Kolme vuorokautta saaressa ja tää on tulos:
Ulkoilu on rankkaa!
Anjalinin Lankakauppiaan puikottelua langoista, käsitöistä, elämästä, kisusta ja mökkeilystä
Ennen KesäYön Hullutusta piti ”siivota pöytä” eli tehdä pari kässyä pois päiväjärjestyksestä.
Malli 15, Suuri Käsityölehti 5-6/2011, Koko: 80 cm
Lanka: Sirdar Snuggly Kisses (55% polyamidi, 45% akryyli, 50g=165m)
Langan menekki 82 g
Puikot: Sileällä Knit Pro pyöröt nro 4, hihansuissa Knit Pro sukkapuikot nro 3,25, Resorit Knit Pro pyöröt 3,5.
Tulipa taas rikottua rajoja. Ja yllättäen positiivisin kokemuksin! Snuggly Kisses on kokomuovia, joten voin myöntää suhtautuneeni etukäteen nuttuun aika negatiivisesti. Lanka oli ”helppoa” neulottavaa, kevyttä ja nättiä. Kaiken lisäksi en löytänyt ohjeesta mitään moitittavaa. Erityiskiitos menee reunojen silmukkamäärien tarkkoihin spekseihin. Noi kaarevat reunat yleensä joko lörpöttää tai sit kiristää. Tää onnistui ensi kerralla. Ohjeessa oli runsaasti kokoja (kuten Sirdarin malleissa yleensäkin) – puolivuotiaasta 7-vuotiaaseen.
Lanka on Suuren kässylehden kuponkitarjouksella 7.7. asti. Tarjoushinta on 3,78 eur (norm. 4,45). Puodista löytyy nämä neljä väriä.
Seuraavaan työhön meni 27 grammaa Adriafilin Cheopea (100% egyptiläinen merseroitu puuvilla, 50g=135m):
Juksasin vähän… nuttu painaa vähän enemmän (alle 400g). Asiakas on tehnyt osat ja minä vaan ompelin vähän saumoja ja tein pääntien ja kädenteiden resorit. Mut niin on nätti malli ja ihan sopivan kokoinen, että teksis mieleni tehdä itselle samanlainen. Valkoinen. Malli oli jossain saksalaisessa neulelehdessä. Kun en itse saa mitään aikaseks, niin pitäähän mun tuonne metrilaskuriin metrejä jollain konstilla huijata! Adriafilin langat on aina olleet positiivisia kokemuksia – niin tälläkin kerralla.
Näiden jälkeen voin rauhassa viritellä puikot Hulluttelutöihin – puolen tunnin kuluttua on aika luoda silmukat…jos pysyn hereillä!
Toisilla on laskiainen joskus helmikuussa mut me vietettiin laskiaista tänään:
Karvisen paatti laskettiin veteen!
Kun tässä on viime viikkojen aikana ollut lomaa ja vapaita lauantaipäiviä niin muistutan että perjantaina Lankakauppa on avoinna ihan normisti kymmenestä viiteen (joku epäili et mä lorvin senkin päivän). Ja ongelmajäteastioissa uusia juttuja vaikka millä mitalla.
Hyvää KYHÄÄ kaikille!
Lauantai-iltana aurinko pilkahti ja siitä tuli tosi iloinen olo. Niin iloinen että piti mennä laiturille…
puhaltamaan saippuakuplia. Että ne on kauniita!
Sunnuntaina satoi. Heti herätessä tuumasin, että mun mielestäni on oikeastaan aika kivaa kun sataa. Sain osakseni molemmilta "pojilta" puoli tuntia syvää halveksuntaa. Molemmat varmaan ajatteli et ”Toi ei oo ihan terve”. Tassun ilmekin sen kertoo. Taas se istuu terassilla tuolillaan ja ihmettelee miks me ei pistetä tuota suihkua kiinni.
Kun mä en vaan malta koskaan olla sisällä jos on hyvä ilma (=ei sada). Siks kaikki sisäjutut on vähän niin ja näin. Sunnuntaina olin pyjamassa koko päivän ja siivoilin keittiön kaappeja ja tein hienoja löytöjä:
Tosiasiassa mä kyllä siivoan ne kaapit joka vuosi mut miten tuollaiset vois pois heittää! Järjestin ne takaisin vähän tuoreempien ruokien joukkoon.
”Lääkelaatikostakin” löytyi:
Kuka muistaa käyttäneensä? Nää on kaikki ajalta ennen ”parasta ennen” –päiväyksiä...
Sillä välin kun minä siivoilin kaappeja niin Karvinen hoiteli tärkeää Blogikuvaajan (Paparazzin) tehtäväänsä ja yritti saada kuvaa uudesta mökkinaapurista. Nälkä ja vilu siinäkin hommassa varmaan tuli mutta onnistuihan hän viimein:
Kirjosieppopariskunta rakentaa ahkerasti pesää. Rouva ei ollut poseeraustuulella, mutta herra oli aika peloton kaveri. Toivottavasti ymmärtävät varoa Mustaa ja Karvaista.
Minä nautiskelin sisällä hellatulen lämmössä. Noitakattilat oli viritelty jo lauantaina:
Tuota katsellessa tuli mieleen et ”Aprillii syö sillii juo kuravettä päälle!” Karmean väristä kuraa. Ja siinä vedessä keitelty lanka ei yhtään paremman väristä… Yritin vähän kuparilla parannella. Huomatkaa meikäläisen mökkieleganssi: Ihkauudet yyteeneuvottelusukat, ikivanhat collegepöksyt, vielä vanhempi trikoopaita ja rakas Mökkivillapaitani, joka on niin hyvin huopunut, että kestää hyttyset, tuulen ja sadettakin.
Jälkiväri oli ainakin viime viikonloppuna paljon hienompaa joten toiveikkaana värjäsin toisenkin vyyhdin. Ja kun möksällä tuota huuhteluvettä riittää niin…
Eikä ollu villapesuainetta eikä etikkaa ja olen kuulu et suola kiinnittää väriä ja ja ja
Lopputulos on et mun mielestäni raparperista saa tästedes ihan rauhassa keitellä mehua ja leipoa piirakkaa!
Iltapäivällä alettiin sapuskan jälkeen pikkuhiljaa pakkailla kamoja. Mä tiskasin ja lakaisin ja Karvis kantoi vedet ja haki puita. Meillä oli vinha kotiinlähtöstrategia: Kissalle ei anneta ruokaa niin se pysyy lähistöllä! Jostain Tassu kuitenkin aisti lähdön tunnelman ja lähti käpälämäkeen. Kassit pakattuina kului tunti, kului toinenkin tunti. Mökki alkoi jäähtyä ja kylmäkin tuli. Eikä kattia missään. Alkoi vähän huolestuttaakin ku olin aamulla ollut sille vihainen yhdestä jutusta. Umpijäässä nuhaisena seitsemän aikoihin päätettiin luovuttaa ja laittaa hellaan tuli ja laittaa sauna lämpeämään. Ehtiihän sitä kaupunkiin aamullakin. Vielä yksi etsintäkierros oikein porukalla. Ja siellähän se katti istua kökötti! Naapurin kalanperkauspaikalla ja ihmetteli et mitä ne nyt huutelee… Sadekin oli lakannut ja aurinko pilkisteli. Vaan koppaan joutui katti. Ja veneeseen. Karmeaa karjuntaa ei yhtään hillinnyt selitys, että kolmen yön jälkeen tänne tullaan takaisin!
Tänään aamulla kuuden maissa havahduin kotona sateen ropinaan. Olin onnellinen siitä, etti tarvinnut lähteä sateessa veneeseen. Ja Tassukin. Kehräsi tunnin verran ankarasti ja pesi ja laittoi ojennukseen oman turkkinsa lisäksi myös mun hiukset. On se vaan niin suloinen. Joskus.
Huivitteluvauhti on pikkuisen hiipunut viime aikoina. Tämänkin huivin 400 silmukkaa tuli luotua peräti neljä kertaa. Kolme kertaa nukahdin sohvalle ja silmukat karkailivat sen verran, ettei pitsinalusta saanut selvää ja kerran istuin puikot poikki eikä mitään ollut enää tehtävissä. Joten varsinainen työvoitto oli tää:
Lanka: Kashmir Artsin maahantuoma Linas. 100% pellavaa. n.300m/kerä
Menekki 60g
Puikot Knit Pro Symphonie Wood pyöröt. Luomiskerroksella nro 3½ muuten 3mm.
Ohje: Lankakauppa Heinin Pian Pitsigootti
Kiva kevyt kesähuivi ja lanka mukavaa neulottavaa. Tällä hetkellä Puodista löytyy nämä neljä väriä:
Kerän hintakin on mukava eli 5 euroa.
Jokaisessa värissä näyttää olevan vähän eri metrimäärä. Paino eli 50 g pitää paikkansa mutta olen ihan satavarma että kerässä ei ollut 365 metriä. Sen määrän olis pitänyt riittää tuohon malliin ihan kevyesti. Eli kerissä on n. 300m.
Jossu75 on menestyksekkäästi huolehtinut miehensä työnsaannista neulomalla työnhakusukkia. Minäkin tein vuosi sitten yhdet, jotka toimivatkin hienosti. Nyttemmin sukat ovat puhkikuluneet joten piti tehdä toiset. Eli Työnhakusukat Hyvälle Ystävälle:
Lanka: Hjertegarn Bamboo Strompegarn, Puikot Knit Pro 2,5mm, menekki 74g. Toivottavasti toimivat!
Tällä hetkellä ei ole yhtään kunnon neuletta kesken ja vähän ahdistaa. Suunnitelmia Kesäyön Hullutukseen on toki jo muutama eikä juuri nyt huvita aloitella mitään suurempaa. Lankahyllyjä katselen sillä silmällä ja joitain projekteja syntyy myös ongelmäjäteastioiden langoista jos niitä on kesäkuun alussa vielä jäljellä. Astialla kannattaa käydä aina silloin tällöin, sillä lähes joka päivä sinne ilmestyy uutta... Värjäyskärpänen on puraissut niin, että koko ajan kuljen ympäri mökkitonttia miettien mitä väriä mistäkin kasvista vois tulla. Torstaina keittelin raparperista MEHUA ja tänään niiden lehdistä noitalientä, joka ei näytä mitenkään hienolta. Vaan kukapa tietää vaikka siitä tulisi miten hieno (beessi)!
Viikolla yllätyin iloisesti kun puotiin poikkesi taas blogiystävä kaukaa pohjoisesta. Villikissa teki mutkan matkaan reissullaan Turusta Helsinkiin. Olipa taas mukavaa tavata! Tassu sai hienon tuliaisen, jossa oli pikkuisen Sonjan tuoksua:
Ja kyllä se olikin ihana lahja. Kuten kuvista näkyy…hiirtä pidettiin vauhdikkaasti hyvänä:
Tassu ihan varmasti tunsi nettirakkaansa tuoksut:
Muutama vuosi sitten Tassu kuuli netistä Sonjan naukuvan ja kiersi tietokonetta kuin kissa kuumaa puuroa etsiessään tätä suloista tyttöä. Ja minä ilkimys soittelin Sonjan naukua kerta toisensa jälkeen ja nauroin pientä pöljää kissaa joka oli ihan selvästi rakastunut…
Tänään on pakko lainata Raitalampaan blogia, koska olen tosi iloinen. Kummityttö valmistui eilen ammattiin ja veljenpoika ensi viikolla. Molemmilla on työpaikat tiedossa. Mulla ei oo asiaan osaa eikä arpaa mut olen mä niist pennuist vaan kamalan ylpeä!
Viikonloppuna oli kauan odotettu Lankojen luonnonvärjäyskurssi Salon Kansalaisopistolla. Lauantaiaamuna hain turnauskuntoa merestä. Kuten laiturin märistä jalanjäljistä näkyy - aamu-uinnilla tuli käytyä!
Matkalta poimin mukaan Piikun (innoissani puoli tuntia ennen sovittua aikaa...)
Eka kurssipäivä oli vähän hapuilevaa vaikka jo alta kymmenen minuutin kaikilla oli noitapadat porisemassa. Ja sulakkeet paukkui...
Kovan vaivan takana ollut kääpäsoppa antoi tulokseksi beigeä...ja raudalla terästettynä vielä rumempaa harmaanbeigeä. Ja voikukka terästettynä kuparilla oli yhtä ankeaa eli virhreänbeigeä! Alkoi jo innostus vähän laantua kunnes...
Iltapäivällä koivuliemi oli valmis. Alunalla puretetut villat perään ja katsokaa miten upeaa keltaista! Kiitos Mammutille hyvästä vihjeestä!
Jätettiin kaikki villat yöksi liemiin jäähtymään ja innoissamme lähdettiin kotiin keittelemään lisää noitaliemiä. Piikulla kattilassa porisi sipulia ja lisää koivua, minä keittelin puuhellassa kaikki tontilta löytyneet pienenpienet lupiininalut.
Liemenkeiton jälkeen lämmitettiin sauna ja odoteltiin tuulen tyyntymistä. Perjantai-iltana laskettu verkko odotti nostajaa.
Ja verkonnoston jälkeen Tassu odotteli iltapalaa (tuolla ämpärissä). Yhteensä 25 kuhaa ja ahventa ja samanmoinen määrä kaikenlaista roskakalaa oli saanut verkon tuhannen solmuun. Väsynyt ja nälkäinen värjäri oli aikas huonolla humöörillä kun vähän ennen puoltayötä pääsi viimein nukkumaan. Miks ihmeessä meidän verkossa ei koskaan ole viittä ahventa ja kolmea kuhaa? Miks ihmeessä siellä pitää olla kalaa niin maan kamalasti? No suuri osa jäi Blogikuvaaja Karvisen sunnuntaipuhteeksi... ja Tassu sai kaipaamansa iltapalan.
Sunnuntaina levänneenä ja uutta intoa täynnä tehtiin matkan aikana tarkka projektisuunnitelma päivää varten. Mehän oltiin siinä vaiheessa jo kokeneita konkareita:-) Ennen opistoa poikettiin vielä Lankakaupassa täydentämässä lankavarastoa. Osa langoista oli kerällä ja ne piti ensin vyyhdittää:
Eilisen langat pestiin ja laitettiin kuivumaan. Ope-Mirja pyysi laittamaan tähän maininnan että "ilmavasti ulkona ja varjossa..."
Me Pian kanssa tehtiin värjäyksiä lauantaina mukavalla "sinne päin" -fiiliksellä. Ihmettelin kotiin tultua ääneen kaiken maailman väripadan lämpötilan mittauksia Karviselle, joka heti toi mulle viimeistä tekniikkaa olevan aparaatin (yleensä tällä mitataan kiuaskivien lämpötilaa ennen saunomista - ei meillä saunominen mitenkään tarkkaa puuhaa ole...).
Infrapunamittarilla mittailtiin sunnuntain aikana liemi jos toinenkin! Susun ja Piikun salainen ase oli löytynyt!
Sipulia! Piikun mies oli tehnyt hyviä hankintoja Hirvensalon K-kaupasta. Mä jossain vaiheessa ihmettelin miten meidän yhteisessä lähikaupassa voi olla niin siisti sipuliastia, ettei kuoria löydy yhtään. Vaan tässähän ne. Upeaa eikös?
Väsyneenä, mutta onnellisena ja pää uusia suunnitelmia täynnä lahdettiin kotiin sunnuntai-iltapäivänä. Kiitos Piikulle ja muille kurssikavereille kivasta seurasta ja Mirjalle hyvästä opetuksesta!
Tässä vielä yhteiskuvassa viikonlopun värjäykset:
Taulakääpää, koivua, voikukkaa, sipulia, lupiinia... Kaikkein hienoimmat värit saatiin kun laitettiin yhteen kerran tai kaksi käytetyt liemet ja vyyhti lankaa joukkoon.
Vitsit et oli hauskaa!
Silt varalt et tää juttu on tavallistakin pöljempi niin selitys on se et tää on tarinaa viime perjantailta. Täällä blogissa vaan oli joku kumma hässäkkä eikä kuvia saanut siirrettyä ja siks tää tulee vast nyt.
Taas on SE aika vuodesta kun kriiseillään. Heräsin yhtenä yönä siihen et oli kuuma. Ja ajattelin et ”Nonnii, nynne kuumat aallot sit alko!” Se sit kuitenkin oli vaan ihan tavallinen flunssa. Onneks. Ajokorttia varten piti kummiski tilata näöntarkastusaika. Kummityttö muistutti et kahdenviiden jälkeen ei enää vuodet lisäänny ja aikuiseks mä en kasva ikinä muutenkaan. Kyl tää täst.
Ja ku mä vielä sain ruusuja! Vieraalt miähelt! Tai ei ny ihan viaraalt vaan Jossun. Olin mä aika hämmnetynny ja iloinen! Kiitti! Tää viikko on ollut aika meneväistä aikaa, joten olen sit päätynyt kuskaamaan kukkia mukanani paikasta toiseen. Onks kellään muulla Corollassaan aitoja ruusuja?
Taas on SE aika vuodesta kun pitäisi päättää mitä lankoja ens talvena puodista löytyy. Homma on joka vuosi yhtä vaikeaa. Siispä kriiseilen siitäkin asiasta. Eilen tartuin toimeen ja aloitin katsomaan varastoani ”sillä silmällä”. Ja onhan sitä kertynyt vuoden mittaan kaikenlaista… Ajattelin sit heti alkaa tekemään tilaa syksyn langoille. Siihen tarvittais vähän teidänkin apua Suunnilleen tuhat kerää uuteen kotiin haluavia lankoja sai uudet halpishinnat. Mukana on valikoimasta poistuvia laatuja ja/tai värejä. Oikean yläkulman ”Inventaarialea” klikkaamalla pääset virtuaalisesti penkomaan Anjalinin ”ongelmajäeastioita”. Päivittelen sinne tietoja tässä pikkuhiljaa, joten kannattaa aina välillä käydä katsomassa ja tekemässä löytöjä. Nopeat vievät parhaat päältä!
Taas on SE aika vuodesta kun aloitetaan tekemään listaa Kesäyön Hullutustöistä! Tänä vuonna EN ota liian isoa kakkua purtavaksi vaan teen ihan pikkuruisia juttuja. Huiveja, sukkia, tiskirättejä, yhden koeneulonnan ja joululahjaksi saamani lapasohjeen. Siis ei ryijyä tänä vuonna…ei edes yhtä pienenpientä ryijynukkaa! Tästä asiasta en kriiseile (paitsi sit heinäkuun vikana yönä).
Sain sit kukan toisenakin päivänä:
Sukka-Marin siskontytöltä. Eikös olekin hieno! Itsekin väänsin paperinarusta pari kukkaa keskiviikkoisessa Kädentaitajien paperinaruillassa. Ensimmäinen rosépitsikehikolla:
Ja toisen pitsihaarukalla:
Paperinaru ei oo koskaan ollu mun juttu – sehän kuuluu askarteluun – mut noi apuvälineet sentään oli tuttuja, joten uskatauduin kokeilemaan. Paperinaru ei edelleenkän oo mun juttu mut ilta oli kiva ja seura kans. Kiitos kaikille ja erityisesti hyvähermoiselle opelle! Kurssin jälkeen ajoin Karvislandiaan ja keräsin kolme kiloa voikukkia huomista värjäyskurssia varten. Enpä olisi vielä vuosi sitten uskonut ikinä kitkeväni rikkaruohoja!
Nyt on SE aika vuodesta kun Lankakauppaan kannattaa tulla arkisin. Seuraavan kerran puoti on auki lauantaina vasta syyskuussa! Illalla lähden mökille ja sieltä huomisaamuna värjäyskurssille. Matkan varrelta kaappaan mukaani Piikun, joka ainakin sähköposteista päätellen alkaa olla yhtä tätinöissään kurssista kuin minäkin!
Vielä loppuun (Intsulle) kuva synttäribileistä:
Tassukin sain lahjan! Ihana pahvilaatikko. Mummilla ja Pappalla oli bileissä tietty vähän tylsää kun lapsenlapsi vietti pahvilaatikossa koko illan eikä yhtään tullut leikkimään. Välillä vaan kävi ruokakupilla hakemassa kalafileitä… Ja minä sain tämän:
Aurinkoista viikonloppua!