Pussailu on tyttöjen juttu. Yäk sanoo Tassu.
Sissikissa sen sijaan oli kova tyttö pussailemaan:
Sissi tuli elämääni vahingossa vuonna 2003. Ystäväni oli ottanut Sissin äidin Tytin hoitaakseen Kissojen katastrofiyhdistyksestä. Ennen Tytin leikkaamista oli naapurin kollin kanssa sattunut ”vahinko”. Ystävälläni oli yhtäkkiä yhden kissan sijaan viisi! Olin töiden vuoksi Manseessa ja mä vaan poikkesin katsomaan kissanpentuja… Ja niin siinä sitten kävi, että vanhapiika, jolla oli ylimääräistä hellyyttä sylikaupalla rakastui Sissiin ja helatorstain aattona se sitten muutti Turkuun. Sissi oli minulle ystävä ja perheenjäsen. Aina mukana. Joskus jopa lankakaupassa…
Sissillä oli luonnetta, älykkyyttä (vähän liikaakin) ja temperamenttia. Sissin jäljiltä mulla on vieläkin kaikki ovenkahvat pystyasennossa – se kun oli kova karkailemaan ja oppi avaamaan oviakin. Sissi myös oli varsinainen ihmistuntija ja kertoi mielipiteensä selvin sanoin (mm. pissaamalla mun sänkyyn). Hassu juttu – Karvisen se hyväksyi empimättä! Olisikohan syynä ollut ensitreffien tuliaiskissakarkit
Sissi meni kissojen taivaaseen neljä vuotta sitten heinäkuussa. Se jäi Piikkiössä auton alle. Ystävällinen naapuri oli sen löytänyt ja haudannut tien viereen ja ilmoitti meille asiasta. Kiitos Pappalle – nyt Sissi nukkuu mökillä kuusen alla. Itselläni ei olisi ollut voimia hakea häntä kotiin. Edelleen kaipaan häntä ja syytän itseäni murhaajaksi – Annoin sen kulkea vapaana kuvitellen, että tie on niin kaukana… Monta kuukautta sain itku-raivokohtauksen kun Karvis ehdotteli uutta kissaa. Sissiä ei kukaan voi korvata – sillä on aina paikka sydämessani. Nykyään kissojen taivaassa sillä on seuranaan molemmat veljensä Tero ja Rontti sekä myös äiti Tytti. Kissojen taivaassa varmaan pussaillaan kovin ja saadaan riittävästi hiiriä sekä pienellä ripauksella suolaa maustettua keitettyä ahvenfilettä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!