En muista koska olisin ollut näin vähillä käsitöillä kesällä! Tässä postauksessa elokuuni huippukohdat. Koska seuraavaankin postaukseen varmaan kuluu tovi...
Olen edelleen tikutellut vauvan palmikkosukkia Kesäkauppaan kaikenlaisista merino- ja alpakkalangoista. En enää ota kuvia kaikista...
Teeteen lankojen tilalle on pitänyt hakea korvikkeita. Pallaksen tilalle tuli
Lankavan Mainio. Ihan mainion tuntuinen sukkalanka: Kunnon kierre ja hyviä värejä. Hintakin ihan järkevä perussukkalangalle. Kirjavaa pitää tietenkin kokeilla, jotta tietää minkälainen kuvio siitä syntyy.

Jo alkukuussa totesin, että jos visiitti entisten mökkimaapureiden luo ylipäänsä toteutuu, niin se on tehtävä pikapuolin. Seuraavat viikot tuntuivat aika täysiltä. Puhumattakoon syyskuusta.. Siispä kutsuin itseni kylään... Matkakässynä yllä olevia.
Yhdessä käytiin metsässä kaikki "mun" kantsupaikat, grillailtiin, kierrettiin saari ja saunottiin. Pääsin perkaamaan taas ahveniakin. Ettei taito ihan kokonaan ruostu! Onhan sekin käsityötä vai kui? Ihanaa, että vaikka paikat vaihtuu, niin ystävät on ja pysyy. Kiitos Hannalle, Amille, Hessulle ja Lissulle kesän parhaasta viikonlopusta!
Kävin myös entisellä rakkaalla mökilläni. Polku naapurista ei vielä ole kasvanut umpeen. Etukäteen vähän jännitti, mutta vastaanotto oli lämmin halauksineen kaikkineen! Ja voi miten hyvä mieli tuli! Uskomaton muutos on vuodessa tapahtunut! Silti niin, että myös vanhaa on säilytetty ja hyödynnetty kauniisti. Juuri oikeat ihmiset jatkavat Kalliorannan tarinaa. Alla kuitenkin maisema Kalamajan saunan terassilta. Miten monet löylyt sielläkin on vuosien varrella nautiskeltu...
Mökkielämään kuuluu kuitenkin paljon muutakin ku hehekuttelua hienoista hetkistä. Kaksi viikonloppua meni puiden pinoomisessa sisätiloihin:

Toki myös sienessä ja mustikassa piti käydä. Olen päättänyt, etten enää kerää säilöön, vaan teen jotain samantien. Niinpä yks mustikkasatsi päätyi sopaksi ja seuraavasta tein muffinsseja! Kanttarelleista tietenkin soosia ja piirakkaa. Nimppareita en oo viettänyt vuosikausiin, mutta nyt kutsuin alakerran väen "kahdentoista kahville". Ja sain kukkia ja suklaatia:
Alkoi jo olla hermostus, koska totesin kesän pitkien viikonloppujen olevan lopuillaan. Jo alkukesällä ostetut airot pääsi viimein tositoimiin, Olishan aikaisemminkin päässyt, mutta koko kesän kauheet tuulet. Nyt sunnuntai-iltana lähdin tutustumaan lähisaariin:
Näitä pitää käydä tutkimassa tarkemmin. Hienoja rantautumispaikkoja, mutta olin jättänyt kengät omaan rantaan, joten en paljain jaloin lähtenyt kiipeilemään... Jos ei tänä vuonna, niin joskus myöhemmin teen kunnon tututstumismatkoja.
Kesän viimeiseen 2X-laiturineulojaisiinkin pääsin! Korterantaan:
Koko kesän olen Vånon lossin jälkeen nähnyt kyltin Halssila Ranchille. Aina vaan on liian olevinaan kova kiire perille. Pari viikkoa sitten lähdettiin kummitytön ja kälyn kanssa säätiedoituksia uhmaten käymään:
Helmi
Kahvila
Pupuja
Pertti.
Hirmu kiva paikka! Saimme tutustua kaikkiin eläimiin ja antaa ruokaa, kuulla tarinoita ja juoda kahvit puustien kera "Emännän Cafessa".
Viimein oli aika pikkuhiljaa palata normiarkeen. Koska en ikinä siivoa kesällä, niin paluu kotiin vaatii aina hurrikaanin kotikotona. Siivouspäivän aamu alkoi hienosti tuplasateenkaarella:
Pari päivää myöhemmin meillä oli firman pikkujoulut. Ihan turhaa kuvitella, että aikaisin tai myöhemmin. Nää on vuoden 2024 pikkujoulut, 2023 pikkujoulut oli 1.11.2024 eli tänä vuonna ollaan aikaisessa!
Huikea esitys! Suosittelut meiltä molemmilta! Näyttelijät oli oikeita muusikoita ja eläytyminen esikuviin oli ilmiömäistä! Jos vielä haluut mennä, niin viimeinen esitys tällä kaudella on ens lauantaina.
Kotiin lähdettiin auringonlaskun aikaan ja oltiin taas töissä aamulla.
Kesäkauppamme Matildedalissa sulkee ovensa tältä vuodelta ensi viikonlopun jälkeen.Vielä ehdit! Oma viimeinen vuoroni oli männäviikonloppuna. Sää oli mitä oli, mutta oli ihanaa tavata ystävät, joiden kanssa illat ja yöt vietettiin lähistöllä olevassa
Perniön Majoituksessa. Meiltä kaikilta iso suositus! Ystävien tapaamisen lisäksi mieltä lämmitti se, että unikaverikin löytyi "talon puolesta":
Nyt keskitytäänn puodin muuttoon Annankadulta Asemakadulle. Ensin tuntui siltä, ettei mitän tapahdu ja nyt tapahtuukin vauhdilla niin ettei perässä meinaa pysyä! Viikonopun aikana lankahyllyt on purettu ja alkuviikolla siirtyvät uuteen paikkaan. Tänään siirtyi jo iso osa tavaroista, huomenna vanhat tiskit, muut isommat mööpelit ja loppuviikolla loput. Kiitos jo nyt kaikille, jotka olette olleet mukana! Kiitos myös kaikille, jotka olette tarjonneet apuanne.
Ihan hämmästyttävää, miten tänäänkin kaikki langat ja puikot löytyivät, vaikka yhtäkin asiakasta piti juoksuttaa toisen kerän perässä Asemakadulle ja toisen kerän perässä takaisin Annankadulle.
Onni on ystävät ja ihanat asiakkaat! Ootte tärkeitä ja rakkaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!