Hupsista vaan! Niin se heinäkuu vaan hulahti ohi ja ollaan jo elokuussa. Mulle elokuu on aina jotenkin kivaa aikaa. Vaikka kesä on hienoa, niin syksy tuo mukanaan kaikkea uutta. Ja ne pimeneät illat.
Popuppimme Mathidedalissa sai jatkoajan elokuun kuudenteen. Mun välikässyinä tekemäni pikkuruiset vauvansukat alkoivat hupenemaan. Siispä ankarasti tikuttelemaan uusia...
Pikkuisen epätoivoinen tavoite: Kerätä mustikoita ja välillä tikutella valkoista vauvalankaa... Vaan onnistuihan se. Oikeasti tuollainen "intervallitouhu" on ihan toimiva juttu: Kahden desin kertsikkamukillinen marjoja, uinti, käsien pesu ja sitten muutama kerros sukkaa. Ei mee selkä tärviölle.
Viikko sitten varasto täydentyi kolmella parilla:
Lanka teetee Helmi (50g=200m merinovilla) ja puikot 2½. Menekki yhteen sukkapariin sellaiset 17-18 g.
Kyllähän kesääkin ollaan vietetty. Viikko sitten tehtiin pikkuveneellä eväsretki muutaman kilsan päähän asumattomalle saarelle. Toi sininen sukka oli yhtenä matkaeväänä. Muita:
Kertakäyttögrillin sytyttäminen ei menny ihan luonnikkaasti... Odotellessa katettiin pöytä:
Ja saatiin viimein makkaratkin kuumiksi. Kyllä maistui!
Mun omat kesäkauppavorot oli ja meni, mutta pitihän se perinteinen teatterireissu silti toteuttaa!
Teatteri Provinssin Pikkupojat käytiin äidin ja isän kanssa katsomassa. Syötiin hyvin
Ruukin Krouvissa ja vietettiin yö
Matildan Marinassa, Ja kaikista sääuhkailuista huolimatta taas kerran onnistuttiin pysymään kuivina koko "lomasen" ajan!
Ruukin miljöö on vaan niin upea. Tänä vuonna en ehtinyt käydä edes alpakoita katsomassa, kun piti aamiaisen jälkeen kaahata takas puotia availemaan.
Juhannuksena sovittiin, että yksi vieraistamme tulee pariksi viikoksi saarilomalle ja nyt on sen aika:
Tassun vanha ystävä Pate! Ja me ollaan niin lässynlässyn... Ja kilpaillaan siitä kumpi saa rapsuttaa tai antaa ruokaa. Arka Pate on tainnut kuitenkin hyväksyä meidät ruoka-automaateikseen ja saamme nähdä hänet ainakin kolmesti päivässä. Joskus saadaan jopa ottaa syliin ja kuulla kehruuta! Voi näitä onnenhetkiä!
Kisulällytyksen lomassa tikuttelin lisää pikkusukkia. Mustikoita ei tarvinnu poimia. Paten äiskän kanssa saatiin just ja just kokoon puoli litraa Tottijärvelle vietäväks. Ei sadetta. Ei mustikoita. Siispä sukkia! Yhdet vähän isommatkin:
Malliksi popuppiin Matildaan. joka siis avoinna vielä tän viikon sunnuntaihin 6.8. asti!
Kivastihan siellä on aika kulunut ja oot saanu aikaseks kaikenlaista. Kissavieras on aina lässytyksen arvoinen. Mä kun kohtaan kadulla koiran, tai joskus jopa kissan valjaissa, niin heti alkaa se eläinlässytys! Se vaan tulee jostain selkärangasta. Just tapasin Liisan joka oli vuoden ilman kissaa, mies oli että 'ei koskaan enää'! Nyt niillä on uus niin söpö, tosin kovin arka on ollut sopeutumaan mutt kyll se siitä kuulemma pikku hiljaa.
VastaaPoistaNiin söpöt sun vauvasukat! Mä en osais .
VastaaPoistaKävinkin siellä popupeissa ja oli nättiä ja kivaa ja monenlaista teki mieli - vaan kun ei oikein tarvetta ole.
Kesäkuu ja elokuu on minun lempikesäkuukausia, heinäkuu on psähtynyt ja seisova kuukausi, jolloin vaan ollaan, säät sitten on joko tai, mutta nyt tämän kesän heinäkuussa oli mulle 10 ihanaa päivää, etten valita mitään.
Onnee Patesta, mä uskon, että se on melkein kruunannut sun kesän! Herttaista olemista teille!