keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Hullua kesää


Perjantaina kun päästiin mökille tuli hetkeksi epätodellinen olo – onko nyt heinäkuu vai syyskuu?


 


Nurmikko oli keltaisenaan koivunlehtiä! Saareen kaivattais kunnon vesisadetta. Haravoidessani lauleskelin ”Metsään on tullut jo syys…”


 


Kesän helteisin viikko oli takana. Ja mitä neulookaan KesäYön Hullutukseen osallistuva Susu? Tietenkin ilmoihin sopivaa mukavan lämmintä mohairia! Saunan lämpenemistä odotellessa viimeistelin Salkkarit-hartianlämmittimen:


 


Lanka: Kitten Mohair, menekki 100g, puikot 4 ja 5.


 


Hupsista - onpas ruttuisen näköinen...


 


Olen luvannut tehdä tähän ”perinneneuleeseen” ohjeenkin ja tein työn edistyessä koko ajan tarkkoja muistiinpanoja. Muistilappu on tehnyt mystisen katoamistempun, joten ohjetta saa odotella vielä…


.




Aamu-uinnilla ihmettelin miksi Karvinen muikistelee kelteisillään laiturilla eikä tule veteen. Syykin selvisi heti kun olin päässyt vedestä ylös: Rantavedessä uiskenteli rantakäärme! Karvis oli fiksuna miehenä ollut asiasta hiljaa - jos hän olisi kertonut käärmeestä aikaisemmin, niin olisin varmasti alkanut kauhuissani hyperventiloimaan vedessä ja päätynyt synkistämään viikonlopun hukkumistilastoja entisestään! Mulle on kerrottu, ettei rantakäärme ole kovin myrkyllinen (EN USKO) mutta iljettävä se on! Hyperventiloin siinä laiturilla sitten ja meni monta tuntia, ennnenkuin uskaltauduoin uudelleen uimaan. Järkeilin, että jos rantakäärmeellä olisi nimi, niin se olis ikäänkuin tuttu eikä niin hirveän pelottava... Salamannopeasti Karvis kertoi että sen nimi on Reino. Meidän rannassa asuu siis Reino Rantakäärme eli tuttavallisesti Reiska vaan. Joka kerta uimaan mennessäni kysyn et "Onks Reiskaa näkynyt" ja pidän sen verran kovaa meteliä ja polskuttelua ettei Reiska varmasti tule lähistölle!


 


Lauantai-iltana äiti ja isä tulivat saareen. Äiti oli heti juonessa mukana ja osallistui kanssani KesäYön Hullutteluun:


 


Sunnuntain sää oli harmaa ja suunnitelmissa ollut veneretki peruttiin. Äidin kanssa jatkettiin kässyjä:


 


Äidin neulomia helmirannekkeita. Mun tehtävä on vaan ommella saumat.


 


Vaikka sää oli pilvinen niin lämmintä riitti edelleen. Satoikin – todistettavasti ainakin 12 pisaraa! Tassu löysi itselleen mukavan päivätorkkupaikan:


 


Porukat söivät urheasti kaikki Latosaaren kokeellisen keittiön tuotokset ja osallistuivat kokkailuun itsekin:


 


Illalla poimin ekan mustikkalitrani. Miten tässä nyt enää ehtii neulomaan, kun mustikatkin pitää kerätä? Kokeilin alkuun noita apuvälineitä, mutta mukaan tuli niin paljon raakileita ja roskia, että saaliin siivoamiseen meni enemmän aikaa kuin poimimiseen. Ja mustikatkin kaipaavat vettä…


 


Oltuani asuntosäästäjä viimeiset kaksi viikkoa päätin maanantaina pitää koti-illan. (=Pakko välillä pestä pyykkiä ja minähän en nyrkkipyykkiä pese). Fiksut ihmiset varmaan sulattaa pakastimensa talvipakkasilla, mutta minä teen sen heinäkuussa kun on lähes 30 astetta lämmintä. Ainakaan hommaan ei tarvita hiustenkuivaimia sun muita apuvälineitä – pakastin sulaa huippunopeasti ja kissalla on hauskaa metsästäessään parketille putoilevia jääkikkareita. Ja varsinaiset juhlat kun pakastimesta löytyi kaksi katkarapupussinjämää…


 


Kaupungissa nukkumisesta ei tullut mitään. Kieriskeltyäni unettomana hikisissä lakanoissani päätin aamuyöllä nousta ylös tekemään jotain järkevää (vai hullua?). Tassu auttoi ihan kiitettävästi, kun viimeistelin seuraavan ajankohtaan sopivan kesäisen neuleen eli pitkän villatakin puodin paksuimmasta villa-mohair-langasta:


 


Malli: Suuri Käsityölehti 2/2010. Lanka Alfa. Menekki kokoon S 840g. Puikot 6 ja 7. Tässä neuleessa huomasin taas kerran, että mun käsiala on paljon tasaisempaa metallipuikoilla vaikka Knit Pro –settini myötä olen tykästynyt myös puisiin…


 


Suurimman Hullutusprojektini eli ryijyn nukituksesta puuttuu enää yhdeksän nukkariviä! Nukitus tulee ihan varmasti valmiiksi tällä viikolla. Ryijyn lopullinen viimeistely jää elokuun puolelle, koska pitkällisten YT-neuvottelujen jälkeen Susu on lomautettu heinäkuun viimeisen viikon ajan. JOS nukitus tulee valmiiksi niin itse lasken tämän valmiiksi Hullutustyöksi! Saihan langatkin keriä etukäteen niin eikö viimeistelyn saa tehdä jälkikäteen??? Eiks se olis loogista? Eiks se olis sopivan hullua?


 


Lankakauppa on siis kiinni kokonaiset kymmenen päivää peräkkäin. Lähden äidin ja isän kanssa ensi viikon maanantaina ”Juurimatkalle” äidin synnyinseudulle Terijoelle. Matkakuume vaivaa jo… Vielä on kolme päivää aikaa hankkia viimeiset täydennykset Kesäyön Hullutuslankoihin. Palaan pelipaikalle tiistaina 3.8. ja sitten voikin jo alkaa odotella syksyä…  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!