Nyt on kauhea huivitus päällä. Viime viikolla puikoille huuteli
Gedifran Soffio - langassa merinovillaa, alpakkaa ja silkkiä. Ohje taas huuteli Kotiliesi Käsityöt 1/2020-lehdessä. Heti alkuun suloisen langan vyötteen sisältä paljastui päivän aforismi:
Pikkuisen se lohdutti, kun neuloskelin huiviani odotellessani uusien talvirenkaiden vaihtoa. Ja muutenkin. Lanka oli suloista ja riittoisaa ja
Prymin 4,5 Ergopyöröillä neulominen sujui kuin itsestään.
Kevyt ja ihanan lämmin. Olen tässä miettinyt, et miks ihmeessä tuntuu viluiselta, vaikka tammikuun lämpötila on koko ajan plussalla. Olisko kosteus joka tunkeutuu luihin ja ytimiin?
Ohjeessa langan menekki oli neljä kerää, mutta näin komean kokoinen tuli kolmestakin eli huivin paino on peräti 75 g! Ja se on ihanan lämmin eikä kutita tai pistele kuten moni mohairia sisällään pitävä lanka.
Viime viikonloppuna olikin sitten ihan toiset meinigit. Osallistuin "kissaihmisten kokoontumisajoihin"
Rymättylän Kunstenniemessä. Etukäteen pikkasen jännitti - jokusen ihmisen olin tavannut jo aikaisemminkin, mutta suurin osa oli tuttuja vaan netin kautta. Olihan mulla tietenkin turvakäsityö mukana, mutta siitä seuraavassa postauksessa.
Kysymyksessä oli ryhmän 5-vuotissynttärit. Yhteisen lounaan jälkeen käpyttelimme majapaikkaamme Kunstenkariin, jossa nautimme avajais"minttujen" jälkeen synttärikaffet. Synttärikakkuakku oli tietenkin auteettinen "kissanhiekkalaatikko" ja kakkulapiona aito kissanhiekkalapio:
Uskokaa tai älkää - herkullista oli ja hilpeää! Reseptiä kyseltiin ja saatiin.
Kissamme saivat kerrankin palvelusväestään vapaapäivän. Luulenpa, että ainakin Tassulla oli Karvislandiassa lokoisat oltavat ja nannahanat aukenivat yhdellä naukaisulla. Toista se on kotikotona arkena...
Kivaa ohjelmaakin oli. Tietokilpailun voitto tuli kotiin vaikka joukkueemme pärjäsi lähinnä arvailulla ja päättelyllä. Voittajajoukkue sai ekana valita "palkintonsa" kirppairipöydältä. Meille lähti Tassulle sopivaa diettiraksuja:
Ja pikkujoulupaketista vielä rottatasku!
Kirpparin ajatuksena oli, että kaikki tuo sinne lelut ja sapuskat, jotka ei omalle nirppakuonolle kelpaa tai sovi. Mikään ei maksa vaan tavara vaihtaa omistajaa. Annas olla kun perjantai-iltana alettiin käymään läpi Tassun leluja... Kaikki kolmetoista rapisevaa hiirtä olivat yhtäkkiä NIIN tärkeitä!
Hiirulaiset saivat jäädä, mutta jotain sentään meiltäkin lähti vaihtoon (salaa Tassulta).
Juttu pyöri - kuinkas muuten - Tassujen ympärillä. Paljon muutakin jutusteltiin ja oli mukavaa tutustua myös kissojen palvelusväkeen ihan kuonotusten.
Paikka oli kaunis. Aavan meren rannalla aurinkoinen päivä. Luonto helli meitä väriloistollaan. Pihabongauspäivänä näimme kolme komeaa merikotkaa ja kaksi joutsenta. (Tassu oli Karvislandiassa bongannut yhden varpusen ja naapurin kissan). Illan pimetessä sauna lämpesi. Olin etukäteen retostellut uimisella, niin pakkohan se oli... Ja koska vaan mua verten laskettiin uimaportaat... Avantoa ei ollut, niin piti vaan pulahtaa. Monta kertaa. Ja koska vuosi on vaihtunut, niin päätin tään olevan "kauden avaus" ja talviturkkini on nyt heitetty! Ei se tuntunut edes kovin kylmältä - ehkäpä siksi, että ilman ja veden lämpö on suunnilleen sama.
Saunan jälkeen takka loimusi, kissajuttuja juteltiin ja makkarat paistettiin vielä yöpalaksi. Aamupalan jälkeen jokainen lähti kohti omia tassujaan... Paitsi minä, joka tulin tyhjään kotiin. Tuntui oudolta. Siinäpä keksin ihan mahtavan mietelauseen:
" Koti ilman kissaa on kuin...Koti ilman kissaa"
Maanatai-iltana nappasin Tassun kotimatkalla kyytiin. Kaksi vuorokautta mökötettyään se eilisiltana viimeinkin päätti antaa heitteillejätön anteeksi ja kiipusti sylkkyyn kehräämään. Arvatkaapa jäikö puikot toiseksi siinä onnenhetkessä?
Ihana tapaaminen on ollut! Voi että oli kiva tommosessa rentoutua ja vapaasti höpsöttää tassuista.
VastaaPoistaMullakin on pehmopörröä puikolla, itelle kaulahuivi Handun silkkimohairista.
Siellä oli myös 1000 palan (kissa)palapeli, joka jäi kesken. harmi, ettei ollut sun palapelisäilöä vaan se piti lähtiessä hajottaa. Kaikki reunat oli jo valmiina!
PoistaKiva, että sulla oli nautinnollinen viikonloppu ja Tassulla myös! Ja kakkua, herrajjee, jollain on välähtänyt oikein kirkasvalo kakkuastian ja kauhan suhteen ja ulkonäkökin kakulla on kuin jo kertaalleen syöty!
VastaaPoistaMeillähän ON mahdollisuuksia joka päivä vaikka mihin, kunhan vain hoksaamme, viitsimme, otamme vastaan ja hyväksymme, ja niin edelleen!
En kauheasti säästä rutise, sille ei mitään voi ja kun siistiä sisäolemista harjoittaa, niin ei kastu, ei kurastu. Sikäli, että sähkö on keksitty ja sitä on suureen hintaan tarjolla, pärjää hyvin, mutta tämän talvinen kostean hämärän painava peitto jotenkin väsyttää tai lannistaa. Toisaalta jos olisi valkeaa lunta ulkona ja kirkas aurinko, niin nyyhke ja valitus siitä, että jessus, kun on likaiset ikkunat ja kaikki maailman tomu ja elukankarva näkyy kuin suurennettuna.
Nautitaan nyt tästäkin viikonlopusta, aina pärjää, kun syömistä ja lankaa ja puikkoja piisaa.
Tänään on marraskuun 93. päivä. Revitään siitä...
PoistaJoo - hiekkalaatikko ja lapio oli ihan kakkua varten hankittu. Pökäleet pätkiksiä :)