Lanka, joka ei puhunut

Tässä pitkin vuotta ja varmaan jo viime vuoden puolellakin olen saanu kuulla et ”harjattu pinta” on lankojen hottista. Ja kun se kerta on muotia niin pitihän meidänkin sortua tilaamaan. Harjausta tärkeämpi syy valintaan taisi olla materiaali – 88% alpakkaa.

Kun langat sitten tulivat niin olihan ne pehmeitä… mut omasta mielestäni edelleen ”harjattu pinta” oli yhtä kuin ”suttuisen näköinen”. Lanka ei puhunu mulle yhtikäs mitään! Päätin kuitenkin antaa lankaparalle tilaisuuden… Varsinkin sun sukkakiintiöni alkoi olla aika lailla täynnä. Välikässyä siis tarvittiin. Ekan kerän jälkeen totesin, että JOTAIN hyvää tässä langassa on PAKKO olla:

Laatupäällikkömme Herra Hassu Tassu Kissanen oli viime sunnuntaina Rypäleen öljynvaihtoprojektin aikana perusteellisesti tutkinut langan ja ilmeisen hyvän arvosanan antoi...

Siksipä minäkin pelastin puolivalmiin ja neuloin toisenkin kerän. Olisko Tassun arviolla vaikutusta vai miten, mut lopputulos on omasta mielestäni ihan mukiinmenevä:

Ihanan kevyttä, suloisen pehmeää ja lämmintä eikä ollenkaan hullumman näköinenkään. Ei enää edes (kovin) suttuisen näköinen.

Lanka on Katia Quetzal, Puikot KnitPro Symphonie Wood vaihtopääpyöröt (alussa 60 cm kaapelilla ja myöhemmin 100 cm). Menekki huimat kaksi kerää eli 94g! Seitsemän metriä lankaa jäi päättelykerroksen jälkeen ja nyt pohdin pitäiskö siitä virkata palkinto laatupäällikölle?

Ohje oli alun perin Katian lehdestä. Siinä oli etu- ja takakappale tehty erikseen ja ommeltu sivuista yhteen. Vaikka saumoista tykkäänkin niin se kuulosti vähän tyhmältä tähän systeemiin ja siks tein omalla tavallani. 

Tämän langan kanssa me ollaan nyt sinunkaupat tehty. Saas nähdä miten käy sen toisen kanssa – ensin luulin et me ollaan kamuja mut sit ei oltukaan. Testit jatkuu mut välillä pitää muistaa Sukkasato. Jos vaikka yhden paalin saisi vielä ennen huomista paalattua vaikka sienimetsäkin kutsuu.

Hyvää viikonloppua!

Paluu arkisukkiin

Fiinistelysukkahehkutusten jälkeen paljastetaan minkälaisia jalattimia täällä oikeasti syntyy.

Tähän mennessä Karviselle on riittänyt ne ”huomiota herättämättömän väriset” mut nyt oli pyyntönä ihan kokomustat nimpparisukat. Kiusallani tekaisin varteen pienenpienen iloisenharmaan raidan. Piti vielä tehdä ne eri kohtiin mut ne meni vahingossa melkein samaan paikkaan:

Ja sitä paitsi onhan se hyvä olla raita ettei meidän  mustat sukat mee sekaisin…

Lankana joku iankaiken hyllyssä pyörinyt Fortissima ja raidassa Steppiä. KnitPro 2½ puikoilla pistelin. Lankaa kului 89g. Yllättävän sutjakkaasti syntyivät vaikka mustaa olikin. Yritin taas modata ”Karvismalliset” eli ylipitkän kantalapun ja hitaat kiilakavennukset. Ei ainakaan ole haukkuja tullut – itse asiassa Karvis sai haukut kun meni heti uusilla sukillaan Tassua ulkoiluttamaan. Höh – mun pitäis olla tyytyväinen kun kelpaa!

Toissaviikkoiset tossut oli niin surkea esitys, että piti kokeilla uuden kerran. Sen verran harmitti, että päätin tehdä seuraavan kokeen jämälangoista. Ja kuinkas kävikään? Eihän ne jämälangat mihinkään riittäny. Piti tehdä negatiivit:

Lankana oli teetee saga. Puikkoina 4½ mm pitkät pyöröt. Ettei ihan hukkahomma olis ollu niin kokeilin luoda silmukat Judy´s Cast onmenetelmällä. Video on tosi hyvä. Neuloin ensin toisen syrjän silmukat, vedin kärjen kohdalla kaapelin mutkalle ja neuloin toisen syrjän. Nilkan kohdalla en menny ympyrää kuten videossa, vaan käänyin ja palasin samaa reittiä takaisin. Siispä säästyin pääliosan sauman ompelulta!

Jämät siis loppuivat vieläkin kesken, mut ei hätää - ainakin tossujen pohjat on samaa paria:

Ja taas säästelin saumoissa. Päättelin silmukat kolmen puikon menetelmällä. Yllättävän litteä ja nätti sauma tuli. Rumat on nämäkin tossut mut kai niillä sentään tepastelee. Oikea tossuohje löytyy Suuri Käsityölehdestä 9/2014 sivulta 29. Lankaa näihin kului 128 g.

Molemmat jalattimet menivät Sukkasadon Heinälatoon jo viime viikolla. Tällä viikolla on satonäkymät vähän heikonlaiset mut onhan sunnuntaihin vielä aikaa…

Se edellinen tossukokeilu on muuten tässä:

Eihän kukaan oo koskaan kuullu mun sanovan et mä en ikina pura mitään? Seuraavaks mä kokeilen tuosta langasta pipoa. Jos sekään ei onnistu niin luovutan...

Luksusta sukkiin

Just nyt meikäläinen on aika tohkeissaan. Omat sukat on ihan oikean käsityölehden sivulla kuvan ja ohjeen kera! Ja sopivasti Suuri Käsityölehti ilmestyi ennen teeteenNeuleviikon loppua…

 (Lehden kuvassa olevat sukat on mun neulomat ja livesukat Ida-Marian testisukat, jotka on puodissa esillä)

Sain alkukesästä ennakkoon makusteltavaksi pari kerää teeteen uutta tundra-alpakkasukkalankaa.  Herkuttelin langalla kesäkuun ekana lauantaina – lauantaivapaiden kunniaksi. Tai siks et sinä aamuna satoi. Tai siks et venekässyksi tarvittiin jotain pientä ja yksinkertaista.

Tiedättehän tunteen et joillain langoilla on ihan oma tahto? Pitsisukka oli ajatuksissa, mutta tundra ilmoitti heti puikoille päästyään haluavansa palmikolle! Ei siinä sit muu auttanut ku totella…

Lanka neuloitui ihan itsestään. Ihanan pehmeää, sileää ja suloista lankaa ei melkein malttanu jättää käsistään. Jos ihan totta puhun niin teinhän sentään pienen kaavion:

Hehkuttelin lankaihastustani teeteen Sirpalle ja lähetin kuvankin. Tais olla jo seuraavana päivän kun tuli komento tehdä ohje ja lähettää valmiit sukat pikapikaa eteenpäin. Suuri Kässylehtikin oli tykänny.

Aikas kivalta tuntui tänään kun lehti ilmestyi ja näin omat sukkani sivulla 33. Ja ohjeen lopussa vielä oman puodin nimi ja mun. Aika pienistä jutuista sitä voi tulla kamalan iloiseksi!

Malli on tosi yksinkertainen ja siksi juuri oikea ylelliselle tundralle. Kun lanka itsessään on upea niin se ei kovin ihmeellistä mallia tarvii. Yksinkertainen on kaunista. Näiden sukkien terkemmat speksit löytyy heinäkuisesta bloggauksestani. Toivottovasti muutkin tykkää tästä mallista!

Tällaisena ohjepoliisina on aika korkea kynnys yrittää itse kirjoittaa selkokielinen ohje. Ida-Maria on koeneulonut ohjeen eikä siinä pitäisi olla mitään fataalivirheitä.

Näiden sukkien neulomisen aikana tuli pieni modausidea kantapäähän, mutta en ehtinyt uusia tikuttelemaan kun lehden kuvaukset oli jo meneillään. Luulenpa kokeilevani sitä seuraavaksi punaisesta tundrasta. jos vaikka ehtis vielä Sukkasadon aikana valmiiksi.

Jos nyt jo malttaisin istahtaa alas, rapsuttaa kissaa ja katsoa uuden lehden muutkin ohjeet ;)

Tundra-alpakkasukat ja neuleviikko

Kylläpä aika kuluu nopeesti! Sukkasadonkorjuuaika on jo yli puolen välin. Kannoin äsken Heinälatoon tämän viikon sukkaset. Paalini onkin vähän fiinimpää heinää. Teeteen tundra on ihanan pehmeää alpakkasukkalankaa:

Puikot 3 ja 3,25 mm Knit Picksit, langan menekki oli 82 g. Lanka on herkkuneulottavaa. Itse olen pidempien varsien kannalla, mutta yritin kerrankin tehdä ohjeen mukaan. Tosin unohdin ohjeen lukemisen kiilakavennuksissa ja kärkikavennukset oli omasta mielestäni paremmat "omalla tavalla"... 

Ohje näihin löytyy teeteen sukkalehdestä Socks on the rocks:

Lehdessä on pesussukan ohje ja silmukkaluvut kaikille teeteen sukkalangoille, joita on 4 erilaista.Lisäksi ohjeita jokaiselle langalle erikseen. Ensi viikolla meidän puodissa ja kaikissa muissakin teetee-myymälöissä ympäri maata vietetään teetee neuleviikkoa sukkateemalla. Neuleviikolla kaikki teeteelangat on teeteemyymälöissä miinus 20%? Ale on voimassa myös VerkkoAnjalinlla.

Sukkateemaan meillä on valmistauduttu...

Perjantaina meillä oli puodissa oikea "Hei hulinaa" -päivä! Tuntui siltä, että lankaa tuli ovista ja ikkuinoista niin ettei sekaan meinannut mahtua. Kyllähän kaikki lopulta paikkansa löysivät, mutta pitkälle iltaan siinä meni. Itse olen tällä hetkellä innoissani haltista:

Toinen houkutteleva on Bremontin Camino multicolor.

Kolmet jalattimet on puikoilla, mutta nyt kutsuu syksyinen sienimetsä. Aurinkoista sunnuntaipäivää!

Mamma Mia mitkä tossut tuli!

Joku ihan pikkuisen vähemmän mökkihöperö olis perjantain myrskyssä jääny kaupunkiin. En ees uskaltanu pikkuterhillä kaahata täydellä kaasulla saareen ja välillä meinas jopa vähän pelko kouraista massua ku pikku paatti sukelteli aaltojen välissä ja tuntui et tuuli keikauttaa koko veneen ympäri. Olenks mä tulos vanhaks? Mut mikäs mökkihöperöä estäis kun tiedossa oli lauantaivapaa ja viikonloppu hyvässä seurassa eli mun itteni kans. Mökil ei myrskystä ollut tietoakaan – tuulen suunta oli kerrankin joku muu kuin luode.

Syyspäiväntasaus on viime viikolla menny ihan huomaamatta. Luantaiaamuna auringonnousua odotellessa huomasin et päivä on jo lyhyempi kuin yö. Auringonnousun voi nähdä jos menee laiturinnokkaan:

Auringon laskua ei tähän aikaan vuodesta näe edes sieltä.

Tuonne aaltoihin lähetin Karvisen lauantaiaamuna. Poikatten kalareissulle Airiston toispuol. Vähän olin huolissani mut sen vene on sentäs paljon merikelpoisempi ja Karvinen paljon varovaisempi veneilijä ku meikäläinen. Itte lähdin sienimetsään. Suppiksia on tulossa mut vielä ovat niin pieniä, etten viittiny kerätä. Viime viikon sateita ennen saares on tullu vettä viimeeks elokuun lopussa.

Takas tultua tein viikonlopuksi suunnittelemani ”pakolliset”. Naputtelin pikkukirveellä satavuotiaan viimeiset oksat vedenlämmityspuiksi ja viimeistelin kesäisen ”etätyöprojektini”:

Jossain vaiheessa oon miettiny et ”Ei kesää ilman ryijyä”. Tämä oli ainakin neljäs kesäinen nukitusprojektini. Matto tai keinutuolinmatto. Tylsää ku mikä ja oikean käden etusormessa on varmaan känsä vielä ensi kesänäkin. Nukkia tasoittelin kunnollisilla teräväkärkisillä käsityösaksilla. Tuli siinä sivussa leikattua ihan komea palkeenkieli myös vasempaan etusormeen… viime vuonna palanut vasen käsi taitaa olla mun akilleenkantapää. En nyt kerro miten kävi puita pilkkoessa mut mustelmalla päästään ja piroxini auttaa.  Ei haittaa neulomista.

Näiden kommellusten jälkeen kiipesin katolle lakaisemaan neulasia ja vähän raaputtelin sammaleitakin. Ylläripylläri: En pudonnut enkä telonut itteäni mitenkään! Myöhemmin vähän haravoin – lehtiä ei vielä mut kuivan kesän jälkeen männynneulasista oli matto mökin ympärillä.

Kaiken ”pakollisen” jälkeen päivä oli vasta puolessa! Kukkakaalilaatikko uuniin ja saunan lämmitykseen. Enhän mä ihan ypöyksin saaressa ollut:

Päiväsauna meni pitkän kaavan mukaan. Oli virkistävää kasvonaamiota ja elvyttävää hiusnaamiota. Välillä pulahdin mereen, joka on vielä lämmintä. Tunnin päikkäreiden jälkeen sytytin takkatulen:

Telkussa oli liian paljon katsottavaa. Lopulta päädyin Mamma Miaan vaikka se on jo nähty tsiljoona kertaa. Se nyt vaan ON niin ihana ja Meryli paras näyttelijä. Elokuvaneuleena oli simppeli tossu. Ohjeen luin jo torstaina ja luulin muistavani… Ohje oli  mukanakin, mutta kun kerran muistin puikot, silmukat ja sentit… Ja ympärillä oli kässäpussi, kaks kaukosäädintä, lonkerotölkki ja puhelin… Niin miks ihmeessä olis pitäny kammeta ahterinsa ylös lepakkotuolista? Aika kummalliset tossut tuli. Eikä yhtään niin kivat ku piti.

Suorastaan aika rumat. Ajattelin et jos se on siit ku lanka on eri… Lanka on muuten Katia Atzeca (ihanaa neulottavaaa) ja puikot Knit Picks 3½ ja 4½ ja menekki 90g.

Vasta aamulla räjähdin nauruun ku huomasin mikä vika näis on. Ehkäpä teen oikean ohjeen mukaiset vielä ennen sukkasadon päättymistä. Kaikesta huolimatta kiikutin nämäkin Heinälatoon. Onhan ne kuitenkin jalattimet vaikka Mamma Mia miten rumat!

Musta ja karvainen "herätyskello" soi vähän yli kuus. Aamutuimaan laitoin heti mökin lähtökuntoon. Siivosin, tiskasin, sulatin jääkaapin, kannoin vedet ja puut ja tyhjensin tuhkatkin pesistä. Ajattelin ettei Tassu huomaa kotiinlähdön tunnelmaa… Onnistuin! Kerrankin olin kotosalla jo iltapäivällä. Oli aikaa imuroida ja pestä kolme koneellista pyykkiä. Aamupalareissulla vangittu Tassu tosin oli kiukkuinen kuin turkinpippuri ja lauloi koko venematkan kovaan ääneen biisiä, jonka nimi on ”Äiskä on paska”. Mä lauloin sille takaisin et ”Vain elämää ei sen enempää on kaikki tää koita ymmärtää…”

Eihan se pitkävihainen oo vaan nyt on koko illan vetänyt sikeitä omassa pedissään:

Tänään katson Vain elämää –uusinnan neloselta. En tehny tossua vaan ihan vaan oikeeta ja nurjaa pyörönä. Ei voi mennä pieleen!

Eikä poikatten kalareissult tullu Tassulle affenia. Pitäisikö sen opetella uus biisi?

Viikon töppöset ja...

Heinälato on tälläkin viikolla saanut yhden paalin Susulta:

Äiti sai ystävältään kivan näköiset tossut ja piti minunkin kokeilla josko osaisin. Mielestäni tuli aika kivat. Onko kellään tietoa löytyykö näille ohje jostain?

Lankana teeteen salla, puikot ainaoikeinosuudessa metalliset pitkät 3½ mm (jotka tuntui yllättävän kivoilta pitkästä aikaa) ja kärjessä Knit Picksin 3½ mm sukkapuikot. Lankaa kului vähän toista kerää.

Ku en yleens tost harmaasta kauheesti tykkää mut tää uus sallan vaaleanharmaa on oikeasti nätti. Tätä voi jo kutsua "iloisen harmaaksi".

Joku voi ajatella et eiks toi mitään muuta keksi tehdä:

Mut ku näit Salkkareit tilataan... Tällä kertaa lankana Austeman Kid Silk. Menekki huimat 32 grammaa... Kamalan suuret puikot ja seitinohut (kaiken lisäks musta) lanka tuotti aluksi vähän hankaluuksia mut kaikkeen tottuu. Puikot Knit Picks vaihtopääpyöröt 5 mm ja 7 mm.

Näiden iloisenharmaiden ja -mustien jälkeen tällä hetkellä puikoilla on lämmintä punaista!

Hyvää viikonloppua t. Susu ja The Laatupäällikkö

Huopatöppöset

Sukkasatotavoitteena mulla on ollu kokeilla muutamia juttuja. Heinälatoon kiikutan tällä viikolla huopatöppöskokeilun:

Tossuosan lanka teetee saga ja varressa teetee sallan uusi raitaväri. Sagaa neuloin kuutosen Knit Picks pyöröpuikoilla ja varren 3½ mm sukkapuikoilla. Sagaa kului 151 g ja sallaa 36g.

Tätä systeemiä olen jo pitkään suunnitellut kokeilevani. Onneksi on tämä Sukkasato - muuten tämäkin olisi jäänyt vaan suunnitelmaksi! Ensin neuloin tossuosan. Varren neuloin jälkikäteen. Aika koomisen näköiset ennen huovutusta.

Hankolainen hauska asiakkaamme paljasti oman huopatossumallinsa aloitussysteemin ja sitähän piti kokeilla ennen kuin unohtuu.

Huovutus on aina jännää puuhaa. Uutta lankaa kun kokeilee niin koskaan ei tiedä mitä sieltä pesukoneesta parin tunnin kieputuksen jälkeen putkahtaa ulos. Sagaa kokeilin viime keväänä ja tuloksena oli peltilapaset... Tällä kertaa aloitin varovaisemmin. Pesu neljän kympin heinopesuohjelmassa kaks kertaa ja hyvät tuli.

Ehkä vähän kehittelyä vielä vaatii, mutta mielestäni kokeiluni oli ihan onnistunut! Muistan taas miks teen aina sukkiin 2o, 2n varren. Toi 1o, 1n venahtaa käytössä ja puikkojen vaihtumiskohtaan mulla jää aina kauhea rako. Onkohan muilla samoja kokemuksia?

Tähän aikaan vuodesta ei viikonloppuisin kerkii neulomaan ollenkaan! Mökkikausi lähentelee loppuaan ja tuntuu et on kamala kiire tehdä kaikkia syksyjuttuja. Sienestää, kalastaa, tehdä puuhommia... Viime viikonlopun saaliit oli aikas hyvät:

Tassun kanssa käytiin sienimetsässä ja saatiin mukavasti karvalaukkuja. Enemmänkin olis ollu mut ämpärit tuli täyteen. Verkossakin oli hyvä saalis. Karvinen perkasi ja Tassu sai syödä kuormasta:

Illansuussa käytiin vielä vähän pilkillä. Mä sain kolme ahventa!

Aamukasteessa luonnon taidokkaat kudelmat näkyi hienosti. Karvinen pohtii miten paljon enemmän minäkin saisin kudelmia aikaseks jos mulla olis kahdeksan kättä!

Samoissa merkeissä menee tämäkin sunnuntai. Sienimetsä ja verkonnosto odottaa!