Virkkuita

Kesä on kummallista aikaa. Hän joka ei virkkaa tarttuu koukkuun. Pitääkö olla huolissaan? Noo - tämmöst on sattunu joskus aikaisemminkin... Taitaa helle sekoittaa päätä. Siks on hyvä olla hattu.

Katian Ekos on kokonaan kierrätettyä lankaa. Puolet on puuvillaa ja joukossa on muovipullosta saatua polyesteriä. Valmistuksessa on käytetty aurinkoenergiaa. Kiva punosmainen rakenne houkutteli jopa mut tarttumaan koukkuun. Etsiskelin kivaa kesähattumallia, mut lopulta vedin niin sanotusti hatusta ja aloin pistelemään menemään... Yllä oleva on se lopullinen versio. Kolme kerää Waves koukulla 5,0. Omasta mielestäni tuli ihan kiva. Kirjoitin jopa ohjeen. Jos vaiks joku muukin tykkäis. Koska helppo.

Tää oli prototyyppi. Viime aikoina olen oppinyt myös takaperin virkkaamista. Se EI tarkoita rapuvirkkuuta vaan purkamista... Kekkasin vasta myöhemmin, että reikäkerros just ennen lieriä on mainio tapa säätää pipon kokoa. Ei tartte miettiä sarjoitusta. Siispä purkuun meni tää eka.

Kesällä moni muukin on vesien äärellä. Jos puikko tai koukku putoo mereen, niin onhan se pienimuotoinen katastroofi. Mut jos veteen putoo avaimet, ni se saattaa olla oikea ongelma! Kelluva avaimenperä voi pelastaa tilanteen:

Aina on hyvä tekosyy nauttia pullollinen viiniä! Lankana Espiga 9, koukku KnitProWaves 3 (joka tippui terassilautojen väliin) ja 3,5, joka oli ihan yhtä kelpo. Aloitin virkkaamalla lenkin, sitten 4 kjs lenkiksi, niihin kaikkiin 2 ks ja niin edelleen kunnes oli 16 ks. Sit vaan spiraalina menemään semmoiset 16-20 kerrosta. Sit kaks viinipullon korkkia tuubiin (Karvisella on hyvä varasto, ei tarttenu ryypätä kaikkia), kavennukset ja päättely. Naapurikaupasta avainlenkki ja koekellutus. Kaksi normi Abloyavainta kellui kivasti, enempi ei kellunut vaikka olis ollu kolmekin korkkia. Kerästä riitti 20 kelluvaa. Tähän vois käyttää myös viime kesän suosikkia Campanaa, mut mun mielestä tää neonväri näkyis pimeässäkin.

Kivaa kesää! Pysytään pinnalla!