Viimeisiä helmiä eli vauvan body, mekko ja sukat

 Asiakaalla oli tarkoitus neuloa sukuun tulevalle vauvelille body, sukat ja mekko. Langat ostettuina, mutta sitten tuli jotain ja pyydettiinkin hätiin lakakaupan tätiä. Ja sehän suostui - taitaapi olla viimeiset tällä langalla tikuteltavat.

Ensin pikkuruinen body. Lankana teetee Helmi, menekki 53 g. Ohje Suuri Käsityö 2/2016 -lehdestä. Lahkeiden suut, käden- ja pääntiet huoliteltu rapuvirkkauksella. Puikot taisi olla 3 mm koukku 2½. Ohjeessa olalla oli painonapit, mutta mun mielestä painonapit ja neule ei oikein sovi yhteen. Siispä tuollaiset suloiset helminapit.

Sukkien piti olla "prinsessat", mutta mun palmikko ei sytyttänyt. Siispä keksin soveltaa mekon aaltoneuletta sukkiin:

Teetee helmeä edelleen. Puikot 2½ Zingit ja menekki 21 g. Mekolla ei ollut kiirettä joten väliin viikonloppu ja jotain ihan muuta.

Teeteelenkojen tarina loppui ja samalla koko mun lankakauppiasurani pisin ja paras yhteistyö. Tuntuu haikealta. Samalla vähän sekavalta - aika monen suositun langan tilalle pitäisi löytää joku korvaava. Yhtä hyvä ja järkevän hintainen. Siispä päädyin helmen korviketta etsiessäni tilaamaan monilta eri toimittajilta testattavaksi pussillisen valkoista vauvalankaa... 

Eka oli valkoisen sijaan likaisenharmaa, toka luonnonvalkoisen sijaan rumankeltainen, kolmas ja neljäs laadultaan ookoo, mutta hinta monta euroa kalliimpi! Lopulta päädyin Katian Merino Babyyn.

Testasin tietenkin vertaamalla tuttuun ja turvalliseen:

Vasemmalla helmestä neulotut (tällä kertaa puikot 2,25 mm), oikealla Baby Merinot (puikot 2½). Lanka on kaapelikierteistä ja jälki tosi nättiä. Metrejä kerässä on vain 165, mutta tykkään kovasti. Ainut harmistus on, ettei siitä löydy melerattuja harmaita. Me suomalaiset kun tykätään iloisenharmaista. Helmeä on vielä vähän varastossa, mutta viimeisiä viedään.

Mekkokin on jo melkein valmiina. Helminapit puuttuu ja vyötärön silkkinauha:

3 mm puikoilla (ja 2 ½ mm DMC koukulla viimeistelyt), menekki 96g.

Just nyt on paljon mietittävää. Viikolla uutisoitiin siitä, miten neulominen auttaa keskittymään palavereissa. Itse olen ain inhonnut palavereja ja tässä joku aika sitten meinasin ihan polttaa päreeni, kun asioita vatvottiin ja jähnättiin, aikaa kului eikä valmista tullut. Siinäkin tilanteessa olis ollu hyväksi ihan perus sukkaneule tai vaikka tämän mekon helma. Seuraavaan sessioon varaudun paremmin...

Toinen rentouttavaa ja ajatuksia selkiyttävää on se, että tekee jotain ihan muuta ja mielellään fyysistä. Viikko sitten oli tilausuus:

Eipä tuokaan ihan helposti syttynyt.Välillä piti käydä kutomassa kolme kerrosta mekkoa ja päättää et nyt en luovuta - Johan pyromaanilta menis maine! Ison kuusen oksat piti karsia, havut polttaa ja samalla hävittää puodin yli kymmenen vuotta vanhat paperit. Kakskymmentä kiloa. Syttyihan se ja koko päivä siinä meni:

Myös syksyllä kaatuneen puun loppukin päätyi pinoon odottamaan jatkojalostusta. Kiitos supermiehille. Apua saa kun kehtaa pyytää.

Seuraavana aamuna tiesi tehneensä jotain... Sängystä nouseminen osoitti, että mulla on lihaksia :) 

Kässyjen ja riehumisen jälkeen viikolla käytiin kummitytön kanssa katsomassa elokuva - Tove Janssonin Kesäkirja. Kaunis ja herkkä leffa ja teatteri Kino Kilta saa täydet suositukset: Pieni tila, vähän ihmisiä ja elokuva alkoi ilman räiskyviä mainoksia! Ennen elokuvaa treffattiin Blankossa.

Ja vielä pari päivää hurinahoitoa Bigin kanssa! Voisko olla parempi viikko? 

Kaikesta sekavuudesta huolimatta en heitä puikkoja nurkkaan enkä hanskoja tiskiin. Tosin polttoprojektin päätteeksi perinteiseen tapaan piti vielä heittää paljon nähneet työhanskat nuotioon:

Uusin työrukkasin eteenpäin!

Vauvan settejä ja muut syksyn kässyt

Hei Sinä heitteillejäänyt blogini ja varsinkin te seuraajat, joita täällä vieläkin käy vaikka mitään ei tapahdu. Syksy on ollut... ja mennyt. Jotain on kaikesta huolimatta koko ajan ollut puikoilla. Nyt taas yritän palata linjoille.

Vauvan setti. Palmikkonuttu ja pöksyt:

Ja lisäksi tietenkin kaikille vauvoille pakolliset perinteiset junasukat ja kypärämyssy:

Lankana teetee Helmi, puikkoina jos vaikka minkälaisia 2½ ja 3,0 millisiä. Menekki koko settiiin vain  5 kerää! Tämä setti oli reissukässynä loppukesällä Kangasalla ja kissanhoitopestillä Kakskerrassa.

Toiseen vauvasettiin kuului kietaisujakku, pöksyt sekä kypärämyssy:

Lankana tällä kerralla ihanan pehmeä Katia Alpaquina. Menekki jotain alle kaksi vyyhtiä koko settiin. Puikot 2½ ja 3,0mm.

Molemmat vauvansetit oli tilaustikutteluita. Alpakkasetin tilaajalle tein jo aikaisemmin 6-vuotiaan kokoisen perusneuleen vaaleanpunaisesta Austermanin Merino Cottonista. Siitä ei ole kuvaa, koska noutaja tuli ennen kuin ehdin kuvaamaan... Joka tapauksessa n. 6 vuotiaan paitaan meni vajaat kolme kerää ja muistaakseni (ja kuvan perusteella) Zing 3½ mm puikoilla pistelin menemään. Ensin piti tietenkin tehdä mallitilkku, ja laskea silmukkaluvut langalle ja kuusivuotiaan kokoiselle sopiviksi, koska esikuvana oli TÄMÄ Katian Alpaquinasta neulomani pusero, jonka ohjeessa oli tasan yksi koko puolivuotiaalle... Alkutekijöistä on yksi kuva nappastu:

Toinen tekele kuvassa on isänpäivälahjaksi menneet sukat. Tikuttelin, vaikka isä joskus erehtyi mainitsemaan, et mä teen huonoja sukkia! Arvaatkaas olinko loukkaantunut? (Olen vieläkin, mut tein silti). Lanka Austermann Step. Puikot sekalaisia 2½ millisä (koska puiset menee poikki ja zigit tekee mystisiä katoamistemppuja). Joka tapauksessa 15 senttisillä puikoilla ja menekki vajaa kerä.

Olen joskus luvannut pitää veljeni ohkasissa bambuvillasukissa. Kaks päivää ennen synttäriään huomasin et voi vee... Puodissa oli yhdet valmiina, mutta liian pienet. Mitä tehdä, kun samaa lankaa ei enää ole edes saatavilla? Mut löytyihän yhdet onnettomat protot, joista lankaa purkamalla sain sukat jatkettua juuri oikeaksi päiväksi!

Muhkupipot tuntuu olevan muotia. Oikeasti oma puikkosuosikkini on 2-4,5 mm mut venyin kokeilemaan muhkuilua:

Muistaakseni puikot jotain 7 mm (yäk). Lankoja 1 piuha Sirdarin Haworth Tweediä ja 2 piuhaa Mondialin Tweedyä. Aika kiva ja pehmoinen lopputulos. Voi käyttää näin reuna kolmikerroin ja kuten alla:

Tampesterin kässämessutkin käytiin turistibussilla Neulefriikin kanssa. Etukäteen vannotin, et "pidä huoli etten osta yhtään kangasta" ja se piti. Mulla on ainakin kolme ompelematonta mekkotrikoota odottamassa jo ennestään... Mut pitihän sitä jotain kuitenkin ostaa:

Tänä vuonna ei ostettu edes juustoja, mutta perinteiset joulupuurot käytiin syömässä!

Vaikka virkkaus ei oo ihan se ykkösjuttu, niin pitää aina kokeilla jotain. Mosaiikkineuleesta innostuin keväällä, joten kun kuulin mosaiikkivirkkuusta, niin päätin kokeilla yhden tiskirätin verran:

Hauskaa opetella lukemaan ihan uudenlaisia kaavioita. Lanka tässä Sirdarin Replay. Koska se on helppo virkattava. Koukku 4 mm. Idea mosaiikkivirkkuussa (ja neuleessa) on se, että vaikka lopputulos näyttää kirjolta, niin niissä tehdään kerros yhdellä värillä kerrallaan.

Kyllä syksyyni on kaikesta huolimatta kuulunut monia ihan tavallisia ja perinteisiäkin asioita. Kuten sieniä:

Ja jossain vaiheessa viimein saattin sopiva keli pyromaaneille:

Piti tehdä "pieni prasu" et saatiin paistettua juhannukselta jääneet makkarat:

Pari viikkoa myöhemmin hiukan toisenlaista "käsityötä" kaatuneiden puiden raivuussa.

Ja paikkoja talvikuntooon:

Maisema melkein ku juhannuksena jos ei rantakalloita näkyisi.

Koska mulla ystävälta saatuja sukkia. Puhki kuluneita, mutta hirmuisen tärkeitä, niin teritin kahdet:

Yllä terät teetee Pallaksesta ja alla Katian Funnystä. Onni on lahjavarret ehjättyillä terillä! Päädyin tikuttelemaan molemmat vähän normia pienemmillä puikoilla eli 2,75 millisillä. Jospa kestäisivät vähän paremmin kulutusta.

Firman pikkujouluja (vuoden 23) vietettiin vähän hämmentyneissä tunnelmissa. Käytiin kuitenkin syömässä Antoniossa, kaahattiin mutkat suoriksi oikoen Teatteri Provinssiin Ismo Alangon Yksin-keikalle ja ehdittiin just ja just ajoissa. Saas nähdä miten tän vuoden pikkujoulut - Ainakin luulen et viime vuoden tapaan sovitaan paikallisesti et ens vuoden puolelle menee.

Yhtenä iltana kotiin tullessa vastassa oli:

Ihan peloton ja näytti ihan siltä, että sillä olisi jotain asiaa!

Nilkkureita: Pitsiakaatti ja Annansilmät

Pallakselle on neljä uutta kesäsistä sukkaohjetta. Neuloin niistä kahdet.

Pitsiakaatti:

Lankana teetee Pallas, menekki alun toista kerää, puikot KnitPro 15 cm puiset. Malli oli kiva ja pikainen neulottava. Siinä vaihtelee oikeat ja nurjat silmukat, pitsineule ja muutama palmikonkiertokin. Sukka syntyy muutamassa tunnissa!

Tai siis... Kun oikein nopea yrittää olla, niin unohtelee langakiertoja ja huomaa sen vasta kahdeksan kerroksen jälkeen ja sit joutuu neulomaan takaperin... Toistakin sukkaa neuloin takaperin tiistaina laiturineulojaisten jälkeen. Pitsineuletta enemmän keskityin hauskoihin juttuihin, pöydän herkkuihin ja iltauintiin. 

Annansilmät kokoa 38-40 sain testineulottavaksi jo keväällä. Tein ensimmäiset ohjeen mukaisilla kolmosen puikoilla ja niistä tuli aivan liian isot. Sukat jäi malliksi omaan puotiin ja ovat ihan sopivat Idalle.

Toisen parin neuloin 2,75 mm puikoilla ja tuli oikean kokoiset. Niistä ei kuvaa, koska projekti oli "erittäin salainen" näihin päiviin asti ja ne sukat lähetin teeteelle ohjekommenttien kera.

Vink vink: Pallas on heinäkuun tarjouslanka -20%!

Mulla on kumma taipumus tehdä kirjoneuleesta liian löysää. Ilmeisesti varon kiristämästä lankoja ettei vaan tulisi liian tiukkaa. Dominanssista en piittaa vaan kieputtelen lankoja sormissani ees taas miten sattuu.

Kesäkuussa oli puodissa taas inventaarin aika. Löysin vielä parit sukat, joita en ole muistanut blokata. Näitä on vuosien varrella nähty niin paljon, ettei niistä ole paljon kerrottavaa:

Perinteiset Susun palmikkosukat. Tällä kertaa Noro Silkkisukkalangasta. Puikot 3,25 mm Zingin 15 cm.

Ja aina vaan vauvan palmikkosukkia jämänöttösistä. Vihreät teetee helmeä ja vaalean vihreät Katian Alpaquinaa. 

Viikko sitten Turussa oli Keskiaikamarkkinat. Olin siellä nyt ensimmäistä kertaa ja ilahduin: Ei ainuttakaan metrilakukauppiasta tai kiinalaista krääsää, vaain ihan oikeaa suomalaista käsityötä niin keskiaikamarkkinoilla kuin joen toisella rannalla käsityömarkkinoillakin! Kummitytön kanssa höntsittiin ympäriinsä ja molemmat löysi itseään kiinnostavia juttuja. Minä hihkuin aina kun näin lankaa ja Sini aina kun näki kirjoja tai jotain niihin liittyvää! Tuo tiskiharja oli ainut etukäteen suunnitelmissa oluut hankinta. Mehän ei todellakaan tarvita yhtään uutta piparimuottia, mut ku ne oli niin söpöjä... Puhumattakaan kissakammasta :) Kirkkopuiston viinibaarissa leputeltiin välillä jalkoja.

Ei me muuten, mut kun äiti käski ja mehän ollaan tottelevaisia tyttöjä :)

Perinteinen Pop Up -kesäkauppamme avautuu taas maanataina 15.7. Matildedalissa. Mukana vanhat tutut: Salo Design, Bizarre, Atelier Tanja Lahti, Modaliisa, Taapero&Teini, Elisabeth, Vetinet ja tietty Anjalin. Puoti on avoinna joka päivä 11-18 29.7. asti. Oma puotipuksupäiväni on 16.7. tiistaina. Tulkaahan moikkaamaan!

Mansikka-aika

 Uutisista kuulin, että nyt on mansikka-aika parhaimmillaan. Se ei ollut uutisankka:

Viime viikon aikana keräsin metsämansikoita ainakin litran! 

Mansikkapipo on myös jokavuotinen kestohitti - jotkut asiat ei mee pois muodista...

Puotiin tuli tilaus mansikkapiposta vauvalle. Tein heti yhden. Ihmettelin, miten mun käsiala on muuttunut niin kamalan epätasaiseks. Kunnes huomasin, että mun kolmosen bambusukkapuikkojen joukkoon oli livahtanut yks kolmepuolikas! Kässäpussin siivous on näemmä jäänyt rempalleen. Koska kyseessä oli asiakkaan toive, niin piti tehdä toinen heti perään:

Kuvassa oikealla se onneton eka. En purkanut. Lankana Katian Tencel Cotton ja menekki näihin kahteen yhteensä 65 g. Vihreää lankaa jäi niin paljon, että mietin pitäiskö tikutella myös mustikkapipo. Addin bambusukkapuikoilla 3 mm tikuttelin (paitsi tuossa ekassa oli joukossa se yks kolmepuolikas).

Kulunut alkukesä on ollut täynnä monia einiinkivoja juttuja ja neulominen on jäänyt tavanomaista vähemmälle. Ajatukset on muualla, joten perussukka jämälangoista on ollut sopiva "aivoton" neulomus, jonka voi ottaa käteen ja rauhoittua hetken.

Ja siitäkin loppui lanka kesken! Nää tulee varmaan omaan käyttöön :) Lankana liukuva Year Socks ja muita tunnistamattomia. 

Juhannuskin oli tänä vuonna erilainen. Oli ikävä mökkiä ja rakkaita ystäviä, mutta oli hienoa saada viettää juhannuspäivää koko perheen kesken. Tätä ei vielä pari viikkoa sitten olisi osannut edes toivoa! Kaikki meni hienosti ja uskon päivän olleen meille kaikille merkittävä ja onnellinen.

Ja herkkuja riitti...

Juhannuspäivän iltana tein omia "juhannustaikojani" tynnyrisaunan ja ilta-auringon lämmössä...

Tässä iäsää jalkahoito ja hiusnaamio taitaa olla toimivampi juttu,

 kuin seitsemän kukkaa tyynyn alla😂

Ilta-aurinko ykkönen:

Ja puoli tuntia myöhemmin uusinta ylempänä koska korkeuseroja niin, että viikon aikana kunto on kyllä kasvanut:

Juhannusviikko on ollut perinteisesti mun lomaviikko. Niin myös tänä vuonna. Niin kiire oli lähteä lomalle, että eväät unohtui... Hätäratkaisu oli herkkua: Pydäri pitkän kaavan mukaan.

Kuten myös isän yhtenä iltana mulle hemmotteluna paistamat letut:

Ja kuten mulla on tapana - jos vaan mahdollista, niin kaikki ruoka valmistetaan ulkona! Olen grillaillut pikkuruisella pallogrillillä maksaa, kanaa, makkaraa ja tehnyt wokkia kaasulla . Sillä välin kun seuralainen on ollut päikkäreillä tai katsonut potkupalloa :)

Yhdet pikkuiset vauvan palmikkosukat teetee Halmenstä taas valmistui. 

Kesäkauppaan Matildaan menossa nämäkin. Tänä vuonna perinteinen kesäkauppamme Matildedalissa Kankirautavarastossa  on avoinna 15.-29.7. ja mukana vanhat tutut. Tulkaahan käymään!

Mikä olis kesäloma ilman mattopyykkiä ja klapisulkeisia?

Allinpeitto ja sukkia

Kummipojan lakkiaisiin löytyi kiva ja järkevän hintainen kesämekko Modaliisasta. Tuntui siltä, että niin hienoihin juhliin ei voi mennä paljain käsivarsin.

Pikapikaa tikuttelin Katian Blue Jeans -langasta vanhan Cacao-boleron ohjeella allinpeiton 5 mm Unicorn-puikoilla. Jeans on kierrätyslankaa, joka on tehty farkuista. Langasta on eri versioita ja tämä 102 on hauskasti froteemainen. 

Juhlat olivat hienot ja kummipoika sai kaksikin stipendiä oltuaan lukionsa paras matematiikassa! Täytekekku oli teemaan sopiva ja herätti hilpeyttä:

 Minä värkkäsin voileipäkakut, koska kummipoika ei tunnetusti arvostaisi villasukkia...

Kylläpä on ajat ja nuoriso muuttuneet sitten omien yo-juhlieni. Muistan kotijuhlien jatkoksi hilluneeni kaupungilla ja palanneeni kotiin auringon noustessa. Tämä ylioppilas pelasi lautapelejä kotona yli puolen yön. Ja pahus vie:  Voitti kaikki pelit :)

Yhtenä päivänä siivosin kässäkassiani ja kappas vaan - pohjalta löytyi taas yhdet vauvan palmikkosukat. Olen näihin käyttänyt mosaiikkihuivin mustat helmijämät. Miksei vauvalla vois olla mustia sukkia?

Neulomakerho on siirtynyt kesäaikaan. Ensimmäinen tapaaminen oli tiistaina Seuraintalon terassilla. Hellepäivän jälkeen pidin itsekseni "jatkot".

Tavallisesta arjesta poikkeavien iltamenojen jälkeen mulla on kierroksia niin ettei ihan heti osaa mennä nukkumaan. Mikäs oli valvoessa kauniissa kesäyössä:

Moni ei usko, että sadan gramman kerästä voi saada kaksi paria varrettomia kesäsukkia. Tässä todistusaineistoa (ne ensimmäiset on edellisessä postauksessa) . Koko suunnilleen 39 ja lankaa vielä jäikin!

Lankana villaton kesäsukkalanka Fortissima Miami,  Ergopuikot 2½. 14 silmukkaa puikolla.

Toukokuun helteet saivat juhannusruusun kukkimaan etuajassa:

Ja kielot:

Helteet ovat viimein ohi. Toivottavasti koko kesäksi...

Eilen oli vapaapäivä!