Näytetään tekstit, joissa on tunniste Adriafil. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Adriafil. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. lokakuuta 2019

Mustia sytomyssyjä ja PUUhia

Roosa nauha -kampanja on meneillään ja minullakin on puikoilla viime aikoina ollut sytomyssyjä. Asiakas tuli puotiin ja tilasi mustan sytomyssyn. Syksyn tullen kun Tyksistä saatu valkoinen tuntui liian kesäiseltä. Ensimmäisen myssyn neuloin Katian Cotton 100% -langalla:
Myssy oli vähän liian suuri, mutta löysi käyttäjän asiakkaani lähipiiristä. Seuraavan tein virkkaamalla ja se oli sopiva:
Lankana tällä kertaa Scheepjes Catona ja koukku 2,5 mm silikonivartinen.

Miksi sain tilauksen, kun myssyjä olisi ollut tarjolla Tyksissä? Asiakas kertoi joskus haluavansa piipahtaa vaikka kaupassa pukematta hankalaa peruukkia. Muuten niin tyylikkäästi ja hillitysti pukeutuva asiakkaani toivoi asuihinsa sopivaa myssyä, joka ei herättäisi huomiota ja kysymyksiä sairaudesta.

Vuosien varrella tällaisia pyyntöjä on tullut aina silloin tällöin. Me myssyjen neulojat ja virkkaajat tietenkin haluamme ilahduttaa ja tehdä värikkäitä sytomyssyjä syöpähoitojen seurauksena hiuksensa menettäneille. Ja onhan iloisen värisiä myssyjä hauskempaa tehdäkin... Ainkin näin syyspimeällä. Toisaalta ymmärrän hyvin, että kaikki eivät halua kiinnittää huomiota sairauteensa ja käyttävät mielellään sellaisia värejä, joita muutenkin arjessaan käyttäisivät. Jos jokainen myssytalkoisiin osallistuva tekee sellaisia myssyjä, joita itsekin haluaisi käyttää, niin uskon, että jokainen myssy menee tarpeeseen ja jokainen tarvitseva löytää juuri itselleen mieleisen.

Nyt kun ilma on viilentynyt, niin sain tehdä vielä muutaman villaisen myssyn. Adriafilin Bucaneve on lämpöistä, pehmeää ja kutittamatonta merinovillaa, joka ei sisälläkään tunnu kuumalta.

Tuo simppeli raitamalli oli asiakkaani mielestä mukavin, joten tehtiin vielä yksi. Siniseen toppatakkiin sopiva:
Siihen neuloin vielä icordina neljän silmukan nauhan, josta kieputettiin pieni koriste myssyn sivuun.

Laitanpa muuten tännekin tiedoksi, että Tyksin vuodeosastolla TA4 kaivattaisiin isoja villasukkia. Mielellään kokoa 40-47. Pyyntö oli Facen Tyks sytomyssysivutolla muutama viikko sitten. Vein sinne pari viikkoa sitten kolme kassillista meille Anjalinille tuotuja villasukkia, mutta isoista miesten kokoisista on edelleen pula.

Myssyjen välissä ollaan pikkuhiljaa lopettelemassa mökkikautta. Miten ihmeessä aina tulee kiire saada puut pilkottua, vaikka aikaa on ollut koko kesä? Nyt on kaikki pöllit pilkottu ja klapikone on päässyt mantereelle hyvin ansaitulle talvilomalle.


Viikko sitten oltiin peräti kolme päivää saaressa. Klapittelun lomassa ehdin joka päivä pienelle mettäkeikallekin:
Kuivattuna kymmenen litran suppissaalis mahtui yhteen karkkilaatikkoon.
Jos meillä on verkossa vaikka viis ahventa, niin ajatellaan et "Ihan kiva". Jos ahvenia on kymmenen niin ajatellaan et "Wow, nyt ehkä saadaan itsekin pienet maistiaiset." Mut kun verkossa olikin 27 ahventa ja kaksi haukea, niin ajatus oli epätoivoinen "Ou nou..." Kalaa on kiva syödä, mutta perkaaminen ei ole kovin mukavaa puuhaa. Karvis hoiteli hauet ja minä ahvenet. Tassu tietenkin sai osansa heti kuormasta.
Kohta alkaa movember. Tassulla on jo valmiiksi tarpeeksi viiksiä!
Ja mulla on puikoilla kaikenlaista...


lauantai 23. heinäkuuta 2016

Silkkisukkia ja neuleita rannoilla



Neulomakerho ei malttanut pitää taukoa kesälläkään. Päätettiin kokoontua edelleen parittomien viikkojen tiistaisin neulomaan rannoilla. Betonitöistä jo kerroinkin TÄÄLLÄ.
Ensimmäinen neulekokoontuminen oli Maritan luona ennen juhannusta. Pieni sade ei meitä haitannut ollenkaan! Minä looppasin näiden mustien kantapäätä (ja purin kotiin päästyäni).
Mulla oli tavoitteena mennä ainakin yhteen kokoontumiseen veneellä. Ja kun jotain oon päättänyt niin edes susun lomatuuli ei voinut estää. 15 m/s luoteistuulessa aalloilla keikkuessa tuli jossain vaiheessa mieleen, et onko tässä nyt mitään järkeä – autolla olis päässy perille paljon nopeammin, kuivempana ja lämpimämpänä…
Höyttisten suntissa sentään oli takatuuli ja meno seesteistä.
Brinkahallin laiturilla neulottiin. Pikkuinen veneeni näytti lastulta laineilla siinä ison laiturin kyljessä. Onneks siellä portaat, joita pitkin pääsin kiipustamaan ylös.
Selällään tilkkuilija huomasi taivaalla sateenkaaren.
Minä neuloskelin TÄTÄ huivia.
Kotimatkalle lähtiessä oli tuuli vähän tyyntynyt. Kylmää oli auringonpaisteesta huolimatta ja onneksi mulla oli kasvivärjätyistä tehty Puntti-Paavon mökkivillapaita mukana. Onhan se kauhea, mutta lämmin ja pitää hyvin tuulta ja sadettakin!
Viime tiistaina neulomakerholaiset saapuivat meille Latosaareen. Osa porukasta tuli Myllykylän rannasta Karvisen yhteiskuljetuksella, osa omalla veneellä ja yksi polkua pitkin naapurista.
Susun lomatuuli oli taas luoteessa ja siksi istuimme tuulensuojassa mökin takana. Ensin juotiin kahvit. Minä kaikista tavoistani poiketen olin leiponutkin! Oman pihan antimista kantsupiirakkaa ja mustikkakääretorttua. Juttu luisti ja nauru raikui ja neuleet, virkkuut, klipsu- ja tilkkutyöt edistyivät. Jopa neuleensa unohtaneelle löytyi ensiapua kaikenkattavasta kässäpussistani. Yhdessä suunniteltiin kasvivärjäystä Kulhossa. Kivaa oli. Kiitos kun kävitte!
Kerholaisten palattua mantereen puolelle tuuli oli jo vähän tyyntynyt ja ilta-auringossa oli mukavan lämmitä pitää omat ”jatkot” rannalla.
Minä neuloin sukkia – kuinkas muuten. Lankana Adriafilin Setasilk, jossa on silkin lisäksi puuvillaa ja polyamidia. Ohje on omista Tundra-sukistani – tosin palmikonkierrot meni vähän väärään paikkaan…
Puikoilla 3½ mm (4 kpl 15 cm puikkoja ja 1 kakskytsenttinen, koska keväinen "auto-onnettomuus" on sittenkin katkonut melkein kaikki lyhyet puikkoni).
Lankaa kului 84 g. Ihanat kesäsukat! Sopivat varmasti tulevan viikon helteisiinkin. Jos teen toiset niin valitsen kolmosen puikot ja teen varteen yhden mallikerran lisää. Ja lanka – no mitä voi odottaa silkisukkalangalta? Ihanaa!
Vielä on yksi kokoontumien rannalla ennen kesäkauden loppua. Ohjelmassa kasvivärjäystä...