Rento puuvillaneule Katia Plumasta

Innostuin keväällä valtavasti Katian Plumasta! Se on kevyt, pehmeä ja pörröinen. Näyttää ihan harjatulta alpakkalangalta, mutta onkin puuvillaa! Värit ovat suloisen hempeät ja kesäiset. Sopii myös vegaaneille tai villa-allergisille.

Tokihan värimaailmasta löytyy myös iloisenharmaata ja rohkeaa peessiä :)

Laatikkomalliset simppelit neuleet tuntuu taas olevan pop. Tervetuloa kasari!

Menekki oli vaivaiset 331 g eli kokoon M vajaa 7 kerää! 

Ida oli mallina. Hän kertoi, että tuntuu ihan kuin päällä ei olis mitään! 

50 gramman kerässä on lankaa 150 metriä. Puikkosuositus 5,5 mm ja tiheys 17 s/10 cm... Aloitin innoissani takakappaletta ja kaikkien lisäysten jälkeen tuli sellainen fiilis, et aika leveä on tulossa... Väljähän siitä pitikin tulla mut näytti M-koko silti olevan aikas iso. Jotain kokoa 5XL tai virtahepo! En purkanut (vielä), mutta kokeilin numeroa pienempää puikkoa.... Ei vieläkään 17 s. Lopulta päädyin oikeaan tiheyteen puikolla 3,0 mm! Miks ihmeessä en itse viitsi tehdä mallitilkkua vaikka aina paasaan siitä kaikille muille??? Sitä vaan on niin innokas aloittamaan uutta... Ainakin itselle uuden langan kanssa olis pitänyt muistaa tilkun tärkeys!

Neuletta tikutellessani en ollut kauhean innostunut pinnasta. Se näytti epätasaiselta ja vähän suttuiseltakin. Vaikeaa asennoitua, kun yleensä tavoittelen mahdollisimman siistiä lopputulosta. Kun kokoomisvaiheessa vielä jollekin asiakkaalle kiukuttelin asiaa, niin kuulin, et tällaiset neuleet ovat nyt muotia ja tosiaan - jos käsiala on pikkuisen epätasainen niin eipä haittaa. Plumalla sen kuuluukin olla! Ja valmiina neule näyttäkin varsin kivalta. Malli on niin simppeli, että sopii mainiosti myös aloittelijalle.

Ohjepoliisina tykkäsin siitä, että silmukkaluvut oli ihan tismalleen. Tuo pääntie varsinkin onnistui hienosti just ohjeen mukaan. Yhden asian olisin kuitenkin tehnyt toisin. Taka- ja etukappaleen resorit neulottiin jälkikäteen. Silmukat poimittiin aloitusreunasta ja neulottiin ylhäältä alas. Itse olisin tehnyt resorin ensin ja sen jälkeen toteuttanut takakappaleen pidennyksen lyhennetyin kerroksin. Lanka on sen verran joustamatonta, etten uskoisi sen menevän pussille peffan kohdalta.

Mietin, että tämä lanka olis varmaan aika ihana vauvan peittoonkin ja yksi asiakas on tehnyt jo monta kahden kerän ainaoikein-tuubihuivia ihan ohjeen mukaisella 5,5 mm puikolla. Ovat kuulemma menneet "parempiin suihin" sitä mukaa, kun valmista on tullut.

Viime päivien helteillä auringolta suojaavalle, mutta vilpoiselle kesäneuleelle olisi ollut käyttöä. Tiistaina oli mun etäpäivävuoro ja vietin sen mökillä. Ukkonen jytisteli iltapäivällä kolmella suunnalla. Kiskottiin töpseleitä irti seinistä ja odoteltiin virkistävää sadetta, jota luontokin todellakin kaipaisi! Neulomakerhokin jäi väliin, kun olin ihan varma et ukkonen tulee just ku olen pikkuveneellä matkalla. Ihan turhaan. Ehkä kahden viikon kuluttua?

Luonto kaipaa vettä tosiaan. Merivesi on jo kakskytasteista ja ihan uitavan lämmintä, mutta kuka haluaa uimaan tuonne siitepölypuuron keskelle?

Muistakaa mallitilkut!