Halusin olla jotenkin mukana. Kun Kakskertaseuran Neulomakerholaisia haastettiin Apupupuihin Ukrainan lapsille, niin en miettinyt hetkeäkään:
Tai jos nyt ihan totta puhun, niin epröin hetken... Kunnes katsoin päivitetyn pupuohjeen 2022 ja tartuin puikkoihin.
Päivitetty pupuohje on kiva. Onnistui moinen nyppiminen jopa minulta... Muistan sen alkuperäisen ohjeen lähes 20 vuotta sitten. Yritin pupuilla ja "nahat" jäi ilman "suolia" vuosiksi, kunnes jonkun yön pimeimpänä hetkenä kiikutin tekeleen vähin äänin roskikseen... Täällä blogistaniassa on jo monta Apupupupa vilahtanut ja hyvä niin. Vaikka oma lapsuuteni on ollut turvallinen, niin nalle kainalossa on ollut tärkeä unikaveri vielä aika isonakin tyttönä! Toivottavasti näistä on lohtua niille lapsille, joiden hätää ja turvattomuutta emme edes osaa kuvitella! Jos haluut mukaan, niin lisätietoa löytyy KLIK!
Meidän "etelänloma" oli oikeastaan Karvisen kuuskymppismatka. Olen ihan varma, ettei hän enää koskaan pyydä minua lomaseurakseen... Mulla on paha taipumus vaikuttaa säähän vaikka en itse tiedä asiasta mitään. Joka tapauksessa olen saanut jo monta toivetta ilmoitella hyvissä ajoin jos aion pitää vapaata - muut kaverit ovat niinä päivinä mielellään töissä tai ainakin tiiviisti sisätiloissa.
Kettumaisuuksissani tein pyöreitä vuotta täyttävälle KipuApusukat:
Menekki jotain 100g ja puikot 3,0. Tyyppi puokkoilee jokainen yö suonenvetojen kanssa. Kiskoo magnesiumia ja voitelee tassujaan voltareenilla. Ei auta ollenkaan. Mut ei usko luonnonmenetelmään. Koska pilleri on paras ja luomu on humpuukia, niin tätä ei suostu ees kokeilemaan. Tein silti. Ihan silkkaa kettumaisuuttani. Nih. Se kaktus ja paistinpannu kuitenkin tuntui kelpaavan... Nii et onnee vaa.
Koska oli matka niin myös matkakässy. Taito joululehdessä on ollu huivimalli, joka on kutkuttanu pitkään. Kässäpussissa on lojunu lankakeriä, jotka on kutkuttanu jo pitkään...
Aika metka tuli, mut ei hassumpi. Lanka kierrätetty silkki Gedifran Fior Di Seta, puikot 3 mm, menekki jotain 100g.
Ihan hyvän huivin melkein hatusta vetäen teit. Ei onnais multa. Pupuja tekis mieli tehdä mutta kun on niin paljon muutakin tehtävää ja vaan nämä kaksi kättä. Miten jotkun saa niin paljon aikaseks vaikk ovat töissäkin. Miks mä oon niin hidas.
VastaaPoistaKyllä sen Karvisen täytyy noita sukkia kokeilla, et ois kertonu että on taikalangasta tehty.
Minäkin väsäsin vaan yhden pupun... Ja huivin toinen pää piti olla viisto mut olikin yllättäen suora... Ja eihän siellä myrskyn silmässä oikein muuta voinu tehdä ku neuloa. Ja laivamatkakin kesti 4,5 tuntia.
PoistaJuu eikä Karvis kokeile. Siinä voisi olla se vaara, että huomaisikin ne toimivaksi eikä sellaista voisi mitenkään myöntää, koska valivali ja kemikaali ja öinen poukkoilu on paljon parempi vaihtoehto :)
Mikä siinä onkin, että mies on niin epäluuloinen kaikkeen ei-apteekista saatavaan? Vois ajatella, että kokeilu ei maksa mitään, antais tilaisuuden ns. humpuukille ja ehkä yllättyisi. Men ja tiär, olen minäkin kaikkea yrittänyt.
VastaaPoistaPupuihin hurahtaneena suosittelen kokeilla edes yhtä, niiden kutominen on hauskaa ja ohje helppo ja ohjetta ei ole pakko noudattaa. Väreillä leikkiminen on terapeuttista ja mainio tapa päästä jämistä eroon.
Ajatus siitä, että pupuni toisi lohtua ja iloa yhdellekin lapselle, saa minut hakemaan taas pari kerää lankaa ja taas luomaan ne 20 silmukkaa ja siitä ylöspäin.
Ensin epäilin, etten viitsi, mutta kuva pienestä kodistaan kiskaistusta lapsesta viritti ajatuksen, että Jos sinä, pieni, olet tuolle tielle ja vieraisiin joutunut, niin vähäinen vaiva minulle on villapupu sinulle tehdä.
Ihana huivi, Susu!!! Miksi seurata ohjetta, kun osaa upeasti ilmankin!