Saippuakuplapäivä

Pikainen postaus ennen taloyhtiön jokasyksyisten pihajuhlien alkua. Pakko puhaltaa saippuakuplia muillekin kun on ollut niin kiva päivä!

Aamun ensimmäinen asiakas oli pihaltaan poiminut mulle tämän aurinkoisen kimpun päivän piristykseksi! Kiitos!

Päivä oli muutenkin mukavan vilkas, mutta hauskin yllätys oli kun Villikissa miehensä kanssa poikkesivat puodissa! Ihan Oulusta saakka sain vieraita! No eihän ne nyt vaan lankakaupan vuoksi niin pitkää matkaa tehneet, mutta tyttären luota Turusta oli sopiva matka Saloon lankakauppavisiitille ja kirppiksille (toivottavasti löytyivät). Piti heti mennä puhaltelemaan saippuakuplia! Jos ei joku vielä tiedä niin mun on pakko puhaltaa saippuakuplia silloin kun ilo tahtoo purskahdella yli äyräiden... Kulkekaapa salolaiset silmät avoinna - varmasti jossain on Villikissan Neulegraffiti niinkuin onkin...

Vanha työkaveri poikkesi ohikulkumatkallaan ja Marikin tuli hakemaan eilen jättämäänsä sukkalankaa (uutta - siitä on jo yks junasukka valmiina)... Ei eilen malttanut kun oli niin kiireissänsä postilaatikolle - kun niitä arpajaisvoittoja tulvii ympäri maailmaa...

Ja nyt aurinko paistaa ja juhlat on edessä! Lisää saippuakuplia!

Eilen sain viimein valmiiksi myös sukkien lomassa neulomani Noro Yuzen - setin:

Puikot pipossa 4 ja 5 ja huivissa 5½. Menekki yhteensä 4 vyyhtiä, väri 9. Tykkäsin langasta. Ensin se tuntui jotenkin karhealta, mutta kätkettyäni noitakampaustani tuohon pipoon monta kertaa pitkin viikkoa olen yllättynyt ettei se yhtään pistele eikä kutita! Malli oli Noro Mini Knits 2 -kirjasessa.

Tykkään tuosta aaltopitsistä ihan mahdottomasti ja Norojen värit tulee siinä kauniisti esiin.

Aaltojen myötä toivottelen hyvää viikonlopun jatkoa! Mä lähden nyt tuohon rantaan katsomaan oikeita aaltoja - ja puhaltelemaan saippuakuplia!

Pientä heinää

Vaatimaton tavoitteeni Sukkasadon suhteen oli tikutella ainakin yhdet sukat joka viikko. Mönkään mni heti ekalla viikolla kun Regia-sukat eivät ehtineetkään... Siispä päätin tehdä kakkosviikolla pikkusukat:

Langan valitsin Bamboo Strompegarnin uusista väreistä. Tää lanka oli nimittäin kerällä ihan eri värinen kuin ne kaikki muut ja halusin nähdä minkälainen kuvio siitä syntyy. Kaikista muista keristä tulee tämän näköistä raitaa.

Lanka: Bamboo Strompegarn (60% villaa, 25% bambua, 15% polyamidia).

Menekki 42 g. Koko 25-26. Vaikka mä aloittaisin mistä päästä niin aina vaan sitä lankaa jää pikku nöttönen...

Puikot: 2,25 mm Knit Pro. Oli tarkoitus harrastaa välineurheilua ja vaihtaa puikot varren jälkeen kakspuolikkaisiin mut unohdin. Kun kerran oli vauhti päällä... Ja sitäpaitsi mun mielestäni sukkien pitää olla napakat!

Tiimalasien jälkeen palasin siihen maailman parhaaseen perinteiseen vahvistettuun kantapäähän:

Nämä kiikutetaan seuraavaksi Heinälatoon.

Kun noita Sukkasadon päivityksiä lukee niin siellä vilahtelee jos jonkinmoista nimitystä kantapäille. On ranskalaista, vahvistettua, tiimalasia... Mä olen niistä ihan pihalla! Onkohan jossain joku neulesanasto, jossa tulkattais mitä ne kaikki eri nimitykset tarkoittaa. Tunnen itseni tässä asiassa ihan yhtä tyhmäksi kun aikanaan kuullessani ensimmäistä kertaa Fifi-huivista

Huopumaton

Tässä muutama viikko sitten Hesan tukkukeikalla törmäsin vastustamattomaan tarjoukseen, johon sisäinen sulovileenini pakotti mut tarttumaan. Jossain päin maailmaa oli lankatehtaassa käynyt pikku kämmi ja huopuvaksi tarkoitettu raidoittuva Lima-lanka olikin saanut superwash-käsittelyn. Nyt sitä sitten myydään halvalla pois. Upeat värit ja hintakin vaan 2,40/kerä. 50g/100 m, puikot 4½-5.

Sain langat alkuviikolla, mutta sisäinen skeptikkoni kuiskutteli takaraivossani että tokkopa on konepesunkestävää kun siinä vyöteessä kuitenkin on se käsinpesun merkki. Pitihän tuo kokeilla, sillä jos joku lanka ylipäänsä huopuu niin se tekee sen varmasti mun pesukoneessani! Eilen sitten tein testin. Eipä huopunut eli superwashia on!

Seuraavaksi mietin et tokkopa tuo sit ainakaan 100% villaa...

Samaan aikaan Tassu bongaa: Lankakeriä sängyn päällä ilman vartiointia! Ihanaa! Onkohan ne ihan oikeata villaa?

Kissatestin tulos: On ne!

Noita-akka kässämessuilla

 Salon seudun Kädentaitajat järjesti messumatkan Wanhaan Satamaan eilen. Minäkin pääsin mukaan – yleensä kaikki messureissut tehdään lauantaisin ja silloin meikä on pääsääntöisesti (jos ei ole lomautettuna) töissä. Valmistauduin reissuun huolella. Lauantai-iltana löysin kaapista hiusvärin. Ajattelin et kun kerran ihan pääkaupunkiin mennään niin pitäähän sitä harmaat peittää… Laiton saunan lämpeämään, levitin värin päähäni ja laitoin kännyyn muistutuksen 10 min kuluttua. Kun känny piippas niin meikä hyppäsi mereen. Ajattelin et merivedessä huuhtelu on mainio idea – sitähän riittää! Peseydyin saunan jälkeen ihanan tuoksuvalla ranskalaisella ruususaippualla. Hiuksia kuivatessani oli jo pimeää ja ajattelin, et kuivana päivänvalossa ne varmaan on ihan ookoo…

 

Aamulla peilistä katsoi mustatukkainen noita-akka! Harkitsin hetken messureissun skippaamista… Toisaalta – kun kerran vedetään yli niin tehdään se sit kunnolla! Kotona pukeuduin Noro-silkkisukka Pinaattiin ja tein saparot Katjan pompuloilla. Olin ihanku Peppi Pitkätossu!

 

Ehdin juuri ja juuri kyytiin Salossa ja aloin hetimiten tikutella sukkaa Sukkasatoon. Matka sujui nopeasti ja varsi tuli melkein valmiiksi. Perillä törmäsin ensimmäisten houkutuksien lomassa mainioihin Virkkuukoukkusen kasseihin. Nää on puhuneet mulle jo monta kertaa ennenkin, mutta jälleen kerran vältin kiusauksen.

 

Euro Publications Finladia ei voinut ohittaa. Jossun opastuksen mukaan piti ottaa kolme kirjaa kahden hinnalla vaiks oikeasti halusin vaan yhden…

 

Tuo keskellä oleva Knitted Lace of Estonia oli se mitä himosin…Monessa yhteydessä siihen olen törmännyt. Amigurumi on jotain ihmettä, jota multa on kyselty ja josta tällainen keski-ikäinen virkkausta inhoava lankakaupan täti ei ymmärrä mitään (joten on hyvä et mul on ny kirja) ja Viuhti vinkkasi Toilet Roll Covers-kirjaa. Se oli niin päätön juttu, et se oli pakko saada (varsinkin kun se oli se kolmas ja ilmainen). Ens jouluna mun kaikki läheiset saa lahjaksi vessapaperirullan, jolla on villapaita päällä!

 

Ennen kirjakauppaa oli hypistellyt, himoinnut, rakastunt Virkkuukoukkusen isoihin kasseihin. Mari todisteli mulle et 45 euroa on kyl aika paljon… Tuollaisen osaisit kyl itsekin tehdä…toisaalta…kuudenkympin pesu on kyl aika hyvä juttu…ja on noi kyl aika sun näköisiä mut kuitenkin 45 euroa…

 

Niin siin sit kävi et mun kirjamuovikassi repes kuin veitsellä leikattuna mun oli PAKKO käydä hakemassa itselleni ”Survival kassi” eli tää:

 

Muutamaa hetkeä myöhemmin mun mukana olleen kissukäsilaukun sanka katkesi joten se oli merkki et mä oikeasti tarvitsin tuon kassin! Kissukassi on mulle rakas ja tärkeä joten vien sen huomenissa suutarille korjattavaksi… Jotenkin pitää perustella tää armoton tuhlailu itselleen

 

”Hyvä ruoka – parempi mieli” – ei ole yhtään turha mainos. Kaffen ja pizzaslicen jälkeen maailma näytti paljon kirkkaammalta. Niin kirkkalta, että mieli suorastaan pursusi nerokkaita ajatuksia! Kuten esim. ” Naistenvessassa on kauhea jono…miten muka Kässämessuilla vois olla meihiä?” Miestenvessan koppiin pujahtaminen oli ihan ”pala kakkua” mut pois tuleminen olikin korkeampaa matikkaa kun piti laskea onko paikalla lorottava maskuliini vai ei. Eihän me mitään sydäreitä haluttu aiheuttaa niille harvoille paikallaoleville...

 

Mariparka kulki lähes koko päivän mun seurassani. Vasta reissun jälkeen tuli huono omatunto siitä, et tarjolla olisi ollut vaiks mitä kivoja sukkalankoja eikä hän tietenkään (mun ja poikansa pahkeksuntaa peläten) uskaltanut ostaa yhtään! Ou nou ja Sorry! Ookoo – rahat säästyi – eiks se ol ihan hyvä juttu?

 

Aika pitkä päivä oli ja välillä me Marin kanssa poikettiin ulos terassille neulomaan Sukkasatoon sukkia…  Juotiin myös kaffet mainion välineurheilijan kanssa, joka ihmetteli miten Kipuapu-silkkivilla tekee matkaa Espoosta Saloon ja taas takaisin… Kivaa oli nähdä ja vaihtaa kuulumiset!

 

Kotimatkalla arpajaisissa en voittanut yhtään palkintoa… Kiitokset Jossulle mainiosta ja hyvin järjestetystä messumatkasta! Kaikki pääsivät varmaan kotiin vai oliks meit sittenkin 26?:-)

Langast on moneks

Lankakerä on sit vaan mainio juttu!

Sitä voi hypistellä, paijata, silitellä, katsella, käyttää unikaverina, kissan leikkikaluna ja siitä voi virkata ja neuloa vaiks mitä. Esimerkisi sukkia.

Sukkasadon ensimmäiset sukat on valmiit! Lanka Regia Hand dye Effect (70% villa, 25% polyamidi, 5% Akryyli). Menekki 59 g. Puikot 2,75 mm (mul on se uus Knit Pro setti ja oli hauskaa kokeilla välikoon puikkoa kun se oli mulle uutta, suositus tässä oli 2-3).

Tää lanka jäi yli R7:sta joten aloitin kärjestä kun en ollut ihan varma langan riittävyydestä. Tein kiilakantapään. Ei ol mun juttu. Ei kärjestä aloitus eikä kiilakantapää. Mä olen kyllä perinteisen vahvistetun kantapään kannattaja. En tee enää toiste. Paitsi sen kantapään. Mun on pakko, koska sekä Tuomi että Piiku ovat opettaneet kädestä pitäen miten se KUULUU tehdä. Piikulta sain vielä hyvän linkkivinkin ohjeeseen. Kun ovat nähneet niin paljon vaivaa niin mun on pakko kokeilla vielä kerran... Ehkäpä joihinkin lasten sukkiin joilla ei kävellä.

Omasta mielestäni tämä lanka passaa paremmin neulepuseroon tai huiviin, vaikka vyötteessä onkin sukankuvia...

Niksi-Pirkan sukkahousuvinkkien innoittamana keksin taas uuden käyttökohteen lankakerälle:

Lankakerä on mainio korvike puuttuvalle veneen pohjatulpalle

Mukavia muistamisia

Olen tässä kuukauden sisällä saanut kaksikin kertaa mukavan, mieltä lämmittävän tunnustuksen. Jostain syystä olen hautonut niitä sydämessäni salaa, enkä laittanut niitä eteenpäin. On niin vaikeaa valita kaikista ihanista blogeista juuri "SE" kun haluaisi antaa tunnustuksen kaikille....

 

Tupunalta sain jo monta viikkoa sitten tämän. Kiitos!

Naurattaa tuo pienellä präntätty

Lähetän tämän eteenpäin kauas Ranskaan Fifille. Hänellä on värikäs tapa kirjoittaa niin, että kenkutkin asiat ja sattumukset kuulostavat hauskoilta! Ja hänen Suomi-Ranska kultturivertailunsa ovat ihan hulvattomia.

MarjutJ musti minua viikko sitten tällä:

Kiitos MarjutJ!

Tämän ojennan kaikille täällä vieraileville ja joskus kommenttilaatikossa piipahtaneille! Kommentit lämmittävät aina mieltäni. Tuntuu hassulta, että moni ihan tuntematonkin on tämän blogimaailman kautta muuttunut ystäväksi!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Sukkasadon alku

Kahdeksankytluvulla ”hurjaa” nuoruuttani viettäneenä lauleskelin koko maanantai-illan Eppujen biisiä ”Näin kulutan aikaa” Muutin vaan kaikki perjantait maanantaiksi ja oikeasti vietin aikaani kissan ja näiden parissa:

 

Varttia vaille puolenyön oli lanka valmiina ja puikot valittuna:

 

Olin ajatellut, että aloitan kärjestä kun lankaa oli vajaa kerä. Moda 4 oli avattu juuri oikealta sivulta.

 

Minuutin yli puolenyön otin puikot (uudet KNIT PRO:t) ja langan käsiini. Kieputusta, kuvien katselua ja uudelleenaloitusta n. 10 min… Sit koneelle ja Ullaneuleen ohje esiin. No ei mulla tietenkään mitään virkkuukoukkuja kotona ole! Sit keksin et Juju-kerhon liittymislahjana oli typerä Sukkakirja… Ja siit se sit lähti! Kolme varttia meni sukan kärjen neulomiseen mutta sitten saatoin mennä hyvällä omatunnolla nukkumaan. Ehkei se sit niin turha kirja ollutkaan!

 

Jossun kanssa on ollut joskus juttua askelmittareista ja neulepussukoista. Siis tyylin voisko lenkkeillessä neuloa… Äiskä potee huonoa omaatuntoa kun on töissä pitkät päivät ja illalla vaan neuloo ja tuijottaa tietokoneen ruutua… Joten eilen tein testin (josta ei ikävä kyllä ole kuvaa). Kissan kanssa ulkoillessa VOI neuloa! Tosin tein vain neljä kerrosta, koska piti mitata ettei sukasta tule liian pitkää mut kumminkin. Kaikkein hauskinta olisi ollut saada ikuistettua ohikulkevien koiraihmisten ilmeet… Opin myös jotain – jos Knit Pro -sukkapuikko putoaa ruohikkoon niin sitä on tosi vaikeaa löytää…

 

Töissä on pari päivää ollut hässäkkä ja sekamelska. Kesälangat on pakattu naftaliiniin (oikeasti puodissa on takavasemmalla oikea ”aurinkonurkka” ja talven lankoja ja uutuuksia on laitettu esille hyllyihin ja ikkunaan. Eilen puotiin tuli ensin uusi Moda ja pari tuntia sen jälkeen Modan tarjouslanka. Nyt sormet pyrkii unohtamaan kaikki sukka-ajatukset ja tahtoo testata tätä uutta ihanuutta… Toisaalta (oliskohan ihan Sukkasadon kunniaksi) myös kaikissa Teetee liikkeissä tarjouksena Steppi. Linkin ekassa kuvissa olevat langat ovat uusia ”Mode Coctail” –värejä – osaksi ihanan heleitä ja osaksi rauhallisen miehekkäitä. Toisessa kuvassa on pari uutta ”mies” –väriä. Itse en ole saanut puikoille vielä ainuttakaan uutukaista mutta onneksi on kavereita joiden blogista löytyy kuvaa valmiista. Ja nykyisellään myös vyötteessä on kuva valmiista sukasta. Näin laiskan ja saamattoman lankakaupan tädin mielestä mainio parannus!

 

Pitää vielä raportoida jotta olin paikallisen radion puhelinhaastattelussa (syksyn neulejutuista) maanantaina. Luulin et soittavat tiistaina aamulla uudelleen ja saan miettiä mitä sanon, mut mun höpötykset nauhoitettiin saman tien. Häpesin höpöttelyjäni jälkikäteen sen verran, että piti eilen lähteä töihin ennen kukonlaulua päästäkseni Melodian kuuluvuusalueelle oikeaan aikaan. Kyl mä sit kuitenkin kehtasin avata kaupan oven. Ei se niin pahalta kuulostanut vaikka unohdin mainita bambutiskirätit, huovuttamisen ja itsestään kuviota tai raitaa tekevät langat. Mut muistin sentään mainita Sukkasadon!