Ystävänpäivän lankakakkukekkerit eli ruma ankanpoikanen

Viikko sitten meidän lankakaupasta tulikin kakkukauppa! Monta sorttia kakkua oli (ja on vieläkin) tarjolla. On villakakkua, mohairkakkua, vauvakakkua ja tuttuun puuvillakakkuunkin tuli uusia raikkaita värejä!

Juuri sopivasti ystävänpäivä lähestyi, joten meillä ja muutamassa muussa teeteeSHOPissa järjestettiin keskiviikkona Rainbow-kakkukestit!

Teetee Rainbow With Wool –kakku ei nyt suoranaisesti houkutellut tarttumaan puikkoihin. Se on kuitenkin ainut kokonaan luonnonkuiduista ”leivottu” kakku, joten aloitin siitä. Valitsin omasta mielestäni kamalimman värin. Ajattelin ettei noin rumaa kakkua kukaan osta, joten ei haittaa vaikka siitä ei tulisikaan mitään kelvollista…

Uusia malleja ei lankojen mukana tullut (paitsi babykakulle on vauvanpeitto-ohje), joten loin silmukat ja aloin tikuttelemaan. Jostain syystä mulla on nyt aivoton aina oikein –kausi meneillään. Silmukoitakin tuli luotua melko runsaasti… Ida töissä luritteli et ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”.

Ja ylläri pylläri: mitä pidemmälle neuloin, sitä kauniimmaksi ruma kakku alkoi muuttua. Moni kakku päältä kaunis, mutta tässä kävikin päinvastoin. Aika hyvä kakku tuli vaikka itse sanonkin! Ja muutama muukin on tykännyt. 

Lanka siis teetee Rainbow with wool (50% puuvilla, 50% villa, 200g=680m). Puikkoina Knit Picks 4 mm kärjet 120 cm kaapelilla. Lankaa kului koko kakku. Lopussa vähän jänskätti, et kuinka riittää, mutta pienten luovien ratkaisujen jälkeen se riitti juuri sopivasti. Montaa metriä ei jäänyt. Huivin yläreuna on melkein kaksi metriä ja korkeus keskeltä suunnilleen 45 cm.

Kakkukekkereillä tarjottiin lankakakkujen kera myös kahvit paakelssien kera. Hyvissä ajoin aloin leipomisurakkani. Sukka-Marin mokkaruutuohjeella onnistuu aina. Makean lisäksi ajattelin et pientä suolaista olis kans kiva tarjota. Jotain helppoa sormisyötävää, joka ei sottaa koko puotia. Päädyin tuulihattuihin… Muut ne leipoo tuulihattuja, mut Susu se leipookin lättähattuja! Roskiin meni ensimmäinen pellillinen 😞 Ihan kelvollisia tuli kakkospellillisestä, vaikka ehkäpä mun on parasta kuitenkin pysyä lankakakkujen parissa.

Ja kun juhlinnan alkuun päästiin (ja mokkaruutuja oli jäljellä) niin pidettiin sitten toinenkin päivä kekkereitä! 15.2.2002 minusta tuli onnellinen lankakaupan omistaja! Voi miten aika onkaan kulunut. Tuntuu ihan eiliseltä. Ei millään uskoisi, että siitä on jo kuusitoista vuotta! Niin montaa kynttilää ei mahtunut kakkuun, joten laitettiin vaan yks.

Viikko oli niin täynnä kivoja tapahtumia, että meikäläinen alkoi käymään ylikierroksilla. Keskiviikkona hulttiopuhelin unohtui puotiin, Tassulle unohdin ostaa suikaleita ja kun iltamyöhällä aloin leipomaan lisää lättähattuja niin huomasin ettei kotona ollut edes kananmunia! Torstaina piti kotimatkalta hälyttää Ida tarkistamaan olinko laittanut puodin oven lukkoon… Siispä ihan itse keksitty viikon mieletause kuuluu:

Kun sydän on täynnä, niin pää on ihan tyhjä!

Äidiltä ja isältä saimme ystävänpäiväruusut. Näillä ruusuilla kiitämme myös kaikkia asiakkaitamme sekä kivijalka- että verkkopuodissamme! Tästä on hyvä jatkaa – leipuri Susulla on jo seuraava kakku uunissa eli puikoilla on Rainbow with mohair… Kyllä siitäkin kakusta jotain leivotaan: Näyttää siltä, että pullapitkoa on tulossa. Idallakin kuvassa Rainbow -huivi.

Taidan unohtaa viikonlopuksi suunnittelemani sämpylätaikinan ja pysyä vaan näissä turvallisemmissa leipomuksissa!