosi silmästä. Joutsenten taistelu oli hurjaa nähtävää. Välillä tulivat ihan rantaan asti, mutta mihinkään huuteluihin tai huiteluihin ne eivät reagoineet ollenkaan! Emojoutsen yritti välillä väliin. mutta piti parhaampana kerätä katraansa ja mennä suojaan. Toivottavasti isäjoutsen on edelleen hengissä ja alfauros lähtenyt muualle.

Koska kuumaa ja koska mikään ei huvita, niin hassuttelin jämälangoilla donitseja. Harmi, että oma ponnari on liian lyhkänen.

Jämistelin silti monta.

Lankana Katia Katia Cotton 100% ja Katian Candy.

PUUhamaassa on sentään kaadettu yks mäntykin. Koska helle, niin yhtenä viikonloppuna kaadettiin, seuraavana karsittiin ja sitä seuraavana pöllitettiin. Homma meinas jäädä tekemättä, koska komea suruvaippa köllötteli rungolla monta tuntia! Eihän sitä voinut häiritä...Tänään karsittiin oksat. Hidasta elämää...

Tämäkin vain prototyyppi. Tassu sai perinnöksi sateenkaarisillalle muuttaneen Hampus-kisun insuliinit. Siitäpä pukkais ideaa. teeteen Hampus-langasta leluhiirtä virkkaamaan. Jämää kun oli hatusta. Toinenkin on tulossa vaan inspis hävisi. Ja viitosen virkkukoukku putos terassilautojen väliin.

Näiden lisäksi en oo virkannut muuta kuin ötökkähattuja. Ja neulonut 2,5 sukkaa Rubinista.

2X seuran neulomakerho oli alkukuusta melkein vastarannalla. Siispä soutaen olin jo perillä! 

Koska on liian kuumaa, niin edes syöminen ei kiinnosta. Paitsi jos lautasmalli toimii ja juomana on...

Saunaakaan ei ole kesän aikana kovin montaa kertaa voitu lämmittää. Koska helle ja kun lämmittää saunan niin torppakin lämpee entisestään. Viikko sitten perjantaina kuitenkin oli sellainen ilta... Niittysaarena päässä olis ollu ruukullinen kultaa, mutta jätettiin sinne. Kuka nyt kesken saunomisen?

Huomisaamuna aikaisin messukeskukseen. Vuorossa piikki nro 2. Voi kun joskus tulisi se aika, kun messukeskuksessa oikeasti messuiltais!

Virkkuita

Kesä on kummallista aikaa. Hän joka ei virkkaa tarttuu koukkuun. Pitääkö olla huolissaan? Noo - tämmöst on sattunu joskus aikaisemminkin... Taitaa helle sekoittaa päätä. Siks on hyvä olla hattu.

Katian Ekos on kokonaan kierrätettyä lankaa. Puolet on puuvillaa ja joukossa on muovipullosta saatua polyesteriä. Valmistuksessa on käytetty aurinkoenergiaa. Kiva punosmainen rakenne houkutteli jopa mut tarttumaan koukkuun. Etsiskelin kivaa kesähattumallia, mut lopulta vedin niin sanotusti hatusta ja aloin pistelemään menemään... Yllä oleva on se lopullinen versio. Kolme kerää Waves koukulla 5,0. Omasta mielestäni tuli ihan kiva. Kirjoitin jopa ohjeen. Jos vaiks joku muukin tykkäis. Koska helppo.

Tää oli prototyyppi. Viime aikoina olen oppinyt myös takaperin virkkaamista. Se EI tarkoita rapuvirkkuuta vaan purkamista... Kekkasin vasta myöhemmin, että reikäkerros just ennen lieriä on mainio tapa säätää pipon kokoa. Ei tartte miettiä sarjoitusta. Siispä purkuun meni tää eka.

Kesällä moni muukin on vesien äärellä. Jos puikko tai koukku putoo mereen, niin onhan se pienimuotoinen katastroofi. Mut jos veteen putoo avaimet, ni se saattaa olla oikea ongelma! Kelluva avaimenperä voi pelastaa tilanteen:

Aina on hyvä tekosyy nauttia pullollinen viiniä! Lankana Espiga 9, koukku KnitProWaves 3 (joka tippui terassilautojen väliin) ja 3,5, joka oli ihan yhtä kelpo. Aloitin virkkaamalla lenkin, sitten 4 kjs lenkiksi, niihin kaikkiin 2 ks ja niin edelleen kunnes oli 16 ks. Sit vaan spiraalina menemään semmoiset 16-20 kerrosta. Sit kaks viinipullon korkkia tuubiin (Karvisella on hyvä varasto, ei tarttenu ryypätä kaikkia), kavennukset ja päättely. Naapurikaupasta avainlenkki ja koekellutus. Kaksi normi Abloyavainta kellui kivasti, enempi ei kellunut vaikka olis ollu kolmekin korkkia. Kerästä riitti 20 kelluvaa. Tähän vois käyttää myös viime kesän suosikkia Campanaa, mut mun mielestä tää neonväri näkyis pimeässäkin.

Kivaa kesää! Pysytään pinnalla!

Valeampiaispesiä ja kesän ensimmäisiä

Lupasin viime tekstissä taas palata koukkuilemaan. Puotiin tuli hauskoja valeampiaispesäpaketteja, joissa on tarvikkeet ja ohjeet mukana. Ampiaisetkin saa kaupan päälle ja koukun. Pitihään mun... Väitetään, että ampiaiset ovat niin reviiritietoisia, että kun huomaavat katossa valmiin pesän, niin muuttavat muualle rakentamaan omaansa. Saapa nähdä!

Ensimmäinen tietenkin puuvajan kattoon. Siellä on joka kesä pesiä useampikin.

Toinen pömpelin räystään alle. Tuolla räystään sisällä on monena kesänä ollut pesä, joita Karvis on vahvasti suojautuneena (eikä mua naurata yhtään) hävittänyt.

Paketti on aika kivan näköinen (ja hintainen) ja siellä on täytevanua myöten kaikki tarvittava kolmeen valepesään. Näitäkin löytyy myös huomenna avattavasta Pop Up -kesäkaupasta Mathildedahlin vanhasta Kankirautavarastosta. Siellä on myös paljon muuta kivaa. Tänään rakennettiin myymälää kuuden muun salonseutulaisen yrittäjän kanssa yhdessä. Ja vaikka puoti oli ihan keskeneräinen niin ihmisiä kävi mukavasti! Puoti on virallisesti avoinna 6.7. - 1.8. Oma vuoroni on 16. ja 17. päivä. Seudulla on paljon kivaa nähtävää ja Teijon kansallispuiston maisemissa voi kokea hienoja luontoelämyksiä.

Ihanaa, että helteet on takana. Toivottavasti koko kesäksi. Ja ihanaa, että ollaan saatu sadetta! Eilisen päivän aikana saaressa satoi 17 milliä! Luonto kiittää... Ja minä keräsin perjantai-iltana ekat mustikat!

Harvakseltaan on kypsiä, mutta niitä on tulossa ja paljon! Hölmähän niitä oli jo nyt noukkia - yksi sieltä ja toinen täältä, mutta kesän ekat on aina kesän ekat. Sitäpaitsi tuoreessa muistissa on viime kesän helteet, jotka kuivattivat mustikat pieniksi pippureiksi... Ja monta edellistä kesää, jolloin sorsat ja räkätit ovat tehneet selvää koko sadosta. Uusimpina mustikkarosvoina on mäyrät ja seplekyyhkyllekin näyttää maistuvan. Mun on siis pakko pitää puoliani, jos aioin saada edes jotain pakkaseen.

Mustikoista innostuneena kipasin metsään vielä yhteen "varmaan" paikkaan kurkkaamaan kantsutilannetta...

Voi sitä riemua! Lupaavalta näyttää...

Eilen satoi melkein koko päivän ja taas myrskyää ja sataa valillä tosi rankasti. Oikeastaan ihan mukavaa olla välillä sunnuntai-iltaa ihan kotosalla. Tosin sateen jälkeen on aina poutaa. Eilisillan sielunmaisema:

Ötökkäsuojia tölkeille, lomailua ja kesäkauppa

Näin jossain kuvan tölkille virkatusta ötökkäsuojasta. Siitä se sitten lähti! Ensin pari prototyyppiä ja viimein löytyi se "oikea" malli:

Tänä kesänä pitää pelastaa pörriäisiä, mutta jos hörppää vahingossa pörriäisen, niin se voi käydä kohtaloksi ihmiselle. Muistui mieleen yksi kesäinen retki Airistolle helteisenä päivänä monta vuotta sitten...

Minä, joka en virkkaa, sain oikean virkkuukipinän! Pikkujuttuja on hauska virkata ja ötökkösuojia on syntynyt solkenaan viimeisten parin viikon aikana:

Lankana on säänkestävä Hilo La Campana. Yhdestä rullasta tulee ainakin 8 ötökkäsuojaa tai 5 ötökkäsuojaa ja 5 lasinalusta:

Tässä tervetuliaiskuoharit juhannusvieraille... 

Parvekkeen pöydälle virkkasin pitsiliinan:

Ohje on Lankavan Marketta-matosta. Jonkinlainen Deja vu -tunne oli virkatessa. Sit yhtenä aamuna huomasin miksi: Mökin huussin matto on samalla ohjeella tehty - tosin pinkistä matonkuteesta isolla koukulla. Campanaa virkkaan 3½ mm silikonivartisella koukulla.

Viikko ennen juhannusta oli vielä suht siedettävää säätä ja mulla loma. Tietenkin mökillä. Vain yksi kuusi kaadettiin... Aika kului tosi nopeasti ja virkkailun lisäksi en oikeastaan saanut mitään aikaseks.

Puuöljyllä läträäminen oli hauskaa. Ihanku olis uudet tuolit rannassa!

Juhannusta vietettiin perinteisessä seurassa. Tassukin sai kaveriksi Paten:

Juhannusteemana oli keksiä lauseita, joilla on kaksi (tai enemmän) merkitystä. Vähäraittusseuran kirkastusjuhlissa juttu luisti...

- Kylmääki Turus

- Aiotko juosta Kakskertaa ympäri

- Kupit on kallistunu

- Ota pönttö viiniä

- Milloin kalja on Kustavissa

- Kahvi on kupissa

- Harvassa metsässä näkee kauas

- Musta aurinko nousee

-Ilmankos sua pännii

- Voimaton pois

-Susu oli puikoissa ;)

Tässä aurinko laskee:

Juhannuksena virkkasin vielä yhden tabletin ja vieraillemme omat tölkkisuojukset. Herralle ei tietenkään kelvannut mikään olemassa oleva väri eikä "röyhelöreunakaan" joten unohtuneiden bikinien mukana lähetin tämän postissa juhannuksen jälkeen:

Kesäpäivän seisaus oli juhannuspäivän yönä klo 0.44:

Tästä lähtee päivän lyheneminen.

Juhannuksen jälkeen lomailut oli lomailtu ja maanataiaamuna töihinlähtö edessä:

Töissä odotti ihmeellinen yllätys:

Epäviherpeukalon orkut kukassa! Nämä kukat ovat masokisteja. Kerran kuussa (jos silloinkaan) niillä on uimapäivä ja muuten ne saavat unohtua... Liika hoitaminen on selvästikin pahasta näille.

Tappohelteisen viikon jälkeen takaisin mökille. Oli niin kuumaa, ettei jaksanut tehdä mitään. Edes saunaa ei lämmitetty ettei mökki lämpeä entuudestaan. Merivesi oli yli 24 asteista. Varjossa istuin. Virkkaamassa...

Nyt valmistaudutaan jo perinteeksi tuleeseen Pop up -kesäkauppaan Matildassa! Tänä vuonna puoti on auki peräti neljä viikkoa alkaen viikon kuluttua maanantaina. Mukana taas 7 salonseutulaista yritystä ja tarjolla lankojen lisäksi asusteita, vaatteita lapsille ja aikuisille, sisustustuotteita ja kaikkea kivaa! Oma puotipuksuvuoroni on 16.-17. 7.

 Tervetuloa!

Helppoja virkattuja ja kevennyksiä viikon varrelta

Pellavahuivin jälkeen mieli teki jotain tosi helppoa ja nopeaa. Jopa niin, että kaikista tavoistani poiketen tartuin koukkuun! Tai oikeastaan siks, et kässäpussissa ei ollu mitään muuta kivaa ku yks kerä tiskirättilankaa... Hetken kaivelin netistä jotain inspiroivaa mallia ja sit keksin et isoäidinneliö on just sitä, mitä sillä hetkellä kaipasin.

Lanka oli Katian Tencel-Cotton ja kerästä tuli just kaks tuollaista kymmenen kerroksen neliörättiä kolmosen silikonivartisella koukulla. Tencelillä on samat ominaisuudet ku bambulla, mutta se valmistetaan eucalyptuspuusta. Sopii siis mainiosti tiskirättiin. Isöäidinneliö on hyvä malli siksikin, että tiskirätin on hyvä olla mielummin vähän löysä kuin tiivis. 

Kun pääsin töihin ja kun virkkuu tuntuikin kivalta, niin jatkoin samalla linjalla. Katian Harmonia on 100% puuvillaa. Kivasti liukuvärjätyssä kerässä on 560 metriä ja langan mukana tuli simppelin virkatun huivin ohje. Siispä koukku (4 mm) heilumaan ja aivot narikkaan:

Tosi kiva. Olen muutaman päivän tätä huivia roikottanut kaulassani ja se tuntuu tosi mukavalta. Virkkuukin oli hauskaa, kun koko ajan odotteli, et mitä väriä seuraavaksi...

Sunnuntaina ulkoiltiin vähäsen. Karvis tapansa mukaan keksi vastarannalla eli Hirvensalossa luontopolun, jossa on hänelle niin rakkaita korkeuseroja... Onneksi polun varrella oli kylttejä, joiden tekstejä lukiessa puuskutus ehti tasaantua ennen seuraavaa nousua. Hirmu korkealla oltiin, mutta merta ei nähty. Ja nuotiopaikalla oli iso lauma turisteja. Eikä meillä makkaraakaan ollu mukana. Siksipä kotimatkalla ajettiin vielä Uittamon rantaan. Tanssilavalta oli komeat näkymät jäättömälle merelle. Näissä maisemissa lapsena oon leikkiny. Silloin oli vielä talvia ja jäällä käytiin hiihtämässä. Oi niitä aikoja...

Tällä hetkellä jänskättää tulevan viikonlopun messut ja koronauutisointi... Perutaanko koko tapahtuma, käykö siellä ketään, onko meillä kiinnostavaa tavaraa mukana. Joka kerta ennen messuja jännittää ihan kamalasti, mut tänä vuonna tavallista enemmän. Joka tapuksessa ollaan päätetty, että puoti Annankadulla on lauantaina kiinni ja me molemmat huseerataan Turun Messukeskuksessa osastolla C 70.

Tassu ei uutisista ole moksiskaan. Se ottaa rennosti, kerjää karkkeja ja parvekkeen ovea auki mennen ja tullen. Välillä se ottaa tirsat tai pelaa hiukan hiiripalloa. Kunnes hiiri katoaa sohvan alle. Eilen sillä oli oikea kissanpäivä, kun Mummi ja Pappa poikkesivat iltateelle. Tuliaisina toivat "perjantaipullon" vaikka oli tiistai!

Loppukevennyksenä vielä Harald Hirmuisen vaimon Helgan iltarukous:

Näillä mennään kohti viikonloppua!