keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Kissakuvahaaste 100: Keskipiste


Jos meillä joku joskus yrittää viettää leppoisan illan televisiota katsellen niin:



Puhumattakaan siitä, että surffailis netissä koko illan:



Joskus on pakko muistuttaa kuka se perheen keskipiste on!

maanantai 9. helmikuuta 2009

Välillä väriäkin


Kun tuo neulemaailmani on viime aikoina ollut kovin ankean värinen niin pitää varmaan muuttaa suuntaa. Oikeastaan suunta muuttui vähän niinkuin vahingossa viime perjantaina kun puotiin tuli kolme kiloa uutta pompulaa:



Kamera ei ikuistanut ihan täydeleen, mutta pompuloissa on valkoisen joukossa NEONvärisiä karvoja... Piti jo viikonloppuna tehdä kerästä jotain mutta olisikohan alitajunta hoitanut homman ja unohdin kerän Saloon...


Lanka on Funny Flash, 100g:n kerässä on 30 (?!) metriä. Oheinen setti syntyi tunnissa ja siihen meni koko kerä. Ihmeen riittoisa 30 metriä...



Kuten huomaatte, blogikuvaajalle olisi edelleen hommia. Tällä kertaa sain pari kertaa kameran itselaukaisijan piipittämään ja jopa laukaisemaan, mutta tämä oli paras kuva. Siis panta ja rimpsukaulahuivi hiihtoloman After Ski tapahtumaanSilmänisku Valitin onnetonta kuvaamistani blogikuvaajalle puhelimessa ja se ryökäle kehtasi kysyä et olenko jo avannut ohjekirjan. OHJEKIRJAN? Häh? Onko mulla muka tapana lukea neuleohjeitakaan?


Vanhalle ystävälleni Leenalle tiedoksi, että noi "päälliset" kuvat on niin hakalia kun ennen niitä pitäisi meikata ja laittaa hiukset. Siihen olen ihan liian laiska joten tämä on sittenkin ihan hyvä kuva! Miten niin positiivisesti ajatteleva?


Ja kun väreihin päästiin niin vielä yksi bongaus viimeiseltä hesanreissulta:


Muutama kerä sitä ammoin lopetettua Loftia löytyi jälleen. Tällä kertaa vielä noita kirjavia...


Tänään on vähän lentsuinen olo ja olen tuijotellut telkkua koko illan (=lepäillyt) (=ei lenkkiä). Keväpäiväntasaus tuli viimein siihen vaiheeseen, että odottelee lisäohjetta 13. päivä perjantaina. Salkkareiden jälkeen piti soittaa äidille "Päivän Puhelu" ja kysyä kuka asuu kenenkin kanssa. Näköjään kaks viikkoa on liian pitkä tauko. Uutishuone on pitkaästä aikaa sarja, jota seuraan ja Priimassa oli Intsun käsityöblogista ja neuletapaamisista. Kyl vaan telkkarin kattominen on hyödyllistä!


Jos ei muuta niin kässyt edistyy!


Nyt telkusta kuulu Bruce Springsteenin säveliä joten heippa!

lauantai 7. helmikuuta 2009

Kalpeaa postia


Viimeinkin on jotain valmistunutkin. Ihan pientä tosin mutta tuntuu, että nyt on taas päästy vauhtiin...


Teeteen Primaverasta kaarrokejakku pienelle tytölle. Alunperin ohje oli Sublimé Baby Merino Silk DK (ja oliks siinä vielä kashmirkin?):lle (julkaistu mm. vuoden 2009 ekassa Modassa):



Menekki 124 g. Tuo kaarroke se alunperin puhutteli. Tein tällaisen pikkuprinsessalle passelin, kun epäilin aikuisten palmikkokaarrokkeen päätyvän UFOjen joukkoon. Kaunis malli, mutta kaarrokkeen tekemiseen lyhennettyine kerroksineen ja nyppyineen meni yhtä kauan kuin kaikkien muiden osien yhteensä. Lopputulokseen olen tyytyväinen, vaikka tuo väri puhutteli niin, että lanka kulki kässäpussissa koskemattomana melkein kuukauden. Tässä vielä lähikuva:



Kipuapuvyyhdistä jäi melkein puolet sukkien jälkeen ja kun tää "vimeiseen metriin" -tauti on pahana niin jatkoin kämmekkäillä:



Lankaa kului 49g, puikot 2½ ruusut. Alkuun. Tassun hampailta tarkasti vartiomilleni kamalan kalliille ruusupuikoille tapahtui tuon huijauspalmikon ensimetreillä onnettomuus:



Palasin siis tässäkin työssa perinteisiin metallisiin...



Taidan itsekin alkaa uskoa Kipuavun voimaan (enkä nyt tarkoita voimaa katkoa puikkoja). Nyt on puodissani tätäkin myytävänä ja keskiviikkona 18.2. pidetään oikea asiantuntijan esittelypäivä.


Ja jotta postaus loppuisi yhtä kalpeana kuin alkoikin niin pakkohan se on esitella:



EKA TISKIRÄTTINI!


Lanka Ribboo (50%bambu, 50%soija) paino 42 g. Puikot 4.


En raaskitte käyttää. Koristeena on tuossa. Pöydän pyyhkimiseen käytän edelleen vanhaa vihreää Wettexiä...

torstai 5. helmikuuta 2009

Taikuutta


Vaikka tammikuussa oli ankara neuleblääh niin se ei laisinkaan tarkoita sitä etten olisi saanut lankaa tuhotuksi… Kun neulominen ei maistunut niin piti kuitenkin tuuhastella lankojen parissa jotain. Sain hukattua 21 kerää Maijaa! Todistelin koko ajan itselleni, että tämä on oikeasti järkevää ja tarpeellista…


 


Muutama ilta hellan ja kattiloiden ääressä Ilun Koolausoppaan ja innokkaan Blogikissan avustuksella lopputulos oli tällainen:


 


Vasemmassa reunassa alunperin harmaat, oikeassa alunperin valkoiset ja välissä beiget.


 


Järkevää ja tarpeellista? Kyllä! Monta kertaa on asiakas kysynyt että mitä väriä tästä pussista tulee… Selitä siinä sitten et ”Riippuu siitä ja tästä ja tuosta ja en mä oikeastaan tiedä mut pussin takana lukee red40 niin et kait se on joku punainen”  tai ”Vaikka se pussi on sininen niin oikeasti siitä tulee oranssia”. Tosi uskottavaa…


 


Nyt mulla on siis ikioma Kool-Aid lankakartta! 12 eri väriä testattu kolmeen eriväriseen Maijaan. Oikeesti tää ei ollu tuhlausta kun se lanka on kert tarjouksessaki (selitän itselleni koko ajan). Nuukuus kuitenkin iski jossain vaiheessa ja tein kaksivärisiä vyyhtejä. Väriyhdistelmät olisi varmaan pitänyt funtsia etukäteen. Nyt ne on niin kamalia, ettei niistä koskaan voi mitään kunnollista tehdä… Tai ehkä tiskirättejäNauru Villahan tunnetusti on hygroskooppinen kuitu...


 


Oli projektini hyödyllinen tai ei niin hauskaa ainakin oli! En varmaan koskaan kyllästy hämmästelemään sitä, miten väri tarttuu lankaan ja hetkessä kattilassa oleva liemi onkin ihan kirkasta!



Ihan kuin taikatemppu!  

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Kissakuvahaaste 99: Paini


Viikon Kissakuvahaasteen aiheena on paini.


Olisin kyllä kova poika painimaan, mutta oikea kaveri puuttuu. Susu pitää yleensä ihanat lankansa kässäpussissaan, mutta tänä aamuna sängyn päälle oli unohtunut kolme vyyhtiä, jotka eilen yhdessä koolasimme. Yksi niistä oli niin houkutteleva, että sen kanssa oli pakko saada vähän painia...



Kehnosti kävi tässäkin painimatsissa. Susu karjui kuin leijona ja riisti multa hyvän painikaverin...

maanantai 2. helmikuuta 2009

Ku halval saa…


Monena aamuna töihin tullessa olen naureskellut paikallisen halpahallin ovella parin korttelin jonoa. Myöhemmin lehti-ilmoituksesta sit huomaan, että siellähän jaetaan sadalle ensimmäiselle ilmainen kymmenen litran ämpäri! Samaisesta halpiksesta olen minäkin suu korvissa kerran tullut ulos ilmaisen muovisen lehtiharavan kanssa… Mähän asun kerrostalossa eikä mökillä sellaisella rimpulalla tee mitään! Mut ku sai ihan ilmaiseksi…


 


Joku sulovileenisyndrooma on mulle viime aikoina tarttunut pahanlaisesti:


 


 


Koukussa-kirjan osti äiti puhelinneuvottelun jälkeen Kirjakerhon kaupasta. Kaksi lukematonta Hirvisaarta oli jo löytynyt ja jos otti vielä yhden kirjan niin sai neljännen ilmaiseksi! Tuota kirjaa on muutama asiakas kysellyt ja olen sitä lehteillyt ja jättänyt hyllyyn mut kun halvalla sai… Mallit on aika teinejä mutta monet kaavakuvat tekniikoista on hyviä.


 


Hyvän olon neuleet tarttui mukaan tänään Suomalaisen alesta. Nimi ja kansi ovat houkuttelevia… Olin menossa ostamaan Kauneimmat kuvioneuleet –kirjaa mutta kun se kerran oli molemmista loppu niin pitihän mun JOKU neulekirja saada. Ja olihan tää alle puoleen hintaan…


 


Töistä tullessa tekeydyin jälleen urheilulliseksi. Lisäsin vaan pitkät kalsonkit, pipon ja kaulurin ja lähdettiin Villen ja Ollin kanssa Hirvensalon K-kauppaan… Koska mun oli PAKKO saada tuo kassi:


 


Kassin sai ilmaiseksi ostaessaan 5 tetraa Mjau-merkkistä kissanruokaa… Himoitsin sitä jo lauantaina, mutta piti ensin ostaa yksi paketti ja testata kelpaako se Tassulle. Eka paketti kelpasi mutta saas nähdä. Ainakin tuli mitattua että edestakainen matka lähikookauppaan on suunnilleen 3500 askelta. Odotan kovasti meren jäätymistä jotta pääsee oikaisemaan!


 


Sivuhuomautuksena pitää leuhkia, että olen viikon päivät käynyt ainakin pienellä lenkillä JOKA PÄIVÄ. Grammaakaan en ole laihtunut, mutta posket on nytkin terveen punaiset ja parasta kaikessa on että neulomisen ilo on tullut takaisin! Tammikuinen neuleblääh oli kauheaa.


 


Sulo Vileeni on varmaan käynyt myös mun puodissani. Viime perjantaina musta tuntui että Anjalinista on tullut halpahalli. Halpiskoreja ja –hyllyjä lojuu joka puolella. Pitäisiköhän munkin liittyä Lankahamstereihin ja olla ostamatta yhtään uutta lankaa puotiin kokonaiseen kuukauteen? Näiden poistolankojen päälle on vielä muut tarjoukset niin ettei perässä meinaa pysyä!


   



 


Koska puodin nettisivua ei päivitetä koskaan (=en osaa) niin kaksi kuukautta vuodessa sekin on ajan tasalla kun suosittu Maija/Janne –tarjous jatkuu helmikuussakin. Ja Teetee-myymälöiden tarjouksen löydät klikkaamalla oheista kuvaa (siinäkin on lisukkeena toinenkin lanka ihan omasta takaa..)


 



Ihan varmasti tuon kissakassin hankkiminen oli tarpeen. Viime viikolla just uutisoitiin siitä, miten pahoja ympäristölle muovikassit on. Kissakassi kauppakassina on ihan varmasti mahtava ympäristöteko. Eiks ookki?

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Onnellinen


Jotenkin tuntuu hölmöltä tunnustaa tuntea olonsa onnelliseksi. Mut niin vain on... Jotenkin vanha suomalainen sananlasku "Kel onni on, se onnen kätketöön" on iskostunut niin lujasti, että onnenpäivistä ollaan yleensä visusti hiljaa... Mut kun olen tällainen lörppähuuli niin... Sitäpaitsi voi olla että huomenna on taas mustaakin mustempi, joten nautitaan tästä tänään!


Ihan tavallinen sunnuntai. Aamulla lankoja ja aloitettuja neuleita (2 kpl). Kun kahvipannussa oli tasan kaksi kupillista jäljellä herätin Karvisen aamupalalle. Sauvalenkki (yli 4000 askelta) ja sen jälkeen kotiin laittamaan sauna lämpeämään. Tassun kanssa ulkoilua saunan lämmetessä (ajoi vapaana olevan Mikki-kissan puuhun). Sauna. Kynsien lakkaaminen. Äidin ja Isän kanssa syömässä (meluisassa liian täydessä ravintolassa mut ruoka&seura oli hyvää). Jälkiruuaksi kahvit ja konjakit ja ihanat Dajm-kakut porukoilla. Kävely kotiin (yli 2000 askelta) ja lainassa äidin nelosen puikot. Telkkarista piti tietysti katsoa Kuorosota, koska siellä on salolainen kuoro mukana (ja myös yksi salolainen lanka-leivontataideteos-bloggaaja). Jäälyhtykin onnistui ja toinen on tulossa. Se menee naapureille iloksi jos onnistuu.


Miten ihan tavispäivä voi olla niin kiva?


Olen myös onnellinen boginiini viime kuussa tulleista tunnustuksista! Kiitos!


Heti kuukauden alussa sain Villikissalta tämän:



Ja Pirenalta ja Edinalta olen saanut tämän:



Varmasti nää ovat kiertäneet blogistanian jo niin monta kertaa, että on myöhäistä niitä laittaa eteenpäin... mutta tämän MarjutJ:ltä ja Edinalta (en osannut sitä siirtää tänne blogiin) saamani halauksen voin hulluna halailijana laittaa eteenpäin kaikille lukijoilleni!


Aurinkoisia helmikuisia pakkaspäiviä toivotteleepi


Susu