Tampereen messuilla

Tähän asti olen aina ollut Tampereen kässämessuilla turistina - tänä vuonna ihan töissä - teeteeSHOPpien yhteisosastolla!

Olipa hurjaa! Kolme päivän aikana messuilla kävi yli 51000 ihmistä ja kyllä se tuntui ja näkyi meidänkin osastolla!

Messuille saatiin ensiesittelyyn uusi teetee Rainbow -sukkalankakakku. Kahdesta kerästä saa tismalleen samanlaiset kaksi sukkaa. Melkein kaikki myytiin ja liikkeisiin sitä saadaan vasta parin viikon kuluttua.

Pallaksesta tehtyjen kirjoneulesukkien langat ja ohjeet olivat osastolla tosi suosittuja. Osa ohjeista on julkaistu käsityölehdissä ja kaikki ohejeet löytyy Sukkalehdestä. Myös Cacao ja mun oma suosikkilankani Tundra kiinnostivat. Ja mun itsetuntoa hiukan hiveli kiinnostus Rainbow with wool -rimpsureunahuivia kohtaan ku en oo mikään oikea suunnittelija!

 

Suurin suosikki kuitenkin oli Alpine-turkislanka. Se kun on niin pehmeää, että sitä ei voi olla silittelemättä. Niinkuin Ida sanoo "paijattavan pehmeää".

Kuka muistaa sen lankakauppiaan, joka vielä kymmenen vuotta sitten nokka pystyssä julisti et "Meillä ei muovia myydä!" Eikös kaikki hyvät periaatteet on tehty rikottaviks?

Kolme päivää meni niin vauhdikkaasti, ettei omalta osastolta tullut poistuttua ku kerran päivässä pikaiselle pisulle. Tukisukat oli tarpeen ja vesipullot! Tällä porukalla siellä huseerattiin:

Kiitokset! Oli mahtava yhdessä tekemisen meininki. Kuvassa vasemmalta Jenna Porvoosta, Merja Porista, Susu Salosta ja Niina Porvoosta.

Tampereella sain asustella ystäväni Ainon luona neljä yötä. Oli ihanaa illalla päästä ihan omaan rauhaan - tosin ei olis yhtään haitannut, vaikka isäntäväki olis itsekin ollut paikalla ;) Sunnutai-iltana messuosaston purkamisen jälkeen umpiväsyneenä ja jalat tärviöllä pääsin korteeriin, jossa isäntäväen lisäksi odotteli lihasoppaa ja pannaria!

Kyllä maistui!

Maanataiaamuna köröttelin suoraan töihin ja illalla koukkasin hakemaan Tassun, joka oli mun reissuni ajan kehittänyt isäpoikasuhdetta Karvisen kanssa. Kotiin tullessa se sai "perjantaipullon" vaikka oli maanatai! Välitin Tassulle kaikki terveiset, jotka se messuilla oli saanut. Melkein leuhkaksi tuli katti kun tunsi olevansa tosi kuluisa...

Tassu kiittää!

Kotona odotteli iso kasa villakoiria ja tosi janoiset viherkasvit...

Nukkumaan mennessä ihmettelin Tassua, joka kökötti olkkarin matolla tuijottaen tiiviisti tuonne kukkajakkaran suuntaan. Lattialta löytyi lammikko. Ensin luulin kaataneeni kasteluvettä ohi ruukun, sitten ajattelin et altakasteluruukku vuotaa kunnes...

Huomasin et se olikin tuo patteri! Ilman Tassun tarkkaavaisuutta olis voinu mennä vaikka kuinka monta päivää ennekuin olisin huomannut vuodon! Siinä vaiheessa olis parketti olla entinen...

Aamulla sitten soitettiin huoltomies paikalle. Tassu odotteli ihan rauhassa... Patteri suljettiin ja uutta saadaan odotella ainakin kuukausi. Mut ei hätää - onhan Tassulla kunnon turkki ja mulla villasukkia!

Ja se turkislankajoukkohysteria tarttui sit minunkin... Testasin uusia kympin Lykke-puikkojani ja tikuttelin Alpinesta huivin:

Kolme kerää. Kiva yksityiskohta on tuo aukko, johon huivin pään voi pujottaa. Nopeasti valmistui ja seuraava kässyni onkin jo ihan oikeaa ja aitoa merinoa.

Syksy on ollut aikamoista "Hei hulinaa". Kivaa on ollut, mutta kyllä on jo mukavaa kun alkaa se ihan tavallinen arki. Iloisenharmaa. Tosin onhan tässä tulossa musta perjantai (joka meillä taitaa kyllä olla vaaleanpunainen) ja pikkujoulut ja itsenäisyyspäivä ja joulu ja ja ja... Tällä hetkellä haaveilen vaan viikonlopusta ihan rauhassa omassa kotona!