Mökkikauden päätös

Ehkäpä muutamaan aikaan ei tänne blogiin ilmesty päivityksiä mökkihöperöt-tunnisteella, sillä viime viikonloppuna perinteiden mukaan mökkikausi päättyi. Kuvilla mennään - lopusta alkuun päin. Ei käsitöitä ollenkaan tällä kertaa! Sinne jäi.

 Ihan vaan "vähän" tavaraa mantereelle lähdössä. Kaikkein arvokkain tuossa oikeassa reunassa. Aika pahalla tuulella oli blogikatti.

Meillä ei tuota kalavaakaa niin kovin usein tarvita. Paitsi kerran vuodessa. Mökkikauden jälkeen laitetaan houkutteleva kestokassi eteisen lattialle... Kuka ei voi vastustaa?

Ja kuka ilkimys käyttää tilaisuuden hyväkseen - kalavaakan kera...

8,28 kg täyttä kissaa! Ei se sit tänäkään kesänä laihtunu. Kuka olis jaksanu liikku niin kuumalla?

Sunnuntaiaamuna oli tarkoitus heti alkaa tekemään lähtöä. Monta monituista asiaa pitää muistaa hoidella ja koko päivä siinä menee. Vesiastiat tyhjennetty, kuoppa kaivettu kevääksi makin tyhjennystä ajatellen. Kaappeja tyhjeneetty jäätyvistä ja sähköt katkaistu. Ja kun tiedetään miten tää lähtö yleensä menee niin fiksuina Tassu jätettiin aamukierroksen jälkeen sisälle vangiksi... (kuvassa se on vielä onnellisen tietämätön siitä, että vapaus on ny ohi).

Jääkaappi on sulatettu jo ajat sitten. Kylmälaukkujen kanssa pärjää ilman sähköä ja voit sun muut voi säilyttää ihan ulkona... Talitinttikin olisi tulossa osingoille - jos vaan pikkuisen lähemmäksi voipakettia olisi uskaltautunut.

Nyt on aurinko jo niin matalalla, ettei meidän pihalle paista edes keskipäivällä! Puiden latvoista voi nähdä, että aurinko paistaa. Ja vastarannalta:

Syksyn sielunmaisemaa...

Mulla on nyt vähän epävarma tunne kellojen siirtelystä. Perinteisesti glögikausi alkaa talviaikaan siirtymisestä ja loppuu kesäaikaan. Tälläkin kertaa oli tarkoitus avata glögikausi. Koska olin itse mökillä ennen Karvista mehuglögieni kanssa, niin "tilasin" viinaa lämmikkeeksi. No Karvishan tietenkin unohti... vaan löytyihän silti pienet "hömpsyt" lämmikkeeksi:

Mut se juttu on, et jos kellojen siirtelystä luovutaan ja jäädään pysyvästi talvi- tai kesäaikaan, niin jääkö päälle glögi- vai skumppakausi?

Pyhäinpävänä muistetaan ihmisten lisäksi myös sateenkaarisillalle menneitä karvaisia läheisiämme. Sissille sytytettiin kynttilä pihan perälle lempikuusen alle:

Lauataina oli tarkoitus vielä laskea verkko veteen ja pyydystää hurja kalasaalis! Aina ei vaan mee niinku suunnitellaan. Aamun vielä vietin ystäväni haravan kanssa tanssien:

Mut metsä kutsui. Jos vaikka vielä vähän sieniä? Muutama suppis löytyikin - vaikka harvinaisen kuivan kesän jälkeen sienisaaliit ovat olleet olemattomia. Kuuden kuukauden sademäärä saaressa oli alle 300 milliä! Metsään jo kuulin honkamopon pärinää ja kaatuvien puiden rätinää... Naapurissa oli miehiä puunkaatotalkoissa. Sinne hattu kourassa kysymään et josko meidänkin puolelta yks kaadettais porukalla...

Siinä se vielä seisoi. Mahdolliset kaatumisuunnat oli naapurien saunan päälle, tai naapurien lettukopin päälle tai naapurien mökkelöitten päälle tai sähköjohtoihin. Siis jos se olis ollu kaatuakseen - jättimäinen koivuhan oli.

Ja hienosti kaatui ihan oikeaan paikkaan!

Jonain päivänä vielä suurennan tuon kuvan ja lasken ikävuodet. Yli sata varmasti.Ja varmaan yhden pöllin klapeilla lämmittää saunan löylykuntoon! Siihen on vielä aikaa. Viimevuotisilla puilla lämmitettiin vielä sauna ja pulahdettiin mereen muutama kerta iltahämärissä. Merivesi 7,8 asteista.

Hassua. Olo mökkikauden päättäreiden jälkeen on vähän haikea ja samalla helpottunut. Nyt alkaa toinen kausi. Kässyjä ja kaupunkielämää myös viikonloppuisin. Oikeastaan aika kivaa.

Vielä viimeiset silmäykset.

Ja talvi saa tulla!