Tää aika vuodesta on ihanaa kun uutta lankaa tulee ovista ja ikkunoista! Toisaalta sen on ihan kamalaa kun kaikista pitäis tehdä jotain eikä aika millään tahdo riittää muuhun ku mallitilkkuihin. No olen kuitenkin yrittänyt tikutella jotain pientä ihan oikeaa neuletta muutamista. Eli tilkun talkun ja sitä sun tätä sisältää tää postaus.
Jotkut langat suorastaan kiljuu et ota mut puikoille, toiset taas ei kauheesti kiinnosta mut silti tarttis. Joskus taas käy niin et joku kertoo tykänneensä mun inhokista ja vasta sitten katson lankaa uudestaan ”sillä silmällä”.
Katian Bolivia oli niitä lankoja, jotka nähdessäni raastoin hiuksiani ja mietin et kukahan tuonkin on meidän puotiin tilannu… Kunnes Piiku kertoi Piikko-Pirrasta löytäneensä niin ihanaa lankaa… Auts. No joo – meikäläinen on tilannut sen selvästikin materiaalien vuoksi vai miltä teistä kuulostaa lanka, joka on merinovillaa ja bambua? Omille puikoille siis.
Simppeliä aaltopitsiä yhden 100g:n vyyhdin verran. 38 silmukkaa seiskan Knit Pron puikoilla ja sitten vaan sauma. Uskokaa tai älkää mut tää kauluri on ollu mun omassa kaulassa joka päivä siitä saakka kun valmistui! Ihanaa materiaalia ja väritkin raikkaita.
Sublimen lustrous exrafine merino wool dk:n (eiks ol langalla kamala nimi?) kuusi viimevuotista väriä saivat uudet neljä kaveria, jotka tulivat puotiin viime viikolla.
Puikoille heti rannekkeet ja näitä tikuttelin kun en millään malttanut lopettaa! Ihanaa, lämmintä kevyttä, kaunista. Merinovillasisuksen ympärillä on hienonhieno polyamidiverkko, joka tuo kauniin killon. Malli Sublime-lehdestä (joita on myytävänä mm Anjalinilla).
Mun mielestä uudet rannekkeet oli ihan kissansilityksen arvoinen juttu, mut Tassu ei tykännyt kun menin lääppimään kesken iltanokosten…
Ohjeessa oli 4mm puikot mut mä käytin 3½ millisiä ja se oli ihan oikea valinta. Menekki oli 58 g eli alun kolmatta kerää (kerässä 25g=95m).
Ei nimi lankaa pahenna – tämä on ihanaa Lussukkaa!
Paluu arkeen ja muovien pariin. Muistelin parin vuoden takaista pompulakeepin suosiota ja mietin voisko röyhelölangasta toteuttaa jotain saman tapaista. Parin päivän pyörittelyn ja purkujen jälkeen syntyi Frillykeeppi:
Siis yksinkertaista ku mikä – poimin langan yläreunan joka kolmannesta lenkistä 50 silmukkaa ja neuloin pyörönä ensin yhden kerän joka kolmannesta lenkistä ja toisen kerällisen joka toisesta. Sit vaan päättely, työ nurinpäin ja harteille! Joo – myönnän et se viimeinen langanpää on tuolla sisäpuolella päättelemättä. Tähän ei tarvii kommentoida mitään. En mä itsekään röyhelöistä oo niin kovin innostunu mut tulipahan kokeiltua tämäkin. Puodissa se on kerännyt katseita ja joku on kehaissutkin...
Jätin tarkoituksella parhaan viimeiseksi! Noro Kirara on Norojen uusin tulokas. 50g:n vyyhdissä 150 m. Materiaalina puuvillaa, villaa, silkkiä ja angoraa. Ja värit…NIIN Noroa!
Mielestäni Norot on niin upeita ettei niitä kannata rienata millään monimutkaisilla kuvioilla. Yksinkertaisissa neuleissa niiden väriloisto on parhaimmillaan. Sitä paitsi olin mökillä. Ei ollu ohjetta. Eikä tietsikkaa ja kova hinku saada lanka puikoille nro 4½ (päättely viitosen puikolla).
Tämä pimeä kuva oli ensimmäinen koekuva silloin, kun huomasin pudonneen kamerani olevan sittenkin hengissä! Otettu meidän taloyhtiön kuivaushuoneessa yhtenä aamuna viime viikolla.
Loin 5 silmukkaa. Neuloin kerroksen oikein. Toisella kerroksella 2 reunasilmukkaa oikein, lisäys, keskisilmukka,silmukkamerkki, lisäys ja 2 reunasilmukkaa oikein. Kolmannella (oikean puolen kerros) reunasilmukat, lisäys, 1 o, lisäys, keskisilmukka, lisäys, 1o, lisäys, reunasilmukat. Toistin koko huivin ajan kerroksia 2 ja 3 eli nurjan puolen kerroksilla lisättiin molemmissa reunoissa ja oikean puolen kerroksilla molemmissa reunoissa ja keskellä. Eli kahden kerroksen aikana huiviin tuli 6 uutta silmukkaa. Mallineule oli niinkin mielikuvituksellinen kuin 10 kerrosta sileää oikeaa ja 10 kerrosta ainaoikeaa… Kun lankaa oli suunnilleen 12 kerroksen verran jäljellä lisäilin reunan yksinkertaista pitsiä varten viimeisellä nurjan puolen kerroksella silmukoita niin, että keski- ja reunasilmukoiden välissä oli kymmenellä jaollinen määrä silmukoita +1. Pitsireunus oli kans yksinkertaisinta mahdollista: 1 o, langankierto, 3o, nosta kaks oikein neulomatta, 1o, nosta neulomattomat neulotun yli, 3o, lk. Nurjalla langankiertojen välinen silmukka ja yhteenneulottu silmukka nurin ja muut oikein. Pitsin aikana lisäykset kuten alussa ja lisätyillä silmukoilla ainaoikeaa.
Tätä huivia en kastellut vaan pingotin styrox-levyyn ja suihkuttelin suihkupullolla aika märäks. Tässä lähikuvaa reunapitsistä:
Tässä värit on suht koht oikein:
Välillä olin vähän pettynyt, kun tuota ruskeaa tuntui olevan liian paljon mut lopputulos on
. Nam.P.S. Huomasikste et mä melkkeest vähän kirjoitin ohjettakin? Oho! Arvostelua ohjeenkirjoitustaidoista ei kaivata…
P.S. 2 Kuvat on surkeita - tiedän. Olen vahingossa löytänyt tästä uudesta koneesta kolmekin tapaa käsitellä kuvia mut en ole oppinut käyttämään niistä yhtäkään...
Näiden jälkeen...soffalle kutomaan perussukkaa.
Mukavaa alkanutta lokakuuta - nautitaan syksyn väreistä eikä anneta lyhenevien päivien masentaa. Nyt on aikaa neuloa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!