Jaettua hulluutta, yllätyksiä ja kesänpäättäjäisiä

Ystäväni Aino sai tartunnan mökkihöperyydestä kertaheitolla näihin aikoihin 25 vuotta sitten. Sen jälkeen on saaressa vietetty monet mieleenpainuvat ja hulvattoman hauskat hetket. Jotka saivat jatkoa pari viikkoa sitten.

Keskiviikkoiltana lähdettiin. Tyttöjen kesken. Tassu pääsi mukaan, koska se on munaton eli melkein tyttö (älkää kertoko sille, ku se vois loukkaantua). Perillä oltiin auringonlaskun aikaan.

Sauna, iltapala ja yllättäen kello oli jo kaksi yöllä. Aamulla jatkettiin skumppa-aamiaisella:

Tassukin osallistui. Voi on hyvää näölle ja turkille. Kyllä kissa tietää mikä on terveellistä:

Aamiaisen ja aamu-uinnin jälkeen saimme yhdestä musiikkivideosta kimmokkeen "Keijukaisten tanssiin", joka jo toisen skumppalasillisen jälkeen päätyi somehitiksi. En ny julkaise sitä täällä ettei mee viimeisetkin lukijat. Maine meni mutta menkööt. Tai sit kasvoi. Ainakaan vatsalihasliikkeitä ei tarvii tehdä sen kaiken nauramisen jälkeen. Semmoiset 25 vuotta hävisi mittarista.

Kanttarellimetsä kutsui ja sen jälkeen sadekuuro näytti meille paikan, jossa oli ruukullinen kultaa (=naapurin laiturilla ja meidän kaislikossa).

Perjantaina vieras vene rantautui laituriimme. Vieraita miehiä saaressa? Olivat Turkuenergian korjaajia, jotka jotain harusta korjaamaan tulivat. Onneks eivät tulleet edellisen päivänä... Illalla lähdettiin kaupunkiin. Käytiin meillä suihkussa ja tälläydyttiin:

Samppalinnan kesäteatterin Nunnien ja Konnien viimeiseen esitykseen!

Esityksen jälkeen palattiin mökille herraseurassa. Matkan varrella pidettiin pissitauko meillä kotona ja meinasin ihan suuttua ku kauhea komento oli etten saa vaihtaa mökkivaatteita päälleni. Ei sitä nyt niin kiire olis pitäny olla! Taas meni myöhään - sauna ja grilli ja unten maille.

Lauantaina katoin taas skumppa-aamiaisen ulos. Aurinkoinen ja lämmin päivä oli tulossa. Heti aamiaisella sain ohjeet, jotta kahdelta pitää olla sen näköinen, että ihmisten ilmoille kehtaa mennä ja että ruuasta ei tarvii huolehtia. Mun selän takana oli juonittu! Tässä mua viedään:

Määränpää tuntematon... Airistolla meno oli melkoisen möykkyistä. Eipä matkakässy montaa silmukkaa edistynyt.

Naantaliin! Kultarannassa ei näkynyt lippua, joten Sauli ei ollut paikalla. Sen veneestä otin kuvan, mut en viitti laittaa tänne, koska rumempaa paattia saa hakea!

Pitkälle aterialle, jonka kruunasi jälkiruoka:

Vielä vahän paseerattiin rantalaitureilla ennekuin lähdettiin kotimatkalle.

Kotimatka tehtiin hitaamman, mutta vähemmän möykkyisen reitin kautta. Todettiin, että kotitalo on vielä paikoillaan vaikka ulkopuolen vallihaudat näyttääkin pahalta... Remontti on alkanut.

Tassukin sai ystävän vieraista.  Kissaihmisiä selvästikin (tai ei ehkä selvä mut kuitenkin...)

Hitaalla kotimatkalla lanka loppui kesken, mutta viikonlopun aikana sain valmiiksi sukat:

Harmaa lanka on teetee pallasta ja keltainen sitä Kulhossa sipulivärjättyä pallasta. Piiku oli jakanut meille ohjeen, jonka kuvioraitaan riittäsi se puoli kerää sipulivärjättyä, jonka jokainen osallistuja sai noitaliemistä.

Ekaan sukkaan tuli vahingossa pikku virhe (ei näy tässä kuvassa) ja tarkkana piti olla, et muistin tehdä saman virheen myös toiseen sukkaan :) Kiva mallineule ja värilankaa siihen kului jotain 20 g. 3 mm puikoilla tein ja lankaa kului yht 84g.

Sunnuntaina vietettiin tavallista perinteistä mökkielämää. Grillailtiin, kerättiin marjoja ja olla möllöteltiin. Aika myöhään taisi mennä... Onneks maanantai oli vielä vapaapäivä. Ankean harmaa sääkin muisti, että kaikki kiva loppuu aikanaan. Vaan taas saatiin monta kivaa muistoa reppuun. Kiitos ystävät. Onni on ystävä, jonka kanssa voi jakaa hulluutta!

Viikolla olikin sitten ankea arki. Traktorit ja säiliöautot jylisevät kotipihalla ja jostain talon alta kuuluu porausääniä koko ajan. Tassu muutti Karvisen luo. Aluksi "pojilla" näytti olevan lokoisat oltavat, kunnes Tassu oli järjestänyt pienimuotosen mielenosoituksen Karvisen kodinhoitohuoneen lattialle... Siitä keskusteltiin kiukkuisin tekstarein ja myöhemmin jäätävän hiljaisuuden kera. Mökillä kuitenkin taas oltiin sovussa.

Mun viimeinen vapaa kesälauantai ja siitähän piti ottaa kaikki irti heräämällä kuudelta! Näin auringon nousun ja Tassu hoiteli kissantöitään ajamalla yhdeksän sorsaa pois mustikkapuskista. Hyvä Tassu!

 Vähän myöhemmin lähdin pitkälle lenkille sienimetsään. Kävelin niin pitkälle, että vastassa oli pelkkää vettä.

Matkalta en löytänyt mustia torvisieniä, mutta hirvikärpäset löysivät minut. Jos aamiaisella olisi tarjottu skumppaa, niin ehkäpä someen olisi levinnyt raaka riisumavideo nimeltään "Susu ja hirvikärpästen karmea kuolema".

Ihan kelpo saaliin kanssa kuitenkin palasin kotiin. Suppiksiakin on jo tulossa.

Raulimyrsky teki tuloaan. Meillä päin se ei kai aiheuttanut pahaa tuloa, mutta aallokko oli jopa mun mielestäni aika hurja. Harmi, etten osaa sitä vangita kameralla. Tässä kuitenkin pientä yritelmää:

Tassukin oli siirtynyt normipaikaltaan terassin reunalta saunakamarin matolle tuulensuojaan:

Mökin takaterassilla ei ollut tietoakaan myrskystä. Minä neuloin auringossa huivia sudenkorentojen kanssa:

Mökin takaterassilla myös kokkailtiin ruoka. Sitähän oli edelliseltä viikonlopulta jäljellä vaikka kuinka! Mullehan Naanatalinreissu oli täysi yllätys ja olin varautunut kokkailemaan herkkuja... Hyvä ruoka ja parempi mieli ei oo yhtään väärin sanottu. Siinä pihvien lomassa se Tassun huoltajuuskiistakin alkoi selkiintyä. Parempi kuitenkin Karvislandiassa pari viikkoa kuin täällä kotona porailujen metelissä (vaikka mulla on kamala ikävä).

Elokuun viimeisenä lauantaina meillä Kakskerrassa sytytetään perinteiset Elotulet. Ei siis muinaistulia tai venetsialaisia vaan elotulia ollaan poltettu niin pitkään ku muistan. Kova tuuli sai miettimään et miten saadaan tulet palamaan.

Myrskylyhdyt ainakin paloivat ja Tassun edeltäjä - Sissikissakin sai oman muinaistulensa kuusen alle tontin takaosaan:

Mulla on ollut tapana aina elotulien jälkeisenä sunnuntaina kuluttaa aikaani kuljeksimalla pitkin pihaa keräämässä kourallisen puolukoita sieltä ja täältä. Perinne jatkui - tosin sillä erotuksella, että tällä kertaa ei ollut tieotakaan perinteisestä "eilisestä olosta". Nukkumaan mentiin jo ennen puoltayötä ja vältettiin naapurin grilliltä tuleva houkutteleva ilutulikutsu... Energiaa oli vaikka kuinka ja kesän viimeiset puunrungot sahattiin pölleiksi. Nyt sai honkamopokin muuttaa talveksi kaupunkiin. Ja mun oli pakko ottaa meistä sunnuntaiaamun selfie

Toi pyöreempi on Karvis ;)

Kotiinlähdön aikaan joku oli piilossa kuusen alla...