Kesäneule pellavasta, kesäkauppa ja muuta mukavaa keväistä

Katian Lua-lanka tuli jo meille vuosi sitten. Jotenkin en vaan ole saanut tartutuksi siihen, vaikka lanka on mielenkiintoinen erilaisine efekteineen. Ehkäpä vaan olen liiaksi villafani?

Neulominen tökki koko ajan. MIlloin unohdin langat töihin, milloin unohdin ohjeen, milloin oli jotain muuta mukavampaa ja milloin (kun viimeinkin olin innostunut) joku asiakas halusi ostaa kaikki siniset kerät (ja ahneuksissani tietenkin annoin niiden mennä, vaikka tiesin oman nuttuni jäävän kesken jälleen kerran). 

Ja kun viimeinkin yhtenä aamuaikaisena kaikki (täydellisen hienot) saumat oli ommeltu, niin olo oli:

Tää on just niin mun! Ihana tuntuinen, ei yhtään kuuma ja täydellinen kesäriepu!

Lanka siis Katia Lua 52% puuvilla, 26% viskoosi, 12% pellavaa, 10% polyamidia

50 g = 160 m ja puikot 4½ Addin unicornit. Resoreissa 3½ ja menekki 8 kerää.

Lierihattu Idan käsialaa ja lankana Raffia.

Välikässynä tietenkin sukkia. Äidin kaapeista on löytynyt vaikka kuinka paljon jämiä. Päätin jo aikaa sitten tikutella niisä sukkia jälkipolvelle. Näissä viitlai ohutta sukkalankaa:

Bambusukkalankaa, Steppiä, Regiaa...Ainakin. Menevät veljelleni kiitokseksi siitä, että auttoi renkaanvaihdossa sekä mun, että isän autoon ja monessa muussakin 💗Ei nyt puhuta siitä, ettei Reppuli enää renkaanvaihdon jälkeen suostunut käynnistymään ollenkaan ja tarvittiin hinausautoa. Asioilla ei oikeasti ole mitään yhteyttä. Kun viimein Reppuli kolmen viikon remontin jälkeen oli kunnossa, niin Susu "alkoi kuulemaan ääniä"... 

On kaikkea kivaakin. Mökillä pyörii pikkuinen Pupu. Hirmuisen söötti eikä kauhean arka. Tosin olen huomannut, että se menee yöksi nukkumaan samaan katajapuskaan, jossa Tassukin aikoinaan väijyi tirppoja. Tassu varmaan kattelee sateenkaarisillalta kuono kulmikkaana! Pupu prkl!

Sienikausikin on korkattu. Suloinen myrkynkeittäjä korvamatona ryöppäsin kolme kertaa.

Viikko sitten tapasin Nauvossa ystävät, jotka olivat matkalla Utöseen kuvaamaan lintuja. Ota seurantaan Instassa Velipekkahara!

Kun mökki on keskel ei mittää, niin on ihanaa nähdä ystäviä yllättäen. Kuten synttäripäivänä Paraisten Ässäkaupalla. Maisemat vaihtuu, ikää tulee, mut ystävyys on.

Kesä on vasta tulossa ja kaikkea kivaa odotettavissa! Perinteinen PopUp-Kesäkauppa Matildedalissa tulee taas. Pari viikkoa sitten käytiin jo sisustamassa:

Muut teki tärkeitä juttuja ja mä olin "juokseva vesi". 100 litraa lattianpesuvettä kahvilasta mäkeen meni ihan vanhalla rutiinilla!

Paikka on vaihtunut Kankirautavarastosta Halkokuivaamoon ja avoinna ollaan entistä pidempään.Etkot pidetään jo Ruukkipäivänä 24.5.

Kaiken hälinän keskellä on ihanaa välillä vaan ihailla tyyntä kesäiltaa "tölkkisaunan" lämpeämistä odottaessa. Merivesi 10 astetta jo!

Mansikka-aika

 Uutisista kuulin, että nyt on mansikka-aika parhaimmillaan. Se ei ollut uutisankka:

Viime viikon aikana keräsin metsämansikoita ainakin litran! 

Mansikkapipo on myös jokavuotinen kestohitti - jotkut asiat ei mee pois muodista...

Puotiin tuli tilaus mansikkapiposta vauvalle. Tein heti yhden. Ihmettelin, miten mun käsiala on muuttunut niin kamalan epätasaiseks. Kunnes huomasin, että mun kolmosen bambusukkapuikkojen joukkoon oli livahtanut yks kolmepuolikas! Kässäpussin siivous on näemmä jäänyt rempalleen. Koska kyseessä oli asiakkaan toive, niin piti tehdä toinen heti perään:

Kuvassa oikealla se onneton eka. En purkanut. Lankana Katian Tencel Cotton ja menekki näihin kahteen yhteensä 65 g. Vihreää lankaa jäi niin paljon, että mietin pitäiskö tikutella myös mustikkapipo. Addin bambusukkapuikoilla 3 mm tikuttelin (paitsi tuossa ekassa oli joukossa se yks kolmepuolikas).

Kulunut alkukesä on ollut täynnä monia einiinkivoja juttuja ja neulominen on jäänyt tavanomaista vähemmälle. Ajatukset on muualla, joten perussukka jämälangoista on ollut sopiva "aivoton" neulomus, jonka voi ottaa käteen ja rauhoittua hetken.

Ja siitäkin loppui lanka kesken! Nää tulee varmaan omaan käyttöön :) Lankana liukuva Year Socks ja muita tunnistamattomia. 

Juhannuskin oli tänä vuonna erilainen. Oli ikävä mökkiä ja rakkaita ystäviä, mutta oli hienoa saada viettää juhannuspäivää koko perheen kesken. Tätä ei vielä pari viikkoa sitten olisi osannut edes toivoa! Kaikki meni hienosti ja uskon päivän olleen meille kaikille merkittävä ja onnellinen.

Ja herkkuja riitti...

Juhannuspäivän iltana tein omia "juhannustaikojani" tynnyrisaunan ja ilta-auringon lämmössä...

Tässä iäsää jalkahoito ja hiusnaamio taitaa olla toimivampi juttu,

 kuin seitsemän kukkaa tyynyn alla😂

Ilta-aurinko ykkönen:

Ja puoli tuntia myöhemmin uusinta ylempänä koska korkeuseroja niin, että viikon aikana kunto on kyllä kasvanut:

Juhannusviikko on ollut perinteisesti mun lomaviikko. Niin myös tänä vuonna. Niin kiire oli lähteä lomalle, että eväät unohtui... Hätäratkaisu oli herkkua: Pydäri pitkän kaavan mukaan.

Kuten myös isän yhtenä iltana mulle hemmotteluna paistamat letut:

Ja kuten mulla on tapana - jos vaan mahdollista, niin kaikki ruoka valmistetaan ulkona! Olen grillaillut pikkuruisella pallogrillillä maksaa, kanaa, makkaraa ja tehnyt wokkia kaasulla . Sillä välin kun seuralainen on ollut päikkäreillä tai katsonut potkupalloa :)

Yhdet pikkuiset vauvan palmikkosukat teetee Halmenstä taas valmistui. 

Kesäkauppaan Matildaan menossa nämäkin. Tänä vuonna perinteinen kesäkauppamme Matildedalissa Kankirautavarastossa  on avoinna 15.-29.7. ja mukana vanhat tutut. Tulkaahan käymään!

Mikä olis kesäloma ilman mattopyykkiä ja klapisulkeisia?

Hyvää pääsiäistä!

Pääsiäseen loppuu tämän vuoden tulppukausi. Siispä näillä kauden viimeisillä toivottelen teille neuleikasta pääsiäistä! Ennen superpitkää päivitystä...

Viime kuukausi on mennyt neulomusten kannalta ihan hukkaan. Uusia lankoja on tupsahdellut puotiin, mutta ainut puikoilta valmiina pudonnut on Regian jännä froteesukkalanka. josta tikuttelin joogasukat.

Lanka on superpehmoista puuvillan, villan ja polyamidin sekoitusta Regian Energy Flowta. 2½ puikoilla tikuttelin. Lankaa jäi niin paljon, että olishan noihin voinut tehdä kantapään ja varpaatkin! Moni on ihastunut tähän pikkuisen uudenlaiseen lankaan ja monet saunasukat siitä on jo tikuteltu.

Suuri kässärilehti kunnostautui "säästävinkeillä". Tarkoitus oli varmaan ihan hyvä, mutta metsään taisi mennä. Lavikon Merja avasi rohkeasti sanaisen arkkunsa ja päästeli ajatuksensa instaan ja naamaan. Minäkin peesasin, vaikka en normaalisti ota kantaa mitenkään vahvasti. Peruin kuitenkin lehden tilauksen. Markettilankojen ja lankakauppojen vastakkainasetteu oli räikeää. Toivottavasti palautteet ja somemyrsky näkyvät lehdessä jatkossa. Voisivat vaikka kertoa, että lankakaupoista löytyy lankoja monen kukkarolle sopivaksi ja lisäksi saa neuvot ja ohjeet kaupan päälle.  Kaikkein eniten kuitenkin harmistuin vinkistä, joka oli oikeasti väärä ja kertoi aika paljon toimittajan asiantuntemuksesta... 

Joopajoo... Paksua lankaa ei todellakaan kulu vähemmän! Aikaa toki säästyy. Vinkki sekin.

Mutta mutta - Kyllä minäkin jämistelen ja kierrätän! 

Mökkivillapaitani jämäCedrosta oli ihana. Mutta vähän liian iso. Eikä se pitänyt tuulta eikä sadetta. Ajattelin et jos hiukan huovuttaisin... Kun olin sen jo kerran villaohjelmassa pessyt, niin ajattelin tavisohjelma kolmessa kympissä olis hyvä. Ei ollut. Tuli minipaita. Ei mahtunu peltipaita päälle. Onneksi löytyi ystävän tytär, joka on aikuinen, mutta sopivan pikkuinen. Ja tykkää ulkoilusta villassa. Mitä opimme? Jos vyötteessä sanotaan et villaohjelma niin sitä kannattaa noudattaa!

Takaisin kierrätykseen. Uutta mökkivillapaitaa siis pukkasi. Sain yli vuosi sitten Ellulta Petite Knitin ylhäältä alas ohjeen enkuksi. Mun piti selvittää miten se toteutetaan ja mitä tarkoittaa ne germaanit lyhytkerrokset sun muuta. Ylhäältä alas ei houkutellut, mutta oli tarve uudelle lämpimälle ja lupaus selvittää mysteeri.

Lankana siis Rowanin Felted Tweedin jämiä kaksinkertaisena jos jonkinlaisten mohairien kanssa! Kuka väittää ettei lankakauppias kierrätä ja säästä myös itse? Tässä kuvassa näkyy toi jännä rakenne. 

Felted Tweedin jämiä on kertynyt vuosien varrella monista projekteista. Ne on kaikki kerätty Mammutilta aikoinaan saamaani farkunpaloista ommeltuun merimiesreppuun ja ne ovat todellakin matkanneet saarten ja matereen väliä! Jämät ovat kertyneet Neulefriikin kirjoneuleesta (11 vuotta sitten), omasta räsymattomneuleesta  (10 vuotta sitten), Rowanin peittocalista (8 vuotta sitten). Ja ties mistä muista. Ollaan kiikutettu Piikun kanssa säkkiä ees sun taas ja käytetty aina mitä tarvitaan ja tietenkin hankittu tarvittavia värejä lisääkin. Aina niitä jämiä on jäänyt... Tämä jämistely lähti jouluyönä purkamastani villatakinalusta - en tarkalleen muistanut mikä idea alunperin oli, koska tekele oli marinoitunut vaatehuoneen nurkassa merimiessäkissä yli vuoden... 

Se on ihan hassu. Ruma ku mikä. Pehmeä. Hölmö. Ihana. Myös kaikki mohairit on jämälankapussista puodin hyllystä. Jatkoin aina seuraavalla kun edellinen loppui. Yhden kerän (toi turkoosi) jouduin "ostamaan" takaisin (annoin vaihturiksi sukkalanganjämiä) Mopsin kanssa neulovalta, koska sopivaa kylmää sävyä ei enää löytynyt. Jämiä on vieläkin jäljellä oranssin ja vihreän sävyjä jotain 200 grammaa.. Niistä tulee vaikka mitä!

Viime vuonna Turussa ei ollut kässämessuja ollenkaan. Tänä vuonna messujen lisäksi paikalla oli myös Tilkkupäivät. Siispä Piiku jo tosi ajoissa ilmoittautui kaveriksi osastolle. Hirmu kivaa taas oli ja porukkaa kivasti! Ilman apua olisin ollut tosi helteessä!

Juuri lauantain hässäkkähetkenä Piikulla oli tilkkutyöpaja ja "puikkoihin" hyppäsi (tai siis taisin komentaa) ohimatkalla sattumoisin paikalle osuneen @lankamatkalla Miian, joka esitteli Unicorneja kuin vanha tekijä!

Ja Käpypitsiyhdistyksen @annelisep oli etukäteen varoittanut käpyjen tarpeesta. Eikä ihan turhaan....

Kaiken keskellä piti just ennen messuja vääntää tenttivastaus. Ajattelin, et voihan sen aina uusia ja heitin tajunnavirtaa esseevastaukseksi. 800 sana oli suositus ja aika paljon vaille jäi. Tällä viikolla tuli arvosana kolmonen! Enää yksi tentti edessä toukokuussa. En todellakaan oo mikään yliopisto-opiskelija, mutta tämä kasvastus- ja aikuiskasvatustieteiden perusteet vedetään loppuun vaikka päällä seisten ja ilman valmiita käsitöitä! Ja sit opiskelutauko. Ainakin syksyyn asti.

Uusi kokemus mulle on ollut viime syksystä alkaen Salon kansalaisopiston Neuleklubin "emännöinti". En voi sanoa et ope, kun siellä kaikki tekee omiaan ja varsin harva tarvii varsinaista opastusta. Joskus saan onneksi tuntea olevani tärkeä pienien vinkkien myötä. Olen alun jälkeen oppinut, että siellä tärkeintä on yhteisöllisyys ja kiva tunnelma! Ja kaikkien kannustus ja positiivinen rohkaisu. Ja ne kahvitauot 😂 Jokainen tulee sellaisena kun on ja tekee mitä tykkää. Oliskohan niin, että itse olen oppinut eniten?

Salon Kansalaisopiston kädentaitoryhmien näyttely on Salon kirjastossa 26.3.-12.4. Kirjaston aukoioloaikana. Go there!

Tätäkin kirjoitusta tehdesä olen linkkeihin selaillut vanhoja blogikirjoituksia. Tippa tulee silmään monta kertaa, kun Tassu on päätähtenä melkein jokaisessa kirjoituksessa. 14 vuoden ajan keräsin furminoituja karvoja talteen. Joskus jopa uhkaillut kuritonta kattia, että jos ei ole kunnolla niin päätyy rukkasiksi!

Nyt se on lähellä. Klubin Kerstin kehräsi 100% "tassulankaa"! Tällä hetkellä vaan silittelen ja halailen. Ehkäpä joskus vielä raaskin kokeilla puikoilla.

Itsekin pääsin kokeilemaan kehruuta, mutta siitä ei tullut edes "taidelankaa". Klubissa vieraillut nuori nainen puolestaan osoitti, että vanhat vois opetella käyttämään juutuubia neulakinnsopinnoissaan:

Kunhan tästä nykyisestä opinnosta pääsen eroon, niin seuraavana keskityn johonkin paljon mielekkäämpään ja varsinkin hauskempaan - niinkuin neulakintaan opetteluun!