Ponchot on taas muodissa. Kuulin just yhdeltä asiakkaalta,
että Italiassa KAIKILLA oli ponchot!
Meillä teetee putiikeissa vietetään tämän loppukuun ajan
ponchoviikkoja. Tarjouslanka teetee Baleno on ihanan pehmeää ja lämpöistä ja
kevyttä ja mainosten kuvat ja verkkolehden kansikuva houkuttelivat. Loin
silmukat… tein muutaman kerroksen. Vaihdoin kympin puikot ja totesin et ei oo
mun juttu. Kuutosta suuremmat puikot ei vaan sovi mun käsiin! Paitsi
varrasvirkkauksessa. Eikä virkkuukoukku sovi mun käsiin. Mitä siis?
Ponchoviikkoa pukkasi eikä mallia minkäänlaista! Siispä
jostain edellisestä verkkolehdestä aloin tikuttelemaan. Malli oli nätti, puikot
Susun sormiin sopivaiset… Viime viikonloppuna tikuttelin kaks kerää… Ja maanantaina
oli jälleen purkupäivä! Kuka (ainakaan käsityöihminen) haluaa ponchonsa olevan
pakkopaita, joka päällä on varmaan lämmin, mutta joka päällä ei voi neuloa?
Siis Susu pulassa. Pari kerää kivaa purkulankaa – ilman osoitetta.
Onneksi tuli paukkupakkaset! Karvislandian kaapista löysin lämmikkeeksi
ikivanhan rullakaulusponchon. Ja siit se lähti! Vois varmaan kutsua jo retroksi
– kymmenisen vuotta sitten nää oli kuuminta hottia - jokaisella piti olla!
Monta.
Huomaakste miten hauskalta tämä ponco näyttää puodin
nuoriso-osaston mielestä?
Lanka: teetee Baleno, menekki jotain kolme kerää. Kahdellakin
oli pärjännyt, jos olis ollu ajatus mukana silmukoita luodessa. Puikot 6 mm Knit Picks Kärjet 60 cm kaapelilla ja virkkuukoukku Waves 5 mm.
Tätä projektia tuskaillessa todettiin, että kun joku asia
alkaa tökkiä, niin ne sit tökkii oikein kunnolla. Lopputulos kuitenkin ihan kiva. Torstaina Kansalaisopiston
kässyissä oli kahdellakin tällainen poncho. Eli ajan hermolla ollaan!
Keskiviikkoiltana oli Salon seudun kädentaitajien
teematapaaminen. Aiheena keskeneräiset käsityöt. Pikkuisen meitä kaikki viittä
paikalla ollutta mietitytti, et ollaanko me (lähes 200 jäsenestä) oikeasti
ainoita, joilla on UFOja kaapeissaan! Ainakin saatiin tarpeeksi kahvia ja pullaa. Oliskohan osaanottajien vähyyteen vaikuttanut hirmuinen paukkupakkanen?
Ja kässytkin edistyvät – jopa niin, että Karvislandiaan päästyäni tikuttelin
valmiiksi oman Salkkarini:
Voihan tämänkin tulkita poncoksi?
Lankana tällä kertaa kokeilin Katian Silk-Mohairia. Menekki peräti
33 g! Ohje alun perin teetee Lumi Color –langalle ja löytyy täältä.
Nuoriso-osasto on vähän enemmän ajan hermolla. Ida-Maria
tikutteli itselleen tuubilämppärin kahdsta kerästä Katian Perua.
Kuten huomaatte – meillä kaikki harteille sopivat lämmikkeet tulkitaan ponchoiksi!