lauantai 14. joulukuuta 2024

Vauvan settejä ja muut syksyn kässyt

Hei Sinä heitteillejäänyt blogini ja varsinkin te seuraajat, joita täällä vieläkin käy vaikka mitään ei tapahdu. Syksy on ollut... ja mennyt. Jotain on kaikesta huolimatta koko ajan ollut puikoilla. Nyt taas yritän palata linjoille.

Vauvan setti. Palmikkonuttu ja pöksyt:

Ja lisäksi tietenkin kaikille vauvoille pakolliset perinteiset junasukat ja kypärämyssy:

Lankana teetee Helmi, puikkoina jos vaikka minkälaisia 2½ ja 3,0 millisiä. Menekki koko settiiin vain  5 kerää! Tämä setti oli reissukässynä loppukesällä Kangasalla ja kissanhoitopestillä Kakskerrassa.

Toiseen vauvasettiin kuului kietaisujakku, pöksyt sekä kypärämyssy:

Lankana tällä kerralla ihanan pehmeä Katia Alpaquina. Menekki jotain alle kaksi vyyhtiä koko settiin. Puikot 2½ ja 3,0mm.

Molemmat vauvansetit oli tilaustikutteluita. Alpakkasetin tilaajalle tein jo aikaisemmin 6-vuotiaan kokoisen perusneuleen vaaleanpunaisesta Austermanin Merino Cottonista. Siitä ei ole kuvaa, koska noutaja tuli ennen kuin ehdin kuvaamaan... Joka tapauksessa n. 6 vuotiaan paitaan meni vajaat kolme kerää ja muistaakseni (ja kuvan perusteella) Zing 3½ mm puikoilla pistelin menemään. Ensin piti tietenkin tehdä mallitilkku, ja laskea silmukkaluvut langalle ja kuusivuotiaan kokoiselle sopiviksi, koska esikuvana oli TÄMÄ Katian Alpaquinasta neulomani pusero, jonka ohjeessa oli tasan yksi koko puolivuotiaalle... Alkutekijöistä on yksi kuva nappastu:

Toinen tekele kuvassa on isänpäivälahjaksi menneet sukat. Tikuttelin, vaikka isä joskus erehtyi mainitsemaan, et mä teen huonoja sukkia! Arvaatkaas olinko loukkaantunut? (Olen vieläkin, mut tein silti). Lanka Austermann Step. Puikot sekalaisia 2½ millisä (koska puiset menee poikki ja zigit tekee mystisiä katoamistemppuja). Joka tapauksessa 15 senttisillä puikoilla ja menekki vajaa kerä.

Olen joskus luvannut pitää veljeni ohkasissa bambuvillasukissa. Kaks päivää ennen synttäriään huomasin et voi vee... Puodissa oli yhdet valmiina, mutta liian pienet. Mitä tehdä, kun samaa lankaa ei enää ole edes saatavilla? Mut löytyihän yhdet onnettomat protot, joista lankaa purkamalla sain sukat jatkettua juuri oikeaksi päiväksi!

Muhkupipot tuntuu olevan muotia. Oikeasti oma puikkosuosikkini on 2-4,5 mm mut venyin kokeilemaan muhkuilua:

Muistaakseni puikot jotain 7 mm (yäk). Lankoja 1 piuha Sirdarin Haworth Tweediä ja 2 piuhaa Mondialin Tweedyä. Aika kiva ja pehmoinen lopputulos. Voi käyttää näin reuna kolmikerroin ja kuten alla:

Tampesterin kässämessutkin käytiin turistibussilla Neulefriikin kanssa. Etukäteen vannotin, et "pidä huoli etten osta yhtään kangasta" ja se piti. Mulla on ainakin kolme ompelematonta mekkotrikoota odottamassa jo ennestään... Mut pitihän sitä jotain kuitenkin ostaa:

Tänä vuonna ei ostettu edes juustoja, mutta perinteiset joulupuurot käytiin syömässä!

Vaikka virkkaus ei oo ihan se ykkösjuttu, niin pitää aina kokeilla jotain. Mosaiikkineuleesta innostuin keväällä, joten kun kuulin mosaiikkivirkkuusta, niin päätin kokeilla yhden tiskirätin verran:

Hauskaa opetella lukemaan ihan uudenlaisia kaavioita. Lanka tässä Sirdarin Replay. Koska se on helppo virkattava. Koukku 4 mm. Idea mosaiikkivirkkuussa (ja neuleessa) on se, että vaikka lopputulos näyttää kirjolta, niin niissä tehdään kerros yhdellä värillä kerrallaan.

Kyllä syksyyni on kaikesta huolimatta kuulunut monia ihan tavallisia ja perinteisiäkin asioita. Kuten sieniä:

Ja jossain vaiheessa viimein saattin sopiva keli pyromaaneille:

Piti tehdä "pieni prasu" et saatiin paistettua juhannukselta jääneet makkarat:

Pari viikkoa myöhemmin hiukan toisenlaista "käsityötä" kaatuneiden puiden raivuussa.

Ja paikkoja talvikuntooon:

Maisema melkein ku juhannuksena jos ei rantakalloita näkyisi.

Koska mulla ystävälta saatuja sukkia. Puhki kuluneita, mutta hirmuisen tärkeitä, niin teritin kahdet:

Yllä terät teetee Pallaksesta ja alla Katian Funnystä. Onni on lahjavarret ehjättyillä terillä! Päädyin tikuttelemaan molemmat vähän normia pienemmillä puikoilla eli 2,75 millisillä. Jospa kestäisivät vähän paremmin kulutusta.


Firman pikkujouluja (vuoden 23) vietettiin vähän hämmentyneissä tunnelmissa. Käytiin kuitenkin syömässä Antoniossa, kaahattiin mutkat suoriksi oikoen Teatteri Provinssiin Ismo Alangon Yksin-keikalle ja ehdittiin just ja just ajoissa. Saas nähdä miten tän vuoden pikkujoulut - Ainakin luulen et viime vuoden tapaan sovitaan paikallisesti et ens vuoden puolelle menee.

Yhtenä iltana kotiin tullessa vastassa oli:

Ihan peloton ja näytti ihan siltä, että sillä olisi jotain asiaa!

10 kommenttia:

  1. No nyt oli kaikki kerrottuna ja kuvattuna (paitsi se yks vauvanuttu). Paksut puikot mullekin 'yäk' ja myös muhkut on pannassa. Mä pärjään kevyemmälläkin pipolla. Tuollaiset ite poimitut sienet kyll varmasti maistuu paremmilta ku torilta ostetut, ehkä. Oon pari kertaa vilkaissut tuota Tarjan kirjaa mutta mulla se menee yli tajunnan niin tyydyn ihan vaan valmiisiin ohjeisiin, istuu tai ei istu kyllä ne puserot päällä pysyy. Hyvää joulunaikaa Sinulle ja muille sill puol jokkee oleville ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puikot oliki seiskat, muta silti kauheet. Kirjoja vaan pitää ostella, vaikka en useinkaan niistä mitään tee. Ja toi on ajaton. Sieniäkin pitää noukkia, vaikka mä vaan kuivaan ne ja unohdan kaappiin... Ihme addiktioita mulla :) Hyvää joulunaikaa sinne toispual kans!

      Poista
  2. Kai se kaunis kettukin olisi halunnut makkaraa. Turun keskustassa oli taannoin kettuja, jotka hengailivät yöllä grillien lähellä etsimässä tähteitä ja kerjäämässä ruokaa. Miksi metsästää itse jos ihmiset ruokkivat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kesy oli, että mietin onko se sittenkin jonkun koira...

      Poista
  3. Oi että on suloiset vauvan neuleet ja lämpimän näköisiä myös pipot. Tykkään noista sukkien raidoista. Olet kyllä ollut superahkerana (enkulin läsityöt)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (enkulin käsityöt)

      Poista
    2. Kiitos palautteesta. Ahkeruudesta en voi olla samaa mieltä kun tavallisesti olen kuluttanut puolimaratonin verran lankaa vuodessa ja tänä vuonna jää monta tuhatta metriä tavoitteesta. Enkä ole blogiakaan päivitellyt viikkokausiin! Ihana silti huomata, että täällä vielä joku vierailee!

      Poista
  4. Tuo tilhi taitaa olla kevyimmästä päästä, ainakin verrattuna vanhaan Huskyysi. No 19 vuotta sulla oli sahaaja ja sahat. Akkusahaa suosittelen kun ikää tulee. Saisit varmaan Makitan edullisesti. T. Karvis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makitast loppus akku ja toi on paljon kevyempikin. Vanhasta tottumuksesta sahan käyttö sujui yhtä hienosti ku yli kaksyt vuotta sitten :) Ihan kehuja tuli. S

      Poista
    2. Akkuja pitää olla useampia. Makita painaa mallista riippuen n. 3 kg, tilhi yli 4 kg. Oma bensa-Husky 435 painaa käyttökunnossa yli 4.5 kg. Skil n. 3 kg akusta riippuen. Eikä tarvi repiä käyntiin. Yhdellä akulla karsi ison kuusen, sitten selkäni jo sanoikin huomiseen. T:K-nyymi.

      Poista

Kiitos kommentistasi!