Kesän kässyt

 Suunnitelmia... aloituksia... valmiita? Mulla on ollu yks vähän isompi kässäpussi, jossa vähän pienempiä kässäpussukoita, joissa keskeneräisiä. Tänä kesänä aloituksia on tullut sitä tahtia, ettei enää yks "isompi" kässäpussi riittänyt vaan niitä oli kolme! Ja kaikki kulkivat mukana yhdessä jättisuuressa kestokassissa. Ei mitään järkeä!

Loppujen lopuksi tilanne alkoi ahdistamaan ja viikko sitten lauantaina levitin koko "roskan" inventaariota varten mökin rantapäydälle.

Ja kas kas: Pari juttua sain valmiiksi kun vaan päättelin langat!

Sukat veljentytölle nimpparilahjaksi. Noo koska mä olisin näiden lahjuksien kanssa ollut ajoissa - meillä oli samana päivänä nimpparit eli pari viikkoa sitten.

Lankana Hot Socks Rubin, puikot Smart 2½. Pikkuisiskonsa vihjaisi, että lahjan saaja saattais tykätä. Tästä langasta kun on koko suvulle tullu tikuteltua sukkia monta vuotta, mut tää yks on jääny kokonaan ilman! No ei nää edelleenkään perillä ole, mut hyvää kannattaa odottaa ;) Merino ja bambu kera vahvikkeen ei voi olla kenellekään pettymys!

Toinen päättelyä vaille oli poncho asiakkaalle. Kun mulle sanoo et "Ei sillä mikään kiire ole" niin minähän uskon... Aina pitää sopia edes joku toimitusaika tai muuten työ ei tule ikinä valmiiksi!

Lanka Michell Laja, harjattua alpakkaa, merinoa ja pikkuisen polyamidia. Menekki kaksi kerää ei 100 g. Neuloin ylhäältä alas viitosen pyöröillä. Näitä ponchoja tein joskus aikoinaan Katia Quezalista montakin ja moni muukin teki. Tosi kevyt ja lämmin! Tästä langaste tein Puun vuoden viime kesänä.

Eikä kutita! Jos Ida sanoo niin ni sen on pakko olla totta!

Muutama viikko sitten puotiin tulla tupsahti laatikollinen ihan mielettömän upean värisiä käsinvärjätyn oloisia lankavyyhtejä! Lanka on SMC Colour Up. Lanka on koostumukseltaan 75% uutta villaa ja 25% polyamidia eli kuten sukkalangat, mutta mielestäni löysän kierteensä vuoksi se sopii paremmin huiveihin. Vyötteessäkin oli huivin kuva ja takana ohje. 12 väristä oli vaikeaa valita, mutta tietenkin valitsin sen "susuvärin" ja huivi hyppäsi puikoille. Simppeli ainaoikein valmistui pikavauhtia yhdestä vyyhdistä nelosen pyöröillä!

Pikkuisen isompikin olis tullut. Ohjeessa neuvottiin alkamaan reunuksen neulominen kun jäljellä on 20 g eli 80 metriä. Lankaa jäi kuitenkin jäljelle ihan reilusti... Tämän huivin kastelin ja pingottelin vaijereilla. On ne vaan kätevät!

Teeteen Tundra -alpakkasukkalanka on ollut oma ja monien muiden suosikki jo pitkään. Valkoiset ja harmaat on olleet lopussa iät ja ajat eikä toimitusaikaa niille ole edes luvassa. Joitain värejä on vielä jäljellä. Ja kun se mun palmikkosukka on niin helppo ja kiva tehdä niin taas yhdet...

Eli lankana teetee Tundra, menekki 96 g Ergosukkapuikoilla 3½. Nämä ovat olleet valmiina jo pitkään, mutta olivat kesäkaupassa mallina enkä koskaan käydessäni mustanut kuvata...

Nyt kun näitä tänne kirjaan ylös, niin huomaan ettei tämä käsityökesä sittenkään ole ollut ihan niin surkea kun tuntui kantaessani tulvehtivaa Biltemaa saareen ja takas!  Sillä viel on yksi huivi valmiina!

Riite-huivi teetee Asustelehdestä. Lankana tällä kertaa teetee Rainbow Fun (tosi hauska iloisen mustavalkoharmaa...) Ohje on alun perin Rainbow Merinolle, mutta kun sitäkään ei enää ole saatavilla :( Kiva, helppo ja nätti malli tehdä reissukässynäkin. Jälleen lanka. joka ei kutittele herkintäkään.

Keskeneräiset inhokit painaa kassissa ku huoli unettomana yönä. Siispä tein radikaalin ratkaisun:

Purin pois!  

Ja nyt kässäpusseja vaan yksi ja pää täynnä suunnitelmia uusille aloituksille!

Huiveja messuille, joita ei tullutkaan, verkkopuoti 6-v ja lähiajan suunnitelmat

Vielä viime tippaan asti viikko sitten tikuteltiin malleja messuille. Vaan tulipa korona ja perui messut ja paljon muutakin. Sen jälkeen ei oo puikot paljon heiluneet. Olen mieli maassa ja huolissani keskittynyt kasvattamaan mahahaavaa, pesemään käsiäni ja kuuraamaan puodin ovenkahvoja ja maksupäätettä kloritella.

Ristelyhuiveja on vilahdellut Salossa tosi paljon. Malli on ollut mullakin tekemisjonossa jo monta vuotta. Kun puotiin tuli kesäsukkalanka Opalin Cotton Premium, se tuntui niin suloisen pehmeältä, että se päätyikin huiviksi:

 Jostain syystä mun viimeaikaiset kässyt on kaikki olleet tällaista itselleni epätyypillistä syksyistä värimaailmaa... Mitähän joku väriterapeutti sanoisi siitä. menekki oli 1 kerä, puikot 3½.

Teetee Rainbow Sockin uudet värit (10-19) eivät puhutelleet meitä kumpaakaan. Sekin lanka on kivan pehmeä. Ida keksi tikutella siitä sen kuuluisan naistenpäivähuivin. Kahdesta kerästä tuli ihan mukavan kokoinen. Kun aloittaa ekan kerän sisältä ja toisen ulkoa, niin väri liukuu nätisti vaaleasta tummaan ja takaisin.

Ja taas oli pingotushärpäkkeille käyttöä!

Tänään on merkittävä päivä. Tasan kuusi vuotta sitten verkkokauppamme avautui! Itse asiassa ihan vahingossa - senhän ei pitänyt vielä olla valmiskaan! Nyttemmin ollaan huomattu, ettei se ikinä valmiiksi tulekaan... Ensimmäistä tilausta saatiin odotella niin pitkään, että kun se viimein tulla putkahti, niin juhlallista tilannetta varten säästetty avonainen alkoholiton kuohuviinipullo oli ehtinyt homehtua! Pikkuhiljaa saatiin iloita "viikon tilauksestakin". Näinä hurjina aikoina iloitsemme jokaisesta verkkotilauksesta ehkä vieläkin enemmän, kuin siitä ihan ensimmäisestä!

Hiukan haikeana tätä merkkipäivää vietetään. Päätimme vuorotella puodissa välttääksemme toistemme ja asiakkaiden altistamista. Tänään puodissa päivystää verkkokauppavastaavamme Ida-Maria:

Puotia pidämme auki niin pitkään kun lupa on, mutta lankahankinta verkosta on myös turvallinen vaihtoehto. Tilauksen voi myös soittaa, jos verkkoasiointi tuntuu hankalalta eikä paikan päälle uskalla tulla tai on karanteenissa.

Huom! Toimitus ilman lähetyskuluja on mahdollista Turun ja Salon välillä kun laitat tilaukseen "Nouto myymälästä" ja "Nouto Majakkarannasta" ja lisätietoihin, että haluat toimituksen sovittuun paikkaan. Soitamme ja sovimme treffit sopivaan paikkaan (ulkona) ja aikaan. Mahdollisia treffipaikkoja ovat: Salon keskusta, Halikon keskusta, Paimion Neste, Tammisillan ABC, Kaarinan keskusta, Skanssi, Koivula, Ilpoinen, Luolavuori, Vasaramäki,Vähäheikkilä, Ispoinen, Uittamo ja tietenkin Majakkaranta, joka on normaalistikin yksi maksuttomista toimitusvaihtoehdoistamme. 

Viime päivinä olen huomannut, miten kunnon nauru tekee tosi hyvää. Vaikka tilanne on mikä on ja huoli painaa mieltä, niin jostain aina löytyy ilonpilkahduksia, joita sitten nauretaan ihan hysteerisesti. Viikko sitten perjantaina menin lähiliiteriin ostamaan Tassulle maustamatonta kanaa. Kaikki laarit oli ihan tyhjiä! Päivän aikana olin kuullut myös vessapaperin hamstrauksesta, mutta en ihan ymmärtänyt sitä. Lidlin vessapaperilavalla oli jäljellä kaksi hajustettua (???)  pyllypyyhinpakettia. Kassalla porukka repesi nauruun, kun vessapaperin sijaan minä ostinkin kissanhiekkaa! Myöhemmin tuli mieleen, että vessapaperirulla ja lankakakku ovat erehdyttävästi saman näköisiä...

Tosi huono pila, mutta itseäni nauratti kamalasti! Jos valita pitäis, niin itse hamsteroisin kyllä lankaa.

Vessapaperia en ole ostanut, mutta Tassulle viikoksi kanaa ja itselleni kahvia. Tarjouksesta.

Huoli vanhemmistakin on. Tietysti. Maanantai-iltana nähtiin pikaisesti meidän pihalla. Ihan kamalaa kun ei voi edes halata! Äidille toin sukkalankaa ja isälle muliinlankaa. Saavat aikansa kulumaan kun minnekään ei voi mennä ja kaikki harrastukset on peruttu. Onneksi ulkoilua ei ole kielletty. Mummi toi Tassulle herkkutikun, jonka se hotkaisi piikityspalkkana myöhemmin illalla. Kerroin kyllä, että herkku oli mummilta... Kyllä se varmasti ymmärsi (koska minähän en "perjantaipulloa" anna maanataisin).

Viime päivinä uutisia kuunnellessa on puikoilla ollu ihan perussukat. Viime kesänä nämä varrettomat oli suosittuja. Tässä lankana Regian kokonaan villaton kesäsukkalanka Cotton Coctail Color. Koko sunnilleen 38-39 ja lankaa kului vain 40 grammaa. Eli yhdestä kerästä saa kaksi paria!

Viimeinkin väri-iloa!

Pidetään kädet puhtaana, häntä pystyssä, lippu korkealla ja pysytään terveinä!

Höyhenenkevyt kolmiohuivi ja tassulaisten kokoontumisajot

Nyt on kauhea huivitus päällä. Viime viikolla puikoille huuteli Gedifran Soffio - langassa merinovillaa, alpakkaa ja silkkiä. Ohje taas huuteli Kotiliesi Käsityöt 1/2020-lehdessä. Heti alkuun suloisen langan vyötteen sisältä paljastui päivän aforismi:

Pikkuisen se lohdutti, kun neuloskelin huiviani odotellessani uusien talvirenkaiden vaihtoa. Ja muutenkin. Lanka oli suloista ja riittoisaa ja Prymin 4,5 Ergopyöröillä neulominen sujui kuin itsestään.

 Kevyt ja ihanan lämmin. Olen tässä miettinyt, et miks ihmeessä tuntuu viluiselta, vaikka tammikuun lämpötila on koko ajan plussalla. Olisko kosteus joka tunkeutuu luihin ja ytimiin?

Ohjeessa langan menekki oli neljä kerää, mutta näin komean kokoinen tuli kolmestakin eli huivin paino on peräti 75 g! Ja se on ihanan lämmin eikä kutita tai pistele kuten moni mohairia sisällään pitävä lanka.

Viime viikonloppuna olikin sitten ihan toiset meinigit. Osallistuin "kissaihmisten kokoontumisajoihin" Rymättylän Kunstenniemessä. Etukäteen pikkasen jännitti - jokusen ihmisen olin tavannut jo aikaisemminkin, mutta suurin osa oli tuttuja vaan netin kautta. Olihan mulla tietenkin turvakäsityö mukana, mutta siitä seuraavassa postauksessa.

Kysymyksessä oli ryhmän 5-vuotissynttärit. Yhteisen lounaan jälkeen käpyttelimme majapaikkaamme Kunstenkariin, jossa nautimme avajais"minttujen" jälkeen synttärikaffet. Synttärikakkuakku oli tietenkin auteettinen "kissanhiekkalaatikko" ja kakkulapiona aito kissanhiekkalapio:

Uskokaa tai älkää - herkullista oli ja hilpeää! Reseptiä kyseltiin ja saatiin.

Kissamme saivat kerrankin palvelusväestään vapaapäivän. Luulenpa, että ainakin Tassulla oli Karvislandiassa lokoisat oltavat ja nannahanat aukenivat yhdellä naukaisulla. Toista se on kotikotona arkena...

Kivaa ohjelmaakin oli. Tietokilpailun voitto tuli kotiin vaikka joukkueemme pärjäsi lähinnä arvailulla ja päättelyllä. Voittajajoukkue sai ekana valita "palkintonsa" kirppairipöydältä. Meille lähti Tassulle sopivaa diettiraksuja:

Ja pikkujoulupaketista vielä rottatasku!

Kirpparin ajatuksena oli, että kaikki tuo sinne lelut ja sapuskat, jotka ei omalle nirppakuonolle kelpaa tai sovi. Mikään ei maksa vaan tavara vaihtaa omistajaa. Annas olla kun perjantai-iltana alettiin käymään läpi Tassun leluja... Kaikki kolmetoista rapisevaa hiirtä olivat yhtäkkiä NIIN tärkeitä!

Hiirulaiset saivat jäädä, mutta jotain sentään meiltäkin lähti vaihtoon (salaa Tassulta).

Juttu pyöri - kuinkas muuten - Tassujen ympärillä. Paljon muutakin jutusteltiin ja oli mukavaa tutustua myös kissojen palvelusväkeen ihan kuonotusten.

Paikka oli kaunis. Aavan meren rannalla aurinkoinen päivä. Luonto helli meitä väriloistollaan. Pihabongauspäivänä näimme kolme komeaa merikotkaa ja kaksi joutsenta. (Tassu oli Karvislandiassa bongannut yhden varpusen ja naapurin kissan). Illan pimetessä sauna lämpesi. Olin etukäteen retostellut uimisella, niin pakkohan se oli... Ja koska vaan mua verten laskettiin uimaportaat... Avantoa ei ollut, niin piti vaan pulahtaa. Monta kertaa. Ja koska vuosi on vaihtunut, niin päätin tään olevan "kauden avaus" ja talviturkkini on nyt heitetty! Ei se tuntunut edes kovin kylmältä - ehkäpä siksi, että ilman ja veden lämpö on suunnilleen sama.

Saunan jälkeen takka loimusi, kissajuttuja juteltiin ja makkarat paistettiin vielä yöpalaksi. Aamupalan jälkeen jokainen lähti kohti omia tassujaan... Paitsi minä, joka tulin tyhjään kotiin. Tuntui oudolta. Siinäpä keksin ihan mahtavan mietelauseen:

" Koti ilman kissaa on kuin...Koti ilman kissaa"

Maanatai-iltana nappasin Tassun kotimatkalla kyytiin. Kaksi vuorokautta mökötettyään se eilisiltana viimeinkin päätti antaa heitteillejätön anteeksi ja kiipusti sylkkyyn kehräämään. Arvatkaapa jäikö puikot toiseksi siinä onnenhetkessä?