Olen tässä pari päivää ollut jokseenkin jouluisissa tunnelmissa. Torstaina värkkälin pakastimeen lanttu- ja porkkanalaatikkoa paistovalmiiseen kuntoon. Sitten h-hetkellä ne vaan sulatetaan ja paistetaan.
Tänään töiden jälkeen leivoin tortut:
Osaan ihan hyvin (omasta mielestäni) laittaa ruokaa ja joskus leipoakin, mutta mitään kicksejä homma ei mulle aiheuta. Ruuanlaittoon pätee samat lainalaisuudet kuin siivoamiseen. Tykkään siitä et on siistiä ja siks siivoaminen on välillä ihan kivaa ja tykkään hyvästä ruuasta (kuten ulkoinen olemukseni kertoo) ja jos kerran ruokaa on pakko laittaa niin sen olis syytä olla myös hyvää. Joskus tietysti menee tuossa ruokahommassa vähän yli – en suosittele kellekään itämaisittain maustettua karjalanpaistia!
Joulusapuskoihin suhtaudun kuten neuleisiin. Neulepuseroa tai pipoa EI VOI ostaa valmiina kaupasta! Myöskään lanttulaatikkoa ei voi ostaa kaupasta. Tiedän hyvin Saarioisten ”äitien” tekevän homman varmasti paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla kuin minä itse niin mun on vaan joka vuosi pakko värkätä ne mössöt itse (Saarioisten äitien makukin on varmaan ihan hyvä). Olen jo monta vuotta sitten luopunut lanttujen ja porkkanoiden kuorimisesta – pakasteena myydään hauskoja sosebrikettejä, joita sit vaan mikrossa sulatellan ja sotketaan muut aineet joukkoon.
Tuo laatikkosysteemi on neulekielellä verrattavissa siihen, et mennään kauppaan ja ostetaan langat jne. Mut tuossa torttujutussa mä olen kyllä KEHRÄÄJÄ.
ELI: En mitenkään voi ostaa valmista torttu- tai voitaikinaa vaan teen sotken rahkavoitaikinan pari päivää ennen leipomista. Myöskään valmista luumuhilloa ei kerta kaikkiaan voi käyttää vaan sekin on keitettävä itse. Kuivatuista luumuista, sokerista ja vedestä… Onneksi neuleasioissa en (vielä) ole hurahtanut kehräämiseen. Valmis lanka on tähän mennessä toiminut varsin hyvin!
Jos tämä alkukantaisuus menee vielä pitemmälle, niin seuraavaks mun pitää itse istuttaa luumupuu, viljellä porkkanaa ja lanttua sekä alkaa kasvattaa lampaita ja alpakoita, joista sitten kehräisin omat lankani… Joskus olen pohtinut, miten paljon lankaa olis saanut kehrättyä kaikista niistä Tassun karvoista, jotka jokaviikkoisen harjaussession jälkeen menee roskiin…
Nuo hienot pannulaput voitin Salon Seudun Kädentaitajien arpajaisista ja ne ovat kotoisin täältä! Niitä löytyy myös huomenna Salon Torilta:-)
Hyvää Pikkujoulua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!