keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

Lankalauantai ja pääsiäinen - kevään merkkejä

Lankalauantaina on perinteiden mukaan pesty ja värjätty talven aikana kehrätyt langat. Nykyisin langan voi ostaa kaupasta ja purkkivärjätä vaikka kodin keittössä kerättyjen biojätteiden kanssa! Otin lankalauantain vähän etukäteen jo pitkäperjantaina.

Purkissa sipulinkuoria, kahvinporoja ja 100 g lankaa. Ja niin kumaa vettä ku hanasta tuli. Kuukauden kuluttua nähdään kui kävi. Lanka on Lankavan Sujuvaa.

Oon pitkään miettiny et miten ne kahvinporot voi saada puhdistettua langasta. Siis sellaista roskaa? Sit vaatehuonetta siivotessani kekkasin et tukipolvarihan on maino ratkaisu! Porot sukkaan ja sukka solmuun. Lisäks kaapista löytyi jotain maustekahvia, jonka parasta ennen oli vuonna nolla ja papu (eli 2017). 

Ensimmäisisistä leskenlehdistä on aina kilpailu. Kuka löytää? Varma paikka on surullinen - tällä kohdalla Sissi-kissani jäi auton alle... Aina edelleen on suru ja muistelen miten me tehtiin kaikki aina yhdessä. Sissi oli persoona isolla peellä. Ja kaikista tyypeistä kelpuutti Karvisen... Oon aina pitäny tyttökissoja fiksuina mut kuinkahan on?

Ennen pääsiäistä valmistui vielä toinenkin tennaripari kesäsukkalangasta Fortissimasta. Todistusaineistoksi kuva, jossa tosiaan kaksi paria lyhytvartisia sukkia ja vielä jäikin!

Silmukoita 15/2½ mm puikko, varressa 20 krs ja muuten ihan perussukka, 460 metrisestä kerästä rittäää ja riittää! Näissä koko n. 40.

Pääsiäistä lankalauantain jälkeen vietin äidin ja isän luona Atussa. Oli ihan lapsuusmökkeilyä - korttia pelattiin yömöyhälle. Latosaaren mökillä aina oli saunan jäkeen tapana kiireesti grillata makkarat ja sen jälkeen petattiin Canastaa yömyöhälle. Nyt otettiin uusintoja öin ja päivin. Kunnes jokainen oli ainakin kerran päässyt plussalle 😄

Kaikkien lumimyräköiden jälkeen lunta oli vielä paljon, mutta meri auki. Verkot laskettiin isän mainoin systeemin avulla.

Ja saalistakin saatiin:

Tämä ja 7 muuta ja lisäksi yksi komean kokoinen siika. 

Terassikausikin avattiin. Sen jälkeen, kun äidin terijoenpasha oli siirtynyt parempiin suihin ja isän renkaat vaihdettu kesiksiin. Mä muistelin, miten joskus kolkyt vuotta sitten veljen kanssa yllättäen tulleessa räntäsateessa vaihdettiin talvirenkaita omiin autoihimme ja minä tosi avuliaana assarina onnistuin saamaan tunkin veljeni auton ruosteisen pohjan läpi... Tällä kerralla homma sujui paremmin. Tosin vaikka edelleen olin assari, niin seuraavat päivät huomasin omistavani lihaksia, joden olemassaoalosta en ollut ollut tietoinen pitkiin aikoihin!


Lintujakin bongattiin. Alkuvuodesta taas kerran päätin liittyä Birdlifen lintujentunnistushaasteeseen. Kyllähän lintuja näkee, mutta ongelmana on et miten tunnistisin ne kaikki! Nyt on varmuudella tunnistettu 31. Muitakin kevään merkkejä - Eka suruvaippa pysähtyi terassin kaiteelle:
Kuva Arja-kälyn. Me muut istuttiin hipihiljaa ettei vaan häirittäis laskeutujaa.

Maanataiaamuna käytiin perkaamassa saalis. Olin taas assarina eli seisoin tumput suorina ja kattelin miten homma hoituu. Räpsin kuvia kännykällä. Isä huomatutti, ettei hänestä oo mitään kuvaa julkaistu näissä someissa, joten tässä ihan luvan kanssa:

Ihan ittensä näköinen ja katsokaa miten mainio perkuupaikka! On aurinko/sadesuojaa, jakkaraa, hyllyä ja lämmitä vettä käsille ja purkkia siianmädille ja saksia, fileveitsiä eli kaikkea on ajateltu. Ja perkaaminen tietenkin ruodottamaksi. Sain lähtiessä mukaani graavattua siikaa, jonka äiti maustoi. Kyllä oli herkkua tumman reissarin kanssa iltapalana kotikotona!

Vaikka sisävessaakin oli tarjolla, niin jotenkin mökkielämään kuuluu puskapissa. Siinäkin on mahdollisuus: Voi vaikkapa huomata kesän ekan leppiksen!

Upea keli helli pääsiäisen viettäjiä. Tyyntä ja aurinkoa. Lumet suli silmissä. Ja lokit odottelivat juhla-ateriaansa eli perkuujätteitä:

Kiva pääsiäinen takana. Oli ihanaa viettää aikaa yhdessä äidin ja isän kanssa ja mukavaa tavata velipoika vaimoineen. Surkea juttu oli, että kummityttö ja sisarensa olivat hankkiutuneet tautiin. Mut onhan kesä vasta alkamaisillaan!



3 kommenttia:

  1. Ihanan leppoisaa kevään kohinaa Atussa!
    En ole varma haluaisinko haistella kuukauden sipulinkuorissa ja kaffepuruissa lionnutta lankaa...
    Ehkä ei ole laisinkaan paha haju. Lanka toki huuhdottaneen, mutta se liemi, miltä mahtaa ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavata oli.
      Olen kerran aikaisemmin kokeillut purkkivärjäystä ja tuotos on haisteltavana puodissa. En muista miltä haisi kun avasin purkin, joten pahoja haavoja sieluun ei jääny. Joka tapauksessa lanka huuhdellaan ja viimeiseen huuhteluveteen vielä etikkaa, joten hajuhaitta (jos sitä on) häipyy kyl. Tosin tiedän ettei näistä väreistä oo sulle ;) Silti hupaisaa kokeilua mulle.

      Poista
  2. Upeita keväisiä kuvia ja tunnelmia.
    Minä olen värjännyt sipulinkuorilla lankaa ja keittänyt (ei yli 80 asteessa) . Sain aivan ihanaa ruskean keltaista lankaa. Värjäsin karitsan villaa ja hyvin väri tarttui.
    Kesäisin keittelen lankojani takapihalla. ostin ison teräskattilan ja halppislieden, jossa on vain yksi lieden levy. Hyvin onnistuu ja kesätuuli kuivaa langat.
    Purkkivärjäystä en ole kokellut. Varmasti jännää

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!