Neulekirja Pientä ja lämpöistä ja lomanen

No eipä oo kovinkaan ajankohtaista, mutta syksy tulee ennen kuin huomataankaan ja silloin on tarvetta kaikelle pienelle ja lämpöiselle. 

Neulekirja käsineistä ja myssyistä eli Niina Kaakkurivaaran "Pientä ja Lämpöistä" ilmestyi toukokuun lopulla. Kirjassa on yli 40 ohjetta myssyihin ja lapasiin. Jokaiselle jotakin. Aloittelijalle helppoja perusohjeita ja edistyneimmille vaikeampia.

Minullakin oli oman pieni osuuteni kirjan lopputuloksessa. Monta menneen koronatalven etäpäivää käytin kotitoimistolla "lukemalla oiko" Niinan ohjeita ja heittämällä omia kommenttejani miten jonkin asian  voisi sanoa selkeämmin niin, että meikäläinenkin ymmärtää. Tarjoutuessani urakkaan en ihan oikeasti tiennyt, että kirjasta on tulossa oikea järkäle! 

Kirjan kuvat ovat kauniita, ohjeet selkeitä ja vinkkisivut ja kuvat hurjan havainnolliset. Viikolla kuulin myös kiitosta selkeistä ja tarpeeksi isoista teksteistä ja kaavioista! Sain oman kappaleeni käsiini muutama viikko sitten. Yhtenä lauantai-iltana kävin kirjan läpi ihan sivu sivulta ja ihan viimeisen sivun kohdalla melkein kyynel tuli silmään:

Oikolukiessa viimeiseksi jätin patenttineule-osion. Puodissa tulee aika usein kysymyksiä patentista. Niitä sitten näytetään oikein kädestä pitäen. Jotkut tosi helpot asiat on vaan tosi vaikeita selittää kirjallisesti. Sitä paitsi - olen jo aikaa sitten vannonut, etten ikinä enää yritä briossia! Sen pitäis olla joku syötävä, mutta neulemaailmassa kaksiväriselle patenttineuleelle on annettu kyseisen sämpylän nimi. Kirjan ohje oli kuitenkin ihan selkeän oloinen ja mulla kotona just sopivasti sinistä ja valkoista teetee Primanovaa, niin päädyin kuitenkin ihan ekaks just siihen!

Taipui se kaksivärinen patenttineule minultakin kun oli oikea ohje! Primanovan puikkosuositus vyötteessä on 4-4½, tämä myssy on tikuteltu 2½ puikoilla. Eilen sain briossivirtuoosi Piikulta ohjeen, et pitäis vielä kastella. En silti taida tehdä lapasia tuon kaveriksi... Sen verran vaikeaa oli vaikka ohje olikin parasta ja selkeintä ikinä! Menekki pohjaväriä 2 ja kuvioväriä 1 kerä.

Yläkuvan huovutetut lapaset on tikuteltu Austermannin Wash&Filz - langalla. En ollut kovin innostunut koko langasta, mutta sain muutaman näytekerän ja kokeilin. Ehkäpä tämä lanka on ens talvena meidänkin liikkeessä, Mukava neuloa, huopui kauniisti ja vähän pienemmillä puikoilla käy vaikkapa paksumpiin islantilaisneuleisiin. 

Mulla on perinteisesti ollut juhannusviikolla loma. Oli tarkoitus tehdä klapeja ja kaikkea muuta mökkihommaa oikein ajan kanssa. Perinteen mukaanhan mun mökkeillessä sataa suunnilleen räntää ja tuulee luoteesta 14 metriä yötä päivää. Se on oiva sää pakkotyöleirille. Vaan kaikki me tiedetään miten kävi... Jopa saaressa oli niin kuumaa, ettei mistään tekemisistä tullut mitään! Olen sentään leikkinyt vesileikkejä ja pessyt sekä soutuveneen, että sen toisen ja trimmaillut heinää.

Vesikipittelystä on saanut hetkellistä viilennystä. Soutuveneellä saarikin kierretty ja yhden kerran lähdin soutaen viemään roskista. Kolmen kilsan soutureissu äänikirjan kanssa oli tosi mukava, Eikä ollut liian kuumaa.

Koska mitään ei jaksa tehdä ja kuitenkin jotain olis kiva, niin kässäpussista löytyy aina tekemistä varjossa terassilla. Tällä kertaa olin lastannut mukaani lankoja, ohjeita ja puikkojakin niin, ettei tarvinnut kilauttaa kaverille tai lähteä Paraisten lankakauppaan hätäapua hakemaan.

Railo-kierrejoustinmyssyn ohje oli just sopivan pieni ja helppo helleneule. Lankana kaksinkertaisena teetee helmi ja Austermannin Kid Silk. Puikoilla 4½.

Uskon, etä tästä tulee ens talven hitti. Helppo ku mikä ja kivan näköinen. Mulla tuntuu olevan mottona "Ettei lämpö pääsis lähelle" eli seuraavana tutustuin seuraavaan näytelankakerään ja kirjan ohjeeseen:

Lehvä-myssyn lankana Alpaca Fluffy (joka meillä syksymmällä). Puikot jotain 7-8 ja vain yksi kerä! Huomaatteko, että olen melkein saanut "sulan hattuuni" näistä pikkuisista lomakässyistä. Seuraavakin myssy on jo puikoilla...

Tiistai-iltana oli laiturineulojaiset. Kerrankin pääsin mukaan ja koska loma ja koska vene niin heippa vaan ja menoksi! Kivaa oli nähdä kaikkia pitkän sohvaneulontakauden jälkeen. Vähän kyllä nolotti lähteä matkaan kun merivedellä monta päivää pesty tukka näytti vähemmän esiintymiskuntoiselta puhumattakaan auringonkärventävästä nassusta. Oli sentään jotain siistiä:

Ennen lähtöä Karvis lakkas mun varpaankynnet :)

Tassukin on kärvistellyt helteessä. Sen lempparipaikka on ollut saunan lauteiden alla betonilattialla. Välillä se käy juomassa ja kerjäämässä syötävää, mutta palaa sitten takaisin vilpoiseen paikkaansa. Olen välillä yrittänyt ohentaa sen turkkia furminaattorilla. Joskus se onnistuu, mutta aika nopeasti tulee kynttä ja hammasta...

Pikkuisen spurtin se teki yhtenä päivänä kun kalliota pitkin ylös kulki joku iso lintu, jolla oli vauveli mukanaan. Silloin sai jalat alleen myös Karvis (en muista koskaan ennen nähneeni sen juoksevan)... Ehkäpä moinen kilpajuoksu sai Tassunkin ymmärtämään, et huonosti käy jos noin ison linnun perään lähtee...

Jo muutaman viikon ajan tontilla on pistäytynyt Kurkipariskunta kahden tenavansa kanssa. Toimivat hyvinä herätyskelloina, mut olisi mukavaa, jos saisimme ajastettua aamurääkäisyn viidestä vaikkapa puoli seitsemään... Aika kivoja naapureita, mut annas olla jos ne vie mustikat! Viime vuonna oli mäyrävauvelit ja tänä vuonna kurkivauvelit...

Vähemmän mukavat naapurit teki pesänsä perinteiseen sinitintin tai kirjosiepon pönttöön. Ens alkuun se ei paljon haitannut, mutta kun mehiläisiä pörräsi ympäriinsä jo parikymmentä niin pikkuisen alkoi hermostuttamaan. Eilisiltana auringon jo laskettua ja ilman viilennyttyä Karvinen pukeutui "Rescue-asuunsa" ja teki selvää pesästä. 

Pesä on poissa, mutta mehiläisiä pörrää puun ympärillä edelleen. Ollaan kuitenkin oltu ihan sulassa sovussa toistaiseksi.

Ympäri maata kulkeneet ukkosmyrskyt eivät ole osuneet tänne. Sentään eilen saatiin kolme milliä vettä ja ilma viileni huomattavasti. Päästiin aamulla niihin PUUhiin, joita varten lomat on olemassa:

Klapeja! Tällä viikolla ei ole pahemmin klapeja kulunut jos ei uusiakaan jaksettu tehdä. Sauna lämmitettiin viimeksi viime viikon perjantaina ja taas eilen... 

Lomalla luulis olevan aikaa herkutteluun. Kun on liian kuumaa, niin mikään ei maistu. Napsitaan jotain silloin ja jotain tällöin, koska pakko on syödä. Tänään oli viimein sen verran siedettävää, että saatiin laitettua muurikka talven jäljiltä käyttökuntoon. Ja kaikki viikon aikana kertyneet jätteet muuntui herkkupyttikseksi!

Iloista keskikesän juhlaa!