Kissakuvahaaste 96:Syöksy

Tämän viikon kissakuvahaasteen aiheena on syöksy:



Blogikuvaajalla oli hiirijemma tuolla takan päällä. Ei ole enää...

t. Tassu

Viikon kässy

Jotkut asiat vaan on kauheeta puurtamista... Viikko sitten perjantaina sain pähkäiltäväkseni virkatun liinan ohjeen ja lupasin siihen perehtyä ajan kanssa kotona. Virkkaaminenhan on tunnetusti mun lempipuuhaa, joten aktiivisesti unohdin koko homman varsinkin kun kaksi tuntia tehtävänannon jälkeen Jossu soitti ja ilmoitti ratkaisseensa ongelman...

Sunnuntai-iltana omatunto alkoi kolkuttaa ja kaivoin lankakerän ja virkkuukoukun esiin. Maanantaina Jossu toi mulle oman liinansa malliksi ja väänsi rautalangasta ohjeenkin. Viikko siinä vierähti...

Ensin oli kuppi, sitten omituisia rimpuloita ja viimeeksi niitä rimpuloita sitten niputettiin jotenkin. Nyt on liina pingotuksessa töissä mutta sen kauniiin mallikappaleen voitte käydä vilkaisemassa osoitteessa:
http://jpuuhailut.vuodatus.net/blog/1729939. (Toimiikohan tuo linkki kun en saa toimimaan tuota Vuodatuksen linkkinappulaa). Kiitos avusta Jossu!

Mulla lanka oli Marks&Kattensin Grandi ja koukku 1,5. Kulutustilastoon merkitään tän viikon kohdalle 12 grammaa! Jos mä virkkaisin niin tää harrastus olisi edullinen. Sadan gramman kerä virkkauslankaa kestäis pari kuukautta ja enemmänkin koska keksin kyllä parempaakin tekemistä. Viime sunnuntainakin siivosin kolme jauhokaappia ja molemmat kylppärin kaapit. Vaan siks ettei tarttis virkata...

No nyt kuitenkin osaan selittää missä järjestyksessä tuo liina syntyy. Mut kaveria tuolle liinalle ei taida olla luvassa!

Joululahjalangat

”Maallikko sanois et on joku tulkinnut ohjetta vähän väärin”

Tää oli Blogikuvaaja Karvisen kommentti pitkän hiljaisuuden jälkeen tässä päivänä eräänä, kun iloisena näytin miksi joululahjalangat ovat tulleet…

 

Malli: Harmaa kaulushuivi lehdestä "Koko perheen neuleet" kokolailla mukaeltuna. Alkuperäinen ohje oli Sandnesin Smartille. Tätä mallia olen kuolannut jo jonkin aikaa…koska tykkään noista vinksahtaneista malleista. Onkohan tämäkin joku persoonallisuuspaljastus:-)

 

Lanka: Miehustassa Gjestal Bris (50%villaa, 50% soijaa, 50g=100m) 356 g ja kauluksessa Rowan tapestry (70% villaa, 30% soijaa, 50g=120m) 72 g. PYÖRÖpuikot 6 ja 5.

 

Rowanin lanka on seurausta syrjähypystäni Lankabaariin viime kesänä. Bris oli blogikuvaajan joululahja mulle. Sitä saa mm. mun kaupasta. Paketoin sen ihan itse omatoimisesti pakettiin, jonka sitten "yllättyneenä ja ihastuksissani" avasin. Pari päivää myöhemmin sitten ilmoitin, että mun joululahjalangat on edelleen maksamatta… Sain ”joululahjaksi” myös ihan elävän Brisin: Pieni Boxeripoika kävi puodissa minua tervehtimässä ennen lähtöään kasvattajaltaan uuteen kotiinsa juuri jouluaaton aattona. Voi miten suloinen se oli!

 

Min oon rakastunu. Ei voi mittään. Bris on ihanaa ja vaikka olen tehny siitä jo kaks Clapotista ja tään hassutuksen niin sormet syhyy edelleen. Palmikkoneule luonnonvalkoisesta…???

Kissakuvahaaste 95: Arki

Kaikki pyhät on nyt juhlittu ja paluu arkeen oli tänään. Porukat ovat töissä ja minä kulutan aikaani bongaillen lintuja...

Vuoden eka

Eilen valmistui vuoden 2009 eka. Sukat kuinkas muuten. Malli on tavis, lanka sen sijaan jännittävä SWTC:n Tofutises (50% Superwash Wool, 25% Soysilk Fibres, 22,5% Cotton ja 2,5% Chitin) 100g/425m. Ruusupuisilla 2½:n puikoilla tikuttelin. Lankaa kokoon Susu (=39) kunnon varrella meni 53 g. Edelliseen postaukseeni viitaten tämä ei siis mene langankulutustilastoon ollenkaan, koska lankaa on vielä puolisen kerää jäljellä ja vyöte kerän ympärillä eikä missään vyötearkistossa. Pitänee keksiä uusi tilastointimenetelmä!

 

Tuo kitiini se tekee tämän langan jännäksi. Kitiiniä saadaan katkarapujen ja rapujen kuorista ja sen sanotaan olevan luonnostaan antibakteerinen ja sillä on todettu olevan vaikutuksia, jotka edistävät haavojen paranemista (näin olen lukenut, lähdettä en muista). Nyt on mulla varmasti taas onnelliset varpaat – kuvassa leputtelen jalkojani päivän lenkkeilyn jälkeen.

 

Lanka koostui kolmesta erivärisestä säikeestä ja pikkuisen epäilytti mitenkä neulominen sujuu. Kokemus oli positiivinen – lanka pysyi hyvin ”kasassa” eikä mennyt sääpuoleen. Vaikka lanka on puoliksi villaa, niin tuntu on kuitenkin puuvillamainen. Huomenna alkaa käyttötesti!

  

Myös Tassua Tofutsies kiinnosti…Kyllähän kunnon katti katkaravun tunnistaa!

 

Vai olikohan se kiinnostuksen kohde sittenkin villan ja soijan yhdistelmä? Viime yönä meidän "kiltti kissamme" ei tuonut sänkyyn aamiaista äidille vaan jotain, josta tietää äiskän tykkäävän ihan mahdottomasti:

 

LANKAA!

 

Jos joku on noin onnellinen niin voiks sille olla edes vihainen?

 

Jottain sinne päin

Tässä vuodenvaihteessa tuntuu olevan jonkinlainen yhteenvedon aika itse kullakin. Olen ihaillut hienoja kuvakollaaseja monissa blogeissa ja hämmästellyt grammantarkkoja langankulutustilastoja.

 

Itse en osaa kollaaseja tehdä – mun kuvista jotenkin kummallisesti tulee itsestään jonkun kokoisia eikä niitä saa vierekkäin siististi tai sitten ne on jotenkin vinksin ja vonksin… Ja onhan suurin osa tekeleistäni jo kertaalleen täällä joten en viitsi vaivata päätäni asialla koska neulominen on paljon hauskempaa!

 

Mun omatekoinen langankulutustilastoni kokoaminen alkoi heinäkuussa eli tulevat tiedot koskevat vaan puolta vuotta. Mulla on töissä muovikassi, johon nakkaan kaikkien kulutettujen lankojen vyötteet. Perjantaina lajittelin vyötteet ja tein laskelmat:

 

Kulutus: 9125 grammaa ja 24334 metriä.

 

Tilastoista puuttuu:

-          kaikki puolikkaat jäljelle jääneet kerät, koska niissä on vyötteet paikoillaan, jotta joskus tulevaisuudessa ne tunnistaisin.

-          suunnilleen 1 vyöte jokaisesta tilaustyöstä, koska sen laitan työn mukaan hoito-ohjeeksi.

-          kaikki ne vyötteet, jotka Karvinen on laittanut roskiin, tai jotka makaavat Karvisen auton lattialla tai sohvan alla tai mun tiskikaapissa

-          kaikki ne vyötteet jotka Tassu on tuhonnut

 

Summa summarum: Olen puolessa vuodessa tuhonnut suunnilleen kymmenen kiloa lankaa.

 

Hieno tilastoni toimii hyvänä henkilökuvana...monen muunkin asian (esim. neuleohjeiden noudattamisen) suhteen olen "jottain sinne päin" -persoona.

 

Tämän vuoden langantuhoaminen on jo aloitettu. Joululahjakeristä kaikki on jo mennyt (150 g viime vuoden tilastossa) ja pikkuisen sukkaakin on pukannut. Näistä myöhemmin lisää jahka sukka saa kärkikavennukset ja liivi kauluksen.

 

Ilman kuvaa ei tälläkään kertaa voi poistua – tänään aamiaispöydässä ihailimme tällaista näkymää:

 

 

 

Uudenvuodenlupaukset on samat ku viime vuonna (Karvisen oli pakko kettuilla asiasta oikein blogikommentilla). Joten olemme käyneet lenkillä jo kolme kertaa. Noita valoilmiöitä näkyi lenkillä ollessa jo korkealla olevan auringon molemmin puolin!

 

Ja lupaan neuloa tänä vuonna sormikkaat. Tää on ihan oikea haaste - vielä seitsemän vuotta takaperin en voinut ymmärtää miten joku voi tulla toimeen viiden puikon kanssa ja kutoa sukkaa...

 

Juhlapäivä

Vuoden vaihtuminen on varmaan jokaiselle juhlapäivä, mutta meille se on ihan erityinen!

 

Kaksi vuotta sitten vuosi vaihtui mökillä. Rakettien jälkeen valettiin tinat, jotka sulatettiin avotulella takassa. Kun kaikkien omat tinat oli valettu niin sulatimme vielä porukalla naapuripariskunnan kanssa kimppatinan. Yöllä se ei näyttänyt todellista olemustaan, mutta aamulla naapuri huomasi sen olevan ilmiselvä kissa. "Teille tulee uusi kissa" hän totesi ja minä siihen et "Joo joo – ja teistä tulee sit sen kummit!". Tismalleen samaan aikaan tinanvalannan kanssa Lauttasaaressa syntyi viisi pientä kissaa, joista yksi – meidän Tassumme muutti meille seuraavana pääsiäisenä!

 

Siispä koko maailma juhlii Tassun syntymäpäivän alkamista raketein ja kuohuvia nautiskellenJ

 

Tassun oma viimeöinen tina näyttää tältä:

 

Katsokaa miten paljon rahaa! Tassun maailmassa se tarkoittaa tietenkin kalaa ja hiiriä… Mahtaakohan se meille tietää vähän parempaa kalaonnea tälle vuodelle?

 

Isovanhemmat olivat etelänmatkaltaan löytäneet mainion synttärilahjan Tassulle:

 

Pallossa on moottori, joka kieputtaa palloa sinne tänne ja tuo häntä viuhuu mainiosti mukana. Lelu aiheuttaa ansaittua kiinnostusta, mutta varmuuden vuoksi siitä pitää pysyä kunnioittavan välimatkan päässä. Kun moottori sammutettiin, niin sitä uskalsi jo hiukan käpälällä koskea. Ilkeä äiti sai heti oivan idean käyttää lelua huomion vangitsijana silloin, kun katti on liikaa kiinnostunut kukista, langoista, verhoista, ruokapöydästä tai tietokoneesta…

 

Synttäripäivänä oli upea auringonpaiste ja päätimme lähteä porukalla rantaan kävelylle ja virallista 2-vuotiskuvaa ottamaan. Retki päättyi lyhyeen, kun jossain joku possautti jäljelle jääneet rätisevän uudenvuodenpaukun. Tassu säikähti niin, että juoksi salamana takaisin kotiparvekkeelle ja vietti seuraavat tunnit turvallisesti sängyn alla. Synttärikuva on nyt vaan parvekkeelta:

 

Juhla-aterialla nautittiin koko porukka pakastimen kätköistä löytyneitä viimekeväisiä kuhafileitä. Tassu söi omansa naturellina, meidän fileet paistettiin ja suolattiin ensin.

 

Silloin tällöin herää epäilys onko Tassu sittenkin norjalaiseksi metsäkissaksi naamioitunut koira… vai mitä mieltä olette palavasta kiinnostuksesta uudenvuodennakkeihin: