Lankaa lahjaksi

Mitähän me neulojat toivotaan joulupukilta? No lankaa tietty!

 

Mikä on meidän miestemme ja poikaystäviemme pahin ongelma tähän aikaan vuodesta? No tietysti et mitä rakkaalle pukinkonttiin…

 

Mitähän noissa paketeissa onkaan?

 

Pienemmässä voisi olla vaikkapa kerä Noron sukkalankaa ja isommassa vaikkapa kymmenen kerää Gjestalin Brisiä (50 villaa, 50 soijaa) ja valovirkkuukoukku tai vaikkapa joulukuun tarjoussatsi eli 5 kerää Teeteen Alpakkaa kahdella kympillä…

 

Mittavan hah hah – lähes seitsenvuotisen – lankakauppiasurani aikana olen huomannut, että moni herrahenkilö kokee ankaraa ahdistusta joutuessaan lankakauppaan. Poikkeuksiakin tietysti on mutta pääsääntöisesti kauppaani joutuneet miehet hermostuvat joutuessaan kuulemaan alpakkalangan tai merinovillan erinomaisuudesta. Joskus taas ovesta tulee levottomasti ympärilleen pälyilevä herra lankavyöte kourassa. Useimmiten tarvittavasta langasta on soitettu etukäteen ja se on pakattu valmiiksi, jotta herrahenkilö pääsee mahdollisimman pian ulos...

 

Meillä Anjalinilla on joulun alla toiminnassa Joulupukin apulaispalvelu (ihan kuin Stockkan lahjapalveluJ).

 

Poikkeat vaan puodissani ja kerrot oman toivelistasi (voit myös lähettää sähköpostia). Sitten ohjaat lempeästi siippasi (tai äidin, siskon, veljen, ystävän tai lapset) kauppaan ja kerrot et "Ole ihan rauhassa, kerro kenen lahjaa olet tullut hakemaan, ota kupillinen glögiä ja Susu hoitaa homman".  Jos toivelistaasi kuuluu useampia juttuja niin homma on pikkuisen hankalampaa kun pitää valita minkä lahjan hän haluaa sinulle antaa… Lahjakortti on myös ihan varteenotettava vaihtoehto!

 

Pakko myöntää, että tämä ei ole ihan mun oma keksintöni. Jossu käytti tätä "palvelua" viime joulun alla menestyksekkäästi ja sai lahjaksi 4433 metriä lankaa (ei ne kaikki kyl meiltä ollu)! Hän ohjeisti sukulaiset ja ystävät ja minä vaan kerroin jokaiselle mitä toivelistalta löytyy. Jokainen sai sitten itse valita omalle kukkarolleen sopivan lahjan. Milloin se oli yksi kerä Noroa milloin kaksi tai vaikkapa valopuikot!

 

Tiedoksi vaan Blogikuvaajallekin et toi kymmenen kerää Brisiä olis ihan mun toivelistan kärjessä…

 

 

Kissakuvahaaste 92: neljä tassua

Vähänkö olin leuhka kun viikon kissakuvahaaste julkaistiin! Neljä meikäläistä - helppo juttu! Minustahan löytyy kuvia joka lähtöön...olen mä sen verran kuvauksellinen Tassu ja blogikuvaaja Karvinen on erityisen innostunut minun kuvaamisesta (pakolla ja hampaat irvessä se joskus kuvaa myös Susun lankoja ja neuleita). Mut onkohan otsikossa joku virhe? Neljä tassua? Siis tassu pienellä kirjoitettuna?

Kui voi?

Tässä projektissa oli pakko käyttää kaikkia tassujani:

Mökin katolle pääsi mageesti pitkin noita mäntyjä. Alastuloon tarvittiin ROHKEUTTA, PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ ja kaikki neljä tassua!

Pysytään aiheessa…

Kyl se nyt vaan on pakko uskoa, että kesä on tältä vuodelta ohi. Tänään oli nimittäin veneennostopäivä…

 

Kässyrintamalla on viime päivinä ollut hiljaista. Tonttukiintiö alkaa olla aika lailla täysi. Äidin kanssa yhteistyössä ollaan tehty näitä pullopiilotonttuja jo toistakymmentä… Välillä teki mieli tehdä jotain aivan muuta. Mutta mihinkäs minä linjastani poikkeaisinJ

 

Kuvassa kaikessa aina mukana oleva projektipäällikkömme paheksuu ankarasti, koska hänen bongauspöydälleen on tunkeuduttu! Takana näkyy myös iltapäivällä viimeinkin paikalleen viritetyt ulkovalot!

 

Viini-jussin ohje on Ullasta. Lankana Gjestalin Maija, molempia värejä yks kerä. Pohjassa koukku 3½ ja sileässä neuleessa sukkapuikot 3 ja resorissa 2½. Toinen noista on menossa lahjaksi ja toisen tein muuten vaan kun lankaa oli jäljellä.

 

Iltasella pidettiin vielä korttitalkoot lainavehkeillä.

 

Huomenna alkaa Joulukuu ja meidän puodissakin on aika lämmittää glögipannu…

Jouluruoka vs. neuleet

Olen tässä pari päivää ollut jokseenkin jouluisissa tunnelmissa. Torstaina värkkälin pakastimeen lanttu- ja porkkanalaatikkoa paistovalmiiseen kuntoon. Sitten h-hetkellä ne vaan sulatetaan ja paistetaan.

 

Tänään töiden jälkeen leivoin tortut:

 

 

Osaan ihan hyvin (omasta mielestäni) laittaa ruokaa ja joskus leipoakin, mutta mitään kicksejä homma ei mulle aiheuta. Ruuanlaittoon pätee samat lainalaisuudet kuin siivoamiseen. Tykkään siitä et on siistiä ja siks siivoaminen on välillä ihan kivaa ja tykkään hyvästä ruuasta (kuten ulkoinen olemukseni kertoo) ja jos kerran ruokaa on pakko laittaa niin sen olis syytä olla myös hyvää. Joskus tietysti menee tuossa ruokahommassa vähän yli – en suosittele kellekään itämaisittain maustettua karjalanpaistia!

 

Joulusapuskoihin suhtaudun kuten neuleisiin. Neulepuseroa tai pipoa EI VOI ostaa valmiina kaupasta! Myöskään lanttulaatikkoa ei voi ostaa kaupasta. Tiedän hyvin Saarioisten ”äitien” tekevän homman varmasti paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla kuin minä itse niin mun on vaan joka vuosi pakko värkätä ne mössöt itse (Saarioisten äitien makukin on varmaan ihan hyvä). Olen jo monta vuotta sitten luopunut lanttujen ja porkkanoiden kuorimisesta – pakasteena myydään hauskoja sosebrikettejä, joita sit vaan mikrossa sulatellan ja sotketaan muut aineet joukkoon.

 

Tuo laatikkosysteemi on neulekielellä verrattavissa siihen, et mennään kauppaan ja ostetaan langat jne. Mut tuossa torttujutussa mä olen kyllä KEHRÄÄJÄ.

 

ELI:  En mitenkään voi ostaa valmista torttu- tai voitaikinaa vaan teen sotken rahkavoitaikinan pari päivää ennen leipomista. Myöskään valmista luumuhilloa ei kerta kaikkiaan voi käyttää vaan sekin on keitettävä itse. Kuivatuista luumuista, sokerista ja vedestä… Onneksi neuleasioissa en (vielä) ole hurahtanut kehräämiseen. Valmis lanka on tähän mennessä toiminut varsin hyvin!

 

Jos tämä alkukantaisuus menee vielä pitemmälle, niin seuraavaks mun pitää itse istuttaa luumupuu, viljellä porkkanaa ja lanttua sekä alkaa kasvattaa lampaita ja alpakoita, joista sitten kehräisin omat lankani… Joskus olen pohtinut, miten paljon lankaa olis saanut kehrättyä kaikista niistä Tassun karvoista, jotka jokaviikkoisen harjaussession jälkeen menee roskiin…

 

Nuo hienot pannulaput voitin Salon Seudun Kädentaitajien arpajaisista ja ne ovat kotoisin täältä! Niitä löytyy myös huomenna Salon Torilta:-)

 

Tällaisia hassuja miettien toivottelen kaikille lukijoilleni

 

Hyvää Pikkujoulua!

Sukkaa ja pompulaa

Mistähän tässä on kysymys kun musta tuntuu, että olen koko viikon kilistellyt puikkoja valoilla ja ilman sekä koukutellut pelkästään valoilla ja ainut työ, joka on tullut valmiiksi on tää:

 

Sukat kokoa 26-27, lankana Sisu (melkein koko kerä)

 

Nämä pikku tassunlämmikkeet menevät sunnuntaina Hyvän Mielen Torille Salon Seudun Kädentaitajien kojuun myyntiin muiden sukkien joukkoon. Sukkien lisäksi myynnissä on muitakin käsitöitä ja arpoja tyyliin ”joka arpa voittaa”. Arpajaisvoitot ovat luonnollisesti käsitöitä!

 

Olen ollut tällä viikolla aitiopaikalla. Kädentaitajat ovat saaneet tuoda torille meneviä töitään myös mun puotiini, josta ne haetaan lauantaina. Tunnustan! Olen avannut pussit ja kassit ja nuuskinut mitä ihanuuksia arpajaisvoitoksi ja myyntiin on menossaJ Taidokkaita kirjoneulelapasia, hienoja sukkia, huiveja, pannulappuja, tilkkutöitä ja vaikka vallan mitä! Arvatkaapa tunnenko oloni vähän pöljäksi yksien pienien sukkieni kanssa?! No laitoin mukaan parit muutkin vanhempaa tuotantoa olevat sukat ja jotain muuta pientä…

 

Viikko sitten perjantaina postipoika koki kauhunhetkiä tuodessaan puolilta päivin pari lähetystä. Heti kun laatikot saatiin sisälle, olin jo puukko kourassa avaamassa niitä ja ympärillä oli monta naista odottamassa sitä messuilta tuttua hassunhauskaa pompulalankaa. Lanka tuli ja meni saman tien. Toivottavasti postipoika oli vaan iloinen kun häntä oli odotettu ihan kuin Joulupukkia!  Nyt sitä on taas pieni erä puodissa…Siis lankaa – ei postipoikia.

 

Mukavaa viikonloppua!

 

Sunnuntaina saadaan sytyttää ensimmäinen kynttilä!

 

P.S. Vink vink...Kuulin, että kojulle olisi tarvis lisämiehitystä iltapäivälle/alkuillalle! Itse olen sakinpettäjä ja menen Karvisen kaveriksi veneennostoon...Aikaistahan tämä on kun ei vielä ole edes jäitä...

Kissakuvahaaste 91:Kahdet kasvot

Viikon Kissakuvahaaste on Kahdet Kasvot. Tässä muutama Tassun "ilmeistä".

 

Voi miten suloinen!

 

Tassu on tehnyt pesän äiskän syliin. Siinä se kehrää ankarasti, tarpoo ja lussuttaa paidanhihaa jossain nirvanankaltaisessa olotilassa…

 

Hirveä peto!

 

Väkisin ei syliin saa ottaa ainakaan kesken konnankoukkujen. Silloin isketään hampaat sinne, mistä ensimmäiseksi saa kiinni ja purraan lujaa…

 

Elefantille jalkineita

Viimeiset kolme viikkoa olen tuntenut oloni varsinaiseksi asuntosäästäjäksi. Kotona on tullut pyörähdettyä silloin tällöin nukkumassa ja laskuja maksamassa. Tänään oli viimeinkin se kotisunnuntai, josta olen haaveillut! Ihan kokonainen päivä kotona ja vapaa alkaa jo lauantaina iltapäivällä. Ihanaa!

 

Taisin olla liiankin innoissani vapaapäivästäni. Loppuviikolla suunnitelmia oli vaikka millä mitalla. Näin jälkikäteen ajatellen taisi pikkusen mopo karata käsistä suunnitellessa…

 

Tärkein juttu oli laitella jouluvalot parvekkeelle ja ikkunoihin. Jouluvalot on ihania ja mä laitan ne mielelläni aikaisin. Nythän niitä tarvitaan kun on pimeää. Ennen valojen laittamista pitää tietenkin pestä ikkunat ja parvekelasit. Noo pakkasta on mut voihan ikkunat pestä sisältä ja väleistä ja jättää sen ulkopinnan myöhemmäksi. Nehän voi pestä avaamatta näin ekassa kerroksessa. Suunnitelmissa oli myös aloitella joulusyömisten valmistelut. Ajattelin sotkea pari laatikkoa paistovalmiiksi pakkaseen ja leipoa ensimmäiset joulutortut. Joulukorttipajakin piti pitää kerrankin ajoissa. Normaali viikkosiivous on muuttunut kuukausisiivoukseksi. Olen mä pari kertaa hätäisesti imuroinut mut… Lenkkeilyä ja ulkoilua Tassun kanssa. Tassun pitää saada kokea lumi ennen kuin se häviää! Käsitöitä. Lankaa oli mukana seitsemään eri käsityöhön! Hellitellä Tassua ja Blogikuvaajaa…

 

No mitä mä sitten olen tehnyt kun tämä kauan kaivattu vapaa alkoi?

 

Lauantai-iltana pääsin kotiin viimein viiden maissa. Tehtiin ”pikaruokaa” jonka jälkeen nukuin kolmen tunnin päikkärit. Sen jälkeen istuin zombiena sohvalla joku neule käsissä muodon vuoksi. Mulla menee tunnetusti päikkäreistä heräämiseen yhtä monta tuntia kun itse päikkäreihin…

 

Kyllä norsutkin tarvii sukkia eiks niin?

 

Näiden sukkien ja tossujen kanssa koneeseen huopumaan meni iltasella tonttujoukko (3 kpl), jotka äiti oli taas ahkeroinut. Tontut onnistuivat niin kuin aina ennekin… Tossujen ja sukkien piti olla naisten kokoa, mutta taitavat olla kokoa lapsi… Norsut jäävät ilman lämmikkeitä.

 

Lankana minulle uusi Julia Multi. Lanka on 100% villaa, 50g:n kerässä on 85 m. Puikkosuositus on 8, tiheys 12 s=10 cm. Näiden kahden värin lisäksi on hyllyssä vihreänsävyistä. Hinta on 4,80 eur/kerä. Tossut ja sukat neuloin Fritidslangan ohjeella ja kutosen puikoilla (piti tulla naisten koko). Olisikohan pitänyt käyttää niitä kaseja sittenkin…

 

Julian neulominen kävi nautinnosta! Mieleeni tuli muistoja ihanaisesta edesmenneestä Loftista. Vaikka tämä vanhapiikatäti ei vaippa-asioista mitään ymmärrä, niin voisin kuvitella, että tämä lanka olisi mainio Loftin korvike vaippapöksylangaksi!

 

Myös Tassu tykkäsi Juliasta:

 

Tassun kanssa ollaan taas puhe/kehruuväleissä. Varmin tapa saada äiskän jakamaton huomio on tutkia kässäpussia. Jospa sieltä löytyisi bambupuikkoja jyrsittäväksi:

 

Tänään kaivoin jouluvalot esiin. Sarjasta oli monta pätkää pimeänä, joten niitä olisi ollut turhaa viritellä parvekkeelle. Siispä sullottiin ne rikkinäiseen kynttilälyhtyyn ja kivalta näyttää:

 

Elävä tulihan se on kaikkein kauneinta. Parvekkeelle viriteltiin eilen tällaiset:

 

Joulukorttiprojekti meni puihin. Laatikko- ja torttuainekset on edelleen kaupassa ja kuka niitä ikkunoita näin pimeässä katselee? Kuukasisiivous jäi tekemäti, mutta kuurasin kylppärin sentään. Ja Tassu näki ja koki lumen! Paras juttu oli, kun pyysin Karvista sanomaan "sen" eli "koska me syödään" (edellisestä ateriasta oli kulunut jo yli neljä tuntia) niin hän kertoikin tykkävänsä!