sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Sydänlapaset, tonttusukat ja heijastava pipo

Teetee Adventtikalenterin ekasta luukusta löytyi sydänlapasten ohje.
Me tosin nähtiin lapasten kuvio pöllönä... Pöllämystynyt on kuvan "mannekiinikin". Hupputuubi Polarista on äidin tikuttelema. Ei sitten tykännytkään siitä, joten nyt se on joutilas... Väri sopii täydellisesti lapasiin.

Lapaslanka on 100% villaa - teetee Sagaa. Puikoilla 5½ tikuttelin. Menekki 76 g eli vajaa kerä riittää mainiosti lapaspariin.
Pöllöefekti sen kun lisääntyi, kun keksittiin ommella heijastavat helmet "silmksi". Yläkuvassa ilman salamaa, alakuvassa salamalla.
Heijastavat helmet ja lankahan ei ole CE-merkittyjä "oikeita" heijastimia, mutta loistavat kivasti pimeässä, kun valo osuu niihin.

Ohjeen lapasiin ja muitakin kivoja ohjeita löytyy meidän nettisivuilta ja ensi perjantaisessa uutiskirjeessä avataan adventtikalenterin toinen luukku. Mitähän sieltä paljastuukaan?

Saatiin puotiin viime viikolla ihan superhalpa heijastinlankasatsi. Yhtenä iltana pykäsin siitäkin myssyn. Kympin puikoilla se valmistui ihan hetkessä! Peräti 40 silmukkaa ja tunturineuletta.
Lanka on 150 g:n kerässä eikä pipoon mennyt kuin vähän päälle puoli kerää! Alla taas esimerkit salamalla ja ilman. Mannekiinina Ida himmeenä:
Ja valopäänä:
Tuo myssy on ankeanarmeijanvihreä, mutta toisesta halpislaadusta löytyy hurja neonpinkki!

ja vielä - jokavuotuiset tonttusukat:

Lanka teetee Salla. Menekki yhteensä 133 g. Ohje on vanhassa Kauneimpien käsitöiden Joululehdessä. Sukkaohje siinä on niin monimutkainen, ettei siitä saa mitään tolkkua, mutta normisukan ohjeella ja kaavioilla pärjää hyvin. Kirjoneule ei varsinäisesti oo mun juttu, mutta tuo on tarpeeksi helppo ja tykkään myös teräosan raidoista.

Eilen oli vapaapäivä. Mitenkäs muuten mä sen käyttäisinkään ku siivoillen? Oli mukavaa touhuta pieniä kotijuttuja ilman kiirettä ja pakkoa. Myrskytuuli tuuletteli petivaatteet ja kuivatteli lakanapyykin raikkaksi. Kokeilin ekan kerran pyykkietikkaakin. Tavallista etikkaahan olen tähän mennessä käyttänyt huuhteluaineena. Tassun kanssa pohdittiin, et mikä tuoksu kokeillaan ekana:
Iltasella vielä kuurasin saunan - sitäkään ei ole lämmitetty ku viimeeksi alkuvuodesta. Liha-juuresmättö kypsyi uunissa ja maistui! Illalla oli ihanaa köllähtää nukkumaan puhtaisiin lakanoihin ukon ja kissan viereen.

4 kommenttia:

  1. neuloo mopsien kanssa2. joulukuuta 2018 klo 11.45

    Kivat neulomukset, nätti tuubi!
    Käytän huuhteluaineena veteen blandattua etikkaa ja olen tyytyväinen. Tekisi kyllä mieli kokeilla noita fiinimpiä pyykkietikoita, en vain ole saanut hommattua, säälittävä shoppailija kun olen.
    Päivän askareena vielä yhdet pikkusukat huomiseen Koukkuun.

    VastaaPoista
  2. Oh, sä oot tehny kirjoneuletta! Kauniit tontut.
    Yhden pullollisen pyykkietikkaa oon käyttänyt mutt ei se sen kummallisemmaks pyykkiä tehny ku ilman sitä. Ja aikas hintavaa etikkaa tuo on, normietikka laimennettuna ajais saman asian, vähän jotain tuoksua sekaan jos haluais.

    VastaaPoista
  3. Sekoittelen pyykkietikkani itse. Etikka ei paljon maksa, eteeristä tuoksua sekaan ja hiukan vettä. Siinä se! En käytä tavallisia huuhteluainetta itse enää ollenkaan. Tuula

    VastaaPoista
  4. Kirjoneuletta kerrran vuodessa. Tai kaks. Tontut kiristää ja nyt puikoilla oleva on liian löysää.
    Mä oon vuosikaudet käyttäny ihan tavallista etikkaa ku huuhteluaineista tulee ihottumaa. Pyykkietikan ekat kokemukset on et ainakin pikkupyykki oli pehmeämpää ku tavallisella etikalla. Tuoksu mieto, joten voi käyttää taloyhtiön kuivaushuonetta (tosin tässä talossa ei toksuttomia pesuaineita taida käyttää muut ku mä).

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!