Heinää ja perunoita

Mä luulen, et me Airi-äidin kanssa molemmat tahoillamme ajatellaan et viikko olis voinut olla parempikin. Kaikesta huolimatta kumpikin on saanut aikaiseksi ensimmäiset sukkansa Sukkasatoon. Hyvä me!

 

Äidin ekat satosukat kiikutettiin Heinälatoon eilisiltana:

 

Lankana Stepin uuden horoskooppilajitelman väri Härkä. Puikot 2½ Knit Pro Symphonie Wood 15 cm sukkikset. Eipä äiskä ollenkaan uskonut, että Knit Pron puikot olis jotenkin ihmeelliset ennenkuin mun veljentyttö kertoi ettei enää suostu muilla neulomaan… Ja sit ne olikin pakko saada! Miksei mua koskaan uskota? Huomisaamuna äiti vie nämä sukat terveyskeskuksen sairaanhoitajalle kiitokseksi hyvästä hoidosta, jonka seurauksena Terijoen ”juurimatkalla” saadut haavat on viimein saatu umpeen.

 

Kyllä noi sukat olis kelvanneet mullekin. Horoskooppimerkkikin on ihan oikea, mutta kuultuani äidin kokemuksia terveyskeskuksen palvelusta olen sitä mieltä, että nää kiitossukat menee ihan oikeaan paikkaan! Jos mä oikein kauniisti pyydän, niin varmaan äiti parsii muutaman parin mun vanhoja sukkia käyttökelpoiseks…

 

Kuvassa on myös muuta satoa. Toisin kuin tyttärellään, äidillä on myös viherpeukalo! Makoisat tomaatit ovat satoa omasta uudesta kasvihuoneesta. Sato maistuu kuulemma myös ovelille hiirille, jotka käyvät popsimassa tomaattien lisäksi juuston loukusta, mutta eivät jää kiinni.

 

Kyl meilt vaan sukkia syntyy, mutta nää kuvajutut onkin sitten vähän hankalampi juttu. Kuvan lähettäminen uudella puhelimella tänne otti muutaman yrityksen ja tuotti muutaman harmaan hiuksen ja ärripurrin. Sen jälkeen minä pähkäilin miten multimediaviesti saadaan siirrettyä puhelimesta tietokoneelle. Sehän onnistui viimein, mutta jossain vaiheessa kuva katosi jonnekin tiedostojen salaisiin syövereihin…lisää ärriä ja purreja!

 

Mä olen nykyään niitä ihmisiä, joilla ei koskaan ole asiat hyvin. Oli pysähdyttävää kuulla viikko sitten Blogikuvaajalta, että silloin kun me tutustuttiin niin olin yltiöpositiivinen! Eikä siitä niin montaa vuotta ole. Mihin se Susu on kadonnut? Ensin olin ihan kypsä, kun uusia syksyn lankoja ei kuulunut eikä näkynyt. Pari viikkoa meni kuin tulisilla hiilillä – joka kerta kun puodin ovi aukesi niin odotin Itellan, Matkahuollon, Schenkerin tai DHL:n poikaa… Ja sit ku ne viimein tuli niin kaikki kerralla! Semmoiset 80 kiloa lankaa tuli puotiin maanantaina. Siinä se viikko sitten menikin. Eikös niitä mitenkään vois tulla vaikka joka toinen päivä. Silloin ehtisi rauhassa purkaa edellisen lähetyksen ja rakastua jokaiseen lankaan ajan kanssa… Nimittäin niitä rakkauksiakin siellä oli mut siitä sitten toinen kerta…

 

Puoti oli viikon hyrskyn myrskyn ja koti on edelleen, joten lähdin pakoon. Evakkoretkestä oli se hyöty, että minäkin sain ekat satosukkani illalla Perunalaariin. Ensimmäiset sukkani Sukkiskampanjaan TYKSiin.

 

Lanka on Gjestalin Raggegarnia. Puikot 3½, menekki 130g. Lanka oli aika karkeaa, mutta kuvan ottamisen jälkeen liotin niitä lämpimässä vedessä, jossa oli loraus etikkaa ja nyt kuivana sukat on kivan tuntuiset. Perussukassa oli 12 silmukkaa puikolla ja koko on 44. Vielä laitan sukat langalla toisiinsa kiinni ja sisälle sujautan vyötteen materiaali- ja pesutietoineen.

 

Puotini lahojittaa TYKSin Sukkiskampanjaa varten halukkaille neulojille 5 kiloa tätä samaista sukkalankaa. Jos innostut, niin lankaa voit hakea Anjalinilta Annankadulta Salosta (tai sopimuksen mukaan jostain Turusta) ja palauttaa valmiina sukkaparina takaisin. Kauppias pitää tiukkaa kirjaa siitä, kenelle ja kuinka paljon kampanjalankaa on annettu, ja jos ei lokakuun lopussa ala kuulumaan sukkia niin perästä kuuluu Kampanjan päätyttyä toimitamme sadon Piikun kanssa TYKSiin. Punnitsin omat sukkani ja neljästä 50g:n kerästä jäljelle jääneet langat ja vaaka näytti 180g… Mut ei valiteta! Lahjahevosen suuhun jne...

 

Eiks se niin ole et jos saa yhdet valmiiksi niin saa aloittaa kolmet uudet? Ensin loin silmukat omiin Kipuapusukkiini ja tein yhden mallikerran pitsiä. Sitten piti luoda silmukat näistä sukista jäljelle jääneestä kerästä autoneuleeksi, koska pitsikaaviota ei voi lukea autokyydissä. Ja vielä - kun niitä uusia ihkulankojakin on testattava niin Junasukat joulunpunaisesta merinosta…

 

Jotenkin taisin olla vähän liian intona aloituksista. Kun mä hain sitä viidettä puikkoa, jolla alan neulomaan niin Karviksen oli pakko ottaa kuva hölmöilystäni…

 

Mukavaa alkavaa viikkoa ja puikkojen iloista kilinää kaikille!

P.S. Teeteekaupoissa syyskuu on SUKKAKUU