Lempipaikka * 2 ja muutama pääkappale

Hih - tällä kertaa blogin tekstit menee ihan väärin päin. Kässäjuttu lopussa ja höpöphöpö alkuun. Meemiä alkuun, mökkiä väliin ja muutama pääkappale loppuun. Ystäväni kertoi, et ohittaa kaikki käsityöjutut joten heitän ne pienet kässyt viimeeks. 

Matleena blogissaan muisteli menneitä ja heitti haasteen lempineulomispaikasta. Samoissa ajatuksissa minäkin usein. Kymmenen vuotta sitten blogit oli se ykkösjuttu. Oli tosi hauskaa lukea, kommentoida, kirjoitella omaa ja odotella kommentteja (niistä edelleen tulee tosi iloiseksi). Oli kilpailua ja meemiä vähän liiankin kanssa. Nykyään kaikki on vaan joissain pinteresteissä, twittereissä, naamakirjoissa ja podcasteissa... Mut me vanhat vaan porskutetaan blogeissa, joten seuraavana vastaus Matleenan haasteeseen: Lempineulomispaikkani kotona. Soffannurkassa, Tassu omassa pedissään vierellä:

Lattialla läjäpäin keskeneräisiä...

Kasvojen punotuksesta näkyy  vielä mökkiviikonlopun ulkoilut ja sylissä Rovanin peitto CAL Felted Tweedistä,. Projekti etenee vaikka hitaanlaisesti. Niskan takana blogiystävä Mammutin tekemä farkkutyyny. Ihania blogimuistoja sekin.

Mökillä taas lempipaikkani on takan edessä lepakkotuolissa:

Usein lattia on niin kylmä, että jalat pitää kääriä villasukkien lisäksi mun omaan villaiseen vauvapeittoon. Ja tuolissa on selän/pepunlämmittimenä "punttipaavon mökkivillapaita". Päällä oleva mökkivillapaita on se ainoa oikea. Rikki, huopunut, pitää sadetta ja tuulta ja kamalan näköinen, mut rakas, rämä ja lämmin.

Sinnikkäästi meinaan vaan tätä blogia kirjoitella. Harvakseen mut kuitenkin. Muodikkaisiin Podcasteihin en ryhdy. Koska en yhtään sellaista oo ikinä jaksanut kuunnella/katsoa loppuun asti niin miks kuvittelisin, et joku viitteis kattoa ja kuunnella mun tyhmiä höpinöitä? Sitäpaitsi - kun meikä sen puheen alkaa niin loppua ei tuu... Niinku nää kirjotuksetkin. Pitkiä ovat ja alkuaikojen hauskoihin juttuihin verrattuna tylsiä (joskus itteekin naurattaa vanhat tarinat).

Siispä keskityn kuviin - seuraavana viime viikonloppu. Oli satanu aika tavalla. Silti oli yllätys, et saareen päästäkseen oli viittä vaille tarvis saappaille. Merivesi oli +41 cm ja laiturit veden alla. Seuraavana päivänä jälkineet kuivumassa - arvatkaapa kummat on mun?

Joutsenperhe teki lauantaina ohimarssin:

Puita kannettiin. Näin syksyllä sitä taas kuluu. Jostain syystä mua ihan kamalasti riepoo Karvisen tapa kantaa puita. Se menee puuvajaan tsiljoona kertaa ja tuo "karviselliset":

JOS en tietäis, niin epäilisin puuvajapulloa mut ei - se vaan ei koskaan kanna koko korillista kerrallaan! Ja mä saan mahahaavan, ku pelkään et kesken saunomisen pitää lähteä hakemaan lisää puita...

Koska itse olen laiska enkä viitti solkenaan puita kantaa ja olen kaiken päälle käytännön ihminen niin maksimoin tehokkuuden ja tuon kerralla "susulliset":

Eikä tartte koko ajan puuvajalla juosta. Tästä riittää keskustelua... Koska ilma oli harmaa, niin käytiin valoisalla saunassa ja syötiin pimeän tullen uunissa tekeentynyt ruoka. Sen jälkeen "pienet päikkärit" - jotka venyi aamuseitsemään. Pimeys on mainio unilääke!

Lauantai oli harmaa, mutta sunnuntaiaamuna auringon noustessa taivas oli pilvetön:

Tähän aikaan vuodesta se aurinko ei vaan yllä meidän rantaan...Silti kaislat hehkuivat syksyn väriä:

Kunhan tuli riittävän valoisaa niin metsään piti päästä. Ja myöhemmin päivällä toinenkin reissu oli tehtävä. Kun ei millään malttanut lähteä kaupunkiin. Kuvassa alhaalla päivän saalis nro 1 ja ylempänä saalis nro 2:

Syksyn touhuja tehtiin. Ulkomööpeleitä kannettiin suojaan ja nostettiin pikkuvene ylös:

Iltapäivällä saatiin ihan pieni pilkahdus aurinkoa omallekin pihalle:

Ja ne pienet käsityöt. Päähän sopivia:

Ensin neuloin ruttupipon uudesta Sirdar Hayfield Spiritistä. vain puoli kerää meni.

Koskaa lankaa oli jäljellä niin sulovileenin tapaan vielä toinen:

Koska lankaa riitti ja riiti, niin vielä tupsut molempiin. Puikot 3½-4 mm. Lanka ei varmaan pistele, ja ittelle yllätyksenä tämä enemmän tekokuidusta kuin villasta (80/20) koostuva lanka ei ollut yhtään pöllömpi neuloa. Ja värejä on joka makuun.

Tassua ei tietenkään yhtään kiinnostaneet tupsuhärvelillä tehdyt tupsut. Eikä yhtään säälipisteitä tullut siitäkään, että äiskä oli tärvellyt jo toisen kännykän tänä vuonna ;( Onneksi Karvis on kätevä puhelinmies ja sai tärveltyneen taas henkiin! Välillä tuli hiukan itkua ja kiroilua. Minulta siis - ei Karviselta.

Pahimmat pimeät on just nyt. Heijastimet on tarpeen. Meillekin tuli viikko sitten heijastinlankaa ja neuloskelin siitä äkkiseltään pipon kuutosen puikoilla tunturineuleella:

Kuvassa pipo päivänvalossa kuvattuna. Seuraavana salamavalon osuessa:

Kyllä toimii! Lankana Red Heart Reflective, puikot 5 ja 6 mm. Menekki tupsuineen kaikkineen 1 kerä.

Kuvassa viikon päähineet matkalla jonnekin:

 

Heijastinlanka meni kuin kuumille kiville, mutta eipä huolta - kymmenen kiloa tulossa lisää. Saas nähdä riittääkö Turun Osaava Nainen messuillekin. Siellä tavataan vähän ylis viikon kuluttua jookos?

Muutama myssy ja yks mekko

Nyt on kyllä pakko sanoa, että työt pikkasen haittaa harrastuksia. Ja kaikki muut itseaiheutetut hässäkät :)

Mut ekaks ne sytomyssyasiat – lopputeksti on susumaista höpöhöpöä.

Tekstiiliteollisuus Oy tuki taas (kuten monta kertaa aikaisemminkin) Tyksin Ystävänpäivän sytomyssykeräystä mukavalla lankalahjalla:

Langat löysivät monta tekevää kättä viime viikolla Salon Kirjaston Novellikoukussa. Novellikoukussahan voi kuunnella novelleja ja tehdä käsitöitä. Kässyjä voi tehdä joko itselle, lahjaksi tai hyväntekeväisyyteen. Kevään ajan novellikoukussa tehdään SPR:n lisäksi myös sytomyssyjä Tyksiin. Seuraava Novellikoukku on vasta ystävänpäivän jälkeen, mutta koko ajanhan keräys on meneillään, joten tehdyt myssyt voi viedä kirjastoon tai tuoda meille Anjalinille ja aina päätyvät oikeaan osoitteeseen.

Paukkupakkasesta huolimatta meitä oli taas runsas joukko koolla: 44 naista kuuntelemassa (vieläkään en jaksa olla ihmettelemättä miten näin monta mimmiä voi olla yhdessa hipihiljaa). 

Muutama lankakerä oli koukkuillan jälkeen jäljellä ja ne löytävät tekevät kädet Keskiviikkona Salosata Annankatu kympistä kahvila Ihme&Kummasta. Tule mukaan neulomaan ja virkkaamaan sytomyssyjä ystävänpäiväksi porukalla ihanan kodikkaassa kahvilassa ja hyvässä seurassa klo 17.00-19.00. Tapahtuman järjestää Salon Vaijerit.

Pakko tässä välissä kertoa viimeviikkoinen omakohtainen kokemukseni IhKusta… Laittelin keskiviikkoiltana viestiä Ihme&Kumman facesivuille, että tulisin torstaina puoli kahdentoista maissa juttelemaan Sytomyssyillasta. Samalla toivoin et voisin saada mukaani kadun toiselle puolelle pari pikkupizzaa… Pizzat oli valmiina, ne pakattiin lämmitetyille lautasille ja tarjottimelle, jonka ympärille käärittiin paksusti foliota. Kauniitakin olivat – minitomskusta ja basilikasta tehty kukka päällä. (ei kuvaa, ku katosivat äkkiä ”parempiin suihin”) Ja kun me Idan kanssa oltiin syöty, niin oli ihan pakko nuolla lautasetkin! Niin herkkua oli! Kyllä lautaset tiskattiinkin ennekuin palautin :)

Pari sytomyssyä oon ittekki jossain välissä neulonut. Ensimmäisen tikuttelin uudesta Sublime Evie –langasta. Sain mallikerän uutuuslangasta ja olin vähän epäileväinen laadun suhteen (tosin Sublime- lankojen laatu ei yleens oo mitenkään ongelma). Lanka oli tosi kevyttä puuvillaa, rakenne punosmainen ja höttelöinen ja äärettömän pehmoinen. Neljäpuolikkaalla puikolla aloitin ainaoikeaa (80 s) ja viitosella tein mysyyosan. Ohje modattuna Veli-piposta (joka neljäs kerros nostettu silmukka nurin).  Suloisen pehmeää ja kaiken lisäksi riittoisaa – 50g:n kerästä jäi ylikin! Tästä on tulossa vauvamalleja ja muitakin keväällä (tai kesällä?) kässylehtiin.

Mulla on sellainen oma silmukkamuistisääntö myssylankojen kanssa. Jos lanka sanoo et 27-32 silmukkaa/10cm niin luon jotain 120-130 silmukkaa myssyyn. Jos taas lankavyöte lupaa 22s/10 cm niin suunnilleen sadan silmukan paikkeilla kolmepuolikkailla tai nelosen puikoilla on ookoo. Harvemmat silmukatiheydet kattelen netin malleista – yleens sytomyssyihin sopivat paksulankasilmukkaluvut löytyy siitä 80-90:n silmukan paikkeilta.

Ite tikuttelin Novellikoukussa myssyn parista jämäkerästä teeteen Primanovaa:

Kulutus 53 g ja puikot 3½ ja 4 mm Knit Picksin pyöröt. Silmukoita tais olla 102 alussa. resori yhdellä värillä ja sit kolme kerrosta/väri vuorotellen. Kavennukset tein kuudessa sektorissa niin et ensin 15 s oikein, 2 yht. Sit välikerros ja seuraavalla 14 oik, 2 yht. Yhteensä 6 kavennusta näin ja sit kavennukset joka kerroksella, kunnes jäljellä oli 12 s. Sit vaan kaikki nippuun.

Mut ne työt… Lupasin asiakkaalle tehdä parissa viikossa vauvalle mekon. Deadline oli viime perjantaina ja edellisviikkona heräsin kaikkina aamuina kuudelta ja tikuttelin parin tuntia ennen töihinlähtöä. Ja välillä iltaisinkin. Malli oli jostain vanhasta Sandnesin vauvalehdestä ja villasta, mutta toiveena oli puuvillaa… Kauhistus! Pikkupuikoilla merseroimaton puuvilla ja mun käsiala… 

Valmiista neuleesta en muistanut ottaa valokuvaa, mutta taas ”vesi vanhin voitehista” pelasti onnettoman neulojan. Pyykkikoneen villaohjelman jälkeen mekko oli lähes siedettävän tasainen (ainakin asiakkaan, Ida-Marian ja Nappikaupan Vuokon mielestä).

Puikot 2½ mm Addin pyöröt (60 cm ja 80 cm), lankana teetee Hilla ja menekki tasan 150g.

Sunnuntaina olis ollu aikaa neuloa vaikka mitä, mutta mulla olikin hurja susumainen puhtipäivä. Heräsin aikaisin ja kävin reippaalla sauvalenkillä heti aamutuimaan. Kovasti itseeni tyytyväisenä ja täynnä virtaa herätin ”meidän pojat” eli Blogikissa Tassun ja (nykyisin laiskahkon) Blogikuvaaja Karvisen siivouspäivään. Alun perin oli tarkoituksena pelkkää lakanapyykkiä ja tuuletusta, mutta kun intoa oli niin keksin et tuplapetarin päällinenkin piti pestä… Karvisen mainio idea oli laittaa petari likoomaan saaviin… Ja kun saavissa oli vesi, pesuaine ja puolikas petari, niin totesin et eihän se pahus mahtuis pyykkikoneeseen… Paniikki – miten se puoliksmärkä, pesuaineliejuinen jättipetari nyt saadaan puhtaaks? Apu löytyi ja lopulta iltamyöhällä päästiin nukkuseen ja torkkuseen ihan kuiviin ja puhtaisiin petivaatteisiin. Tosin koko päivä siinä projektissa vierähti. Eikä yhtään neulomukset edistynyt. Eikä sen puoleen moni muukaan sunnuntaille suunniteltu juttu… Paitsi et mä tein ihan itte RUOKAA, joka oli helppoa ja hyvää. Suosittelen muillekin laiskoille kokkailijoille. Jospa tällä viikolla menis ilman itseaiheutettuja hölmöilyjä?

Väriä elämään eli noitaliemiä

Muutama vuosi sitten tein mahtavan hyviä oravannahkakauppoja. Pari litraa mustikoita vaihtui kassilliseen kaikkea lankojen värjäyksessä käytettävää. Väriä, apuainetta ja muuta tilpehööriä. Joulun-vuodenvaihteen tienoilla on sen verran runsaasti pyhiä, että aikaa jäi muuhunkin kuin juhlimiseen ja kaivoin kellariin unohtuneen kassin esille. Vielä kun puodissa on viimeinkin valmiiksi vyyhdillä olevaa sukkalangaksikin sopivaa Vuorelman Vetoa niin päätinpä kokeilla!

Ensimmäinen värjäyskokeeni tapaninpäivän iltana oli kaikkea muuta kuin professionaalista. Innostusta oli vaikka muille jakaa - lopputulos sen sijaan... No ainakin Tassun mielestä mielenkiintoinen:

Vettä jonkun verran, etikkaa liraus, pari vuotta säilykepurkissa paakkuunutunutta värilientä ja lanka kattilaan. Eipä ollut lämpömittari käytössä, eikä peehoomittari tai kello ja ohjeitakin keksin ryhtyä lueskelemaan vasta kun vyytiä keriessä kädet muuttui kummallisen sinisiksi... Puhumattakaan neulomisesta. Luulin ensin et sormissa on joku kamala verenkiertohäiriö kun ihan sinisenä oli sormet!

Seuraava koe oli sekä väreiltään, että värin kiinnittymiseltä onnistuneempi - tosin ne peehoot ja kello oli edelleen ajatuksen tasolla...

Oikeanpuoleisesta tikuttelin kuitenkin suvun viisveeprinsessalle prinsessasukat. Olihan se lanka (mun mielestäni) ihan elsansinistä... Koko 26, puikot 3mm 15 cm Knit Picksit.Valmiit sukat pesin koneessa. Tulipa samalla testattua Veto-langan pesuominaisuudet (neljässä kympissä ei menny miksikään) ja vähän väriäkin jäi sukkiin:

Vasemmanpuoleisesta aion tehdä sukat Tyks ystävänpäivän sytomyssykeräykseen. Lanka näytti tosi hienolta vyyhdillä ja kerälläkin. Toivottavasti värit on yhtä hienoja sukissa (joo - mä lupaan varmuuden vuoksi pestä nekin sukat).

Vuodenvaihteessa olin jo vähän lukenut ohjeitakin. Oli peehoot mitattuna ja kelloakin katselin ja lämpötilojakin mittailin...

Aika hurjaa värimaailmaa syntyi siinä Tassun synttäreitä vietellessä:

Mitään systeemiä tai suunnitelmaa ei ollut vaan keittelin ja kokeilin noitaliemiäni ja jännityksellä odottelin et mitä tulee. Pitäisköhän seuraavaksi katsoa miltä noi langat näyttää neulottuna, ennenkuin jatkan harjoituksia?

Värien maailma on hauska seikkailu! Nyt puodista löytyy taas Kool Aidiakin. Pari sellaistakin väriä, jota en ole aikaisemmin kokeillut. Ehkäpä seuraavaksi kokeilen koolausta monen vuoden tauon jälkeen. Ainakin se on helppoa ja nopeaa. Täh? Pitääkö mun itsekin lukea tuo linkissä oleva ohje? Siinä on yks perin juurin kummallinen lause: Ohje 1. HARKITSE, MIETI, TUUMI. Ai mää vai?

Ens viikko on sen verran täynnä ohjelmaa, että noitaliemet jäänee keittelemättä. Onneksi tänään oli ihan vapaapäivä, aurinko paistoi ja pakkanen oli siedettävissä lukemissa ja täälläkin on lunta. Mä tykkään mut yks meillä asuva karvainen ja pörröinen ei tykänny... Massukarvat kastui. Jaiks:(

Jämistelystä jännitystä elämään eli sukat Tyksin Ystävänpäiväkeräykseen

Jämälangoista perinteiseen Tyksin Ystävänpäivän Sytomyssykeräykseen:

Lankana teetee pallas, puikkoina sekalaisia 3 mm bambuja, KnitProta ja metallisia. Lankaa sain kulutuettua 95 g ja koko on jotain 41-43. Tein molempia sukkia yhtä aikaa, jotta saisin samanlaiset.

Jo perinteeksi käyneeseen Ystävänpäivän Sytomyssykeräykseen voi siis kerätään sytomyysyjen lisäksi myös sukkia. Olen paristakin lähteestä kuullut, että myös hihat tai hihattimet olisivat tervetulleita.

Sukat valmistuivat viime yönä puoli kahdelta. Elikkäs meikäläisellä oli vapaapäivä tänään eikä mitään kiirettä nukkumaan. Telkusta tuli ihan tyhmiä ohjelmia, mutta kun ei millään malttanu lopettaa. Ku jänskätti et riittääkö langat vai ei. Tarkalle meni. Kirkkaan vihreää ei jäänyt yhtään, tummanvihreää ja valkoista sen verran ettei puntari näytä grammaakaan!

Tämän vuoten Tyksin Sytomyssykeräyksestä voit lukea Piikun blogista. Kattavasti tietoa sytomyssyilystä, materiaaleista ja hyviä ohjeita löydät Lankapirtin Mateenalta. Matleenan blogista löydät myös linkit kaikkiin muihinkin meneillään oleviin sytomyssykeräyksiin ympäri maata.

Meillä kaikilla neulovaisilla on varmaan harmittavaisia jämälankanöttösiä. Yhteen keräämällä niistä voi saada ihan kivat sukat. Tai myssyn. Ainakin omasta mielestäni noi on ihan kivat. Jospa jokainen teksi edes yhdet johonkin keräykseen. Yhdet sukat lämmittää yhdet jalat, mutta kun meitä on monta niin saamme aikaan paljon! Tarkoitushan on tuottaa iloa, lämpöä ja hyvää mieltä mahdollisimman monille syöpäsairaalle.

Vuoden ensimmäiset keräysmyssytkin tuotiin eilen Anjalinin keräyspisteeseen:

Kiitos Jaanalle! Tästä se alkaa...

Tekstiiliteollisuus Oy osallistui Uusi Lastensairaala 2017-hankkeeseen luovuttamalla viime vuoden aikana myydyistä teetee helmi -vauvalankakeristä  kymmenen senttiä keräykseen. Joka vuosi myös Tyksin Sytomyssykampanja on saanut tukea teeteeltä lankalahjoituksen muodossa. Tämän viikon lankalähetyksen mukana oli yllätyspussi:

On sukkaan sopivaa haltia ja steppiä sekä myssyihin passeleita merinovillan ja silkin sekoitteita. Muutama tekokuituinenkin, joka pehmeytensä vuoksi käyvät myssyihin. Jaana ja Ritva näistä jo osan veivät mukanaan, mutta vielä on lankaa jäljellä odottamassa tekeviä käsiä!

Kampanjaa voi tukea monella tavalla. Jos ei aika riitä, mutta auttamishalua on niin lankalahjoitukset otetaan ilolla vastaan. Innokkaita tekijöitä löytyy kyllä! Käyn ens viikolla myös omat lankavaraston läpi "sillä silmällä". Viikonlopun aikana taidan silti tehdä pari maltanristiä hardangeriin ja jatkaa uudenvuodenhuivitustani.

Hyvää Viikonloppua!

 

Ystävänpäivän sytomyssykampanja 2015

Taas on SE aika vuodesta. 

Ystävänpäiväksi neulotaan, virkataan tai ommellaan sytomyssyjä ja villasukkia syöpäsairaille Tyksiin. Neulefriikki Piikun blogista löydät lisätietoja Tyksin keräyksestä, sekä linkit Sytomyssykeräysten "äidin" Matleenan blogiin, josta löytyy haaste tämän vuoden keräykseen ja kattavaa tietoa sytomyssyistä sekä hyviä ohjeita.

Aamupäivän "ryhtiliikkeiden" eli sämpylöiden leipomisen, sauvakävelylenkin ja hardangerpuolitoistatuntisen jälkeen tehtiin vielä laatupäällikkö-talousjohtaja Tassun kanssa vähän puodin paperihommia:

Sen jälkeen olikin aika luoda silmukat vuoden ensimmäiseen keräysmyssyyni:

Tuu mukaan hyvän mielen keräykseen sinäkin!

Ystävänpäivä lähestyy

Tämänvuotinen Tyks Ystävänpäivän sytomyssykeräys lähestyy loppuaan ja se huomattiin myös Salon keräyspisteessä! Pitkin päivää puotiin poikkesi ihmisiä tuoden myssyjä. Toinen toistaan kauniimpia, iloisia, tyylikkäitä, virkattuja, neulottuja, suurella sydämellä tehtyjä – olipa mukana muutama sukkaparikin! Keräyslaatikko tulvi yli äyräiden jo aamupäivällä ja toinen laatikko otettiin käyttöön iltapäivällä. Osasin odottaa, mutta silti yllätyin ja liikutuin.

Koska en mitenkään ehdi kuvaamaan jokaista keräykseen tuotua sytomyssyä niin  tässä pari omaani… Helkky heitti minulle haasteen, jotta mun pitäisi tehdä myssy virkaten… Mun käteenhän ei tunnetusti koukku helpolla eksy, mutta koska Helkkykin on tarttunut puikkoihin, niin pitihän ainakin yrittää.

Lankapirtin Matleenan ”Hyviä Sytomyssyohjeita” –linkistä löytyi malli, jonka lankasuositus oli sama, kuin testattavaksi tilaamani SMC:n Catania-lanka. Siispä koukku käteen ja haasteeseen vastaamaan! Välillä koukkukin hävisi, mutta viime torstain KIPpailussa valmistui lierihattu:

Menekki oli tasan kaksi kerää ja Knit Pron pehmeävartisella Wawes (ja myöhemmin Soft Grip) –koukulla nro 3 virkkailin. Hassun näköinen lierihattu tuli ja ainakin itseäni nauratti valmis tekele niin, että toivon sen ilahduttavan saajaakin. Samalla mietin (=selitin itselleni), että on hyvä kun myssyjä on niin monenlaisia –toivottavasti tämäkin jollekin kelpaa… Ainakin lierin takaosa lämmittää myös niskaa. Kukkaan ei koukku enää suostunut.

Muuten – Salossa julkineulotaan (Knitting in Public) eli Kippaillaan joka kuukauden ensimmäisenä torstaina Plazassa Cafe Figarossa iltakuudelta ja sinne ovat kaikki tervetulleita. Viime torstaina meitä oli neljä (ja puoli - nuorin oli 10 kk). Oli mukavaa saada uuttakin ”verta” mukaan. Kaksi meistä myssytteli.

Kun kerran myssyhassuttelemaan aloin niin löysin Matleenan linkeistä toisenkin hassun lierihattulinkin. Tällä kertaa neulotun (huh huh) Ja kas kummaa – linkki ohjasi OMAAN vanhaan rakkaaseen vuodatuksen blogiini. JOS kerran tämä on päätynyt ”hyvien myssyohjeiden” joukkoon ja koska meillä on röyhelölankoja jäljellä runsaasti, en voinut vastustaa kiusausta. Kukkahattutätisytomyssy omalla ohjeellani valmistui eilisiltana:

Ida lainasi päätään kuvausta varten. Lankana Cancan ja SMC Catania. 3 mm pyöröpuikoilla tikuttelin ja molempia lankoja meni vajaa kerä. Langat on sittemmin päätelty. Ja Catania-langasta en löytänyt moitittavaa. Hyvä oli neuloa ja virkata.

Tyks Ystävänpäivän sytomyssykeräykseen tuodut myssyt ehtivät ystävänpäiväksi, kun ne toimitetaan 12.2. mennessä Lanka- ja käsityöliike AnjalinilleSalossa tai Käsityö-Elisaan Turussa. Neulefriikki Piiku on sopinut Tyksin syöpäpolin osastonhoitajan Pirjo Haaviston kanssa, että viemme myssyt osastolle torstaiaamunana 13.2. Ovat sitten perillä Ystävänpäivänä. Keräys on kuitenkin jatkuva eli myssyja saa tehdä ympäri vuoden – kaikki menevät varmasti perille!

Helinän kans kaffel

Sainpa Helinältä haasteen. Pitkiin aikoihin en oo haasteisiin vastannu mut nyt oli jotenkin ihan sopiva päivä kahvitteluun...

  

        “Määrätynlainen uteliaisuus on johtanut meidän bloggaamaan, liittyi se sitten ympäristöön,

                      luontoon tai maailmanmenoon, omaan elämäämme, harrastuksiimme tai 

             lemmikkeihimme. Monipuolisuus on valttia blogeissä! 

                       Jos vastaat kysymyksiini ja jaat viidelle eteenpäin, voit viedä pullakahvit 

            mukanasi (Copy/Paste). (Ei ole aivan pakko jakaa :) Esitän kysymyksiä, 

                       mitkä saattavat useinkin tulla esille kahvikupposen ääressä

             ystävän kanssa keskustellessa. Mitä sinä 

                      vastaat seuraaviin kysymyksiini? Voit myös vastata kysymyksiin pelkästään alokuvin.“

Pullakahvia ei saanut, ellei vastaisi kysymyksiin.

1. Mikä on sisustustyylisi?

Olen ihan tyylitön. Tärkeintä on et on mukavaa ja suht koht siistiä ja viihtyisää. Mööpelit on osin perittyjä ja osin itte hankittuja (siihen aikaan ku vielä tein oikeitä töitä ja sain oikeaa palkkaa). Sohvat ja sänky porukoilta, teeveetaso ex-naapureilta, keittiön pöytä ja kirjahylly itse hankittuja jne. Tärkeintä on et kämpäs voi olla, elää ja viihtyä. Omat sisutuselementtinsä tietty tuo blogikissa Tassu. Voi olla, et panostaisin sisustukseen enemmän jos en olis talvisaikaan kuus päivää viikos töissä ja kesällä koko ajan mökillä. Mä kuitenkin tykkään kamalasti olla kotona. Täs huushollis ei missään näy et tääl asuis joku käsityöihminen.

2. Mihin huoneeseen olet panostanut eniten sisustaessasi?

No en mihinkään. Makkari/työhuone on ”varjon” puolella ja siellä vaan nukutaan ja tehdään tietsikalla työjuttuja. Olkkarissa ei tarvii sisustaa ku tärkeintä on näköala, joka on alituisessa muutoksessa sään ja vuodenaikojen mukaan:

Tosin sitä ei oo viime aikoina pal tarvinnu katella ku aina ku on kotona ni on pimeää… Kuvassa tän iltapäivän maisema juuri auringonlaskubn aikaan.

3. Mihin käyttäisit paljon rahaa ilman huonoa omaatuntoa?

En mihinkään. Mulla on tuhlailusta aina huono omatunto. Mut kirja-alessa tuhlaan aina. Visa vinkuu ja sit selittelen ittelleni miten halvaks ne alekirjat tulee ku annan niitä kummitytölle perinnöks tai äidille luettavaks tai kässäkirjoja puotiin kaiken kansan selailtavaks.

4. Mihin käytät paljon rahaa?

No mulla ei koskaan oo paljon rahaa käytössäni, mut jos joskus on vähän enemmän tilillä ni ostan puotiin lisää lankaa. Ne hankinnat ei aina oo kovin järkeviä mut yleensä ihania…

5. Mistä onnesta unelmoit?

Ihan tavallinen arki on mun juttu. Tällainen kotona vietetty vapaapäivä ilman mitään suunniteltuja menoja ja velvollisuuksia on parasta. Suuri unelmani on jo täyttynyt oman pienen lankakauppani myötä. Ehkä se, että puoti pysyy pystyssä edelleen ja menestyy ja kehittyykin. Että läheisillä ihmisillä olis kaikki hyvin. Aika vaatimattomia on mun unelmat… Tavisarjen lisäksi hyvät yöunet, mökillä olo, sauna, ilta-aurinko sielunmaisemassa…

 6. Mikä olisi mielestäsi huonoin onni?

En haluu ajatella. Jos alkaa miettiä kaikkea kamalaa ni siinä menee yöunet ja todennäköisesti ne myös toteutuu. Uskon nimittäin ”itseään toteuttaviin ennusteisiin” (en muista mistä toi termi on tullu) et jos ajattelee positiivisia niin asioiden on taipumus toteutua ja samaa pätee myös toisinpäin. Jos me koko ajan mietitään et mitä kamalaa voi tapahtua niin alitajuntamme ohjaa tekemään valintoja, jotka johtaa just siihen suuntaan. Siispä parempi vaan haaveilla ja unelmoida hyvistä asioista – niillä on taipumus toteutua! Olen itte elävä esimerkki:

 

Lapsesta asti haaveilin ja nyt jo melkein 13 vuotta takana omaa pikkuista lankakauppaa…

Moniin asioihin ei voi vaikuttaa, mut siihen, miten itse niihin suhtautuu voi ainakin yrittää. Ja jos huono onni kohtaa ni se on sit sen ajan murhe.

 7. Missä asiassa olet tunnollisin?

Verot pitää maksaa. Ehkäpä toisille annetut lupaukset. En koe olevani kovin tunnollinen. Esim. uudenvuodenlupauksia en enää tee ku en niitä kuitenkaan pidä. Asiakkaillekin sanon aina et pitää sopia päivämäärä – muuten en saa aikaseks mitään. Mulle ei sovi sellainen et sanotaan et ”ei mikään kiire”.

8. Minkä inhimillisen virheen annat helpoiten anteeksi?

Ihminen on ihminen ja tekee virheitä. Anteeksiantamatonta on se, jos joku on tahallaan ilkeä tai loukkaa toisia.  Tosin sekin on usein niin et ihmisellä on itsellään paha olla ja se näkyy toiminnassa muiden kanssa… Vaikee kysymys. Tärkeille ihmisille antaa anteeksi melkein mitä vaan. Aikaa myöten ainaski.

9. Mikä on naisen parhain ominaisuus?

Me ollaan niin erilaisia! En osaa sanoa et mikä on naisen ja mikä miehen. Me ollaan ihmisiä kaikki. Munst joskus tuntuu et mulla toimii joku ns. miehinen ominaisuus paremmin ku Karvisella ja joskus päinvastoin. Esim mulla toi logistiikka arjen asioissa pelaa vaikka sitä pidetään yleens miesten juttuna .

10. Mikä on miehen paras ominaisuus?

Järkiperäinen suhtautuminen asioihin silloin ku on oikeasti katastrofitilanne. Syli ja kainalo ku tuntuu silt et maailma murjoo.

Ja tämä haaste lähtee eteenpäin

Suden silmukoille

Intsulle

Jossulle

Mammutille

Piikulle

Tämmössi täl kertaa. 

Muistakaa Ystävänpäivän Sytomyssykeräykset ympärs maata!