Pyrin yleensä aina tekemään tuttavuutta kaikkiin lankoihini tekemällä niistä jotain. Mallitilkku on tietysti jotain, mutta joku ihan ”oikea” neule on tavoitteena. Sandnesin Duett innosti mua keväällä, mutta nyt kun sain sen oikeasti käsiini niin jostain syystä se ei innostanut yhtään… Maanantaina hain Duett-lehdestä sen kaikkein pienimmän söpön lasten kaarrokeliivin ja tartuin lankaan.
Lanka oli tosi mukava ylläri! Jopa niin, että innoissani jätin piirroskaavion vaan pienelle silmäykselle ja pistelin menemään:
Mallitilkun alussa näkyy miten mun pitsineuleeni meni ja lopussa taas miten sen olis pitänyt mennä…
Tiistai-iltapäivällä neule oli valmis! Piti pingottamani se ennen kotiinlähtöä, mutta aika kului ja Karvinen tuli hakemaan ja homma jäi. Ajattelin tehdä nutulle jotain kotona…
Kotona odotteli pikkupöksypyykki. Nerokkaana ajattelin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja hoidella pöksyt ja neuleen siloittamisen/langan pesutestin samalla kertaa. Olin opiskellut pesuohjeen langan vyötteestä ennen kotiinlähtöä.
Nuttu kera pöksyjen koneeseen ja kone käyntiin. Nappulat oli näin:
Kun niiden olis pitänyt olla näin:
Olen varmaan ihan kuuluisa siitä, etten koskaan milloinkaan pese mitään käsin. Sen verran monta neuletta olen käsin pesemällä pilannut että tiedän koneen olevan noissa asioissa paljon luotettavampi kaveri…ainakin jos muistaa laittaa sen linkouksenestonappulan alas. Tällä kertaa se unohtui…
Edestä:
Takaa:
Läheltä:
Hyvin huopui. Eli tään jutun opetus on että jos lankavyötteen pesupaljunkuvan alla on hellävaraista konepesua osoittava viiva, niin neuletta ei kannata lingota 1200 kierroksen voimalla!
Aika söpö nuttu kuitenkin vai mitä
Malli: Sandnes Duett –lehti, malli nro 3
Lanka: Sandnes Duett
Menekki:
Puikot: Knit Pro pyöröt 4, Tavis metallit nro 3 ainaoikein neuleissa.
Pohdiskelin vähän aikaa postaanko koko juttua vai vaikenenko ikuisesti mut tietäähän mut. Kaikki nolot sattumukset on pakko kertoa muillekin ja lankakauppiaana mun on suorastaan VELVOLLISUUS kertoa hölmöilyni muillekin… Omasta töppäilystäni huolimatta olen nimittäin kovin tykästynyt Duettiin. Simppeli kokoluonnonkuituinen peruslanka. Villaa sen verran että lopputulos on aika tasainen eikä varmastikaan kutita tai pistele!
Mun parvekelaatikoissa on (kiitos ihanien naapurieni) elämää vielä loppukesälläkin:
Muistakaa noudattaa pesuohjeita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!