Kun olin kolme viikkoa vanha niin porukat vei minut saareen. Mökkiä rakennettiin silloin ja veljeni joutui lapsenvahdiksi. Putosin tietysti jossain vaiheessa vaunuista ja veli huusi äidille et "Susanna nuolee maata!" Tuli sit nuolastua sen verran tomerasti, että mökkeily ikään kuin "jäi päälle". Mökki on mulle paras ja tärkein paikka maailmassa. Siellä rentoutuu ja latautuu. Onneksi myös Karvisesta on tullut ihan yhtä mökkihöperö puhumattakaan Tassusta!
Jo monta viikkoa on suunnitelmissa ollut Pääsiäisen vietto mökillä. Säätiedotuksia ollaan seurattu koko ajan ja tänä aamuna oli ilme vähän vakavana kun Piikkiössä oli herätessä kymmenen astetta pakkasta. Emme lannistuneet, vaan odottelimme muutaman tunnin ilman lämpenemistä ja lähdimme kohti Kakskertaa. Veneen lasku sujui mukavasti vaikka jää oli sentin paksuista. Normaalisti viisi minuuttia kestävä venematka vei yli puoli tuntia. Laulaa kailotin koko matkan "Kaikkii joukolla jäätä särkemään…" Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ilman jäiden ryskymistä veneen alla olisi silmät kiinni voinut kuvitella olevan kesä.
Sytytimme tulet hellaan ja saunaan, kannoimme kaivosta vettä pataan. Lämmitimme mökkiä muutaman tunnin ja popsimme eväshernekeitot terassilla auringossa. Kotimatka sujui jo huomattavasti nopeammin. Aurinko ja tuuli oli sulattaneet jäät isosta osasta väylää. Huomenna lankalauantain työpäivän jälkeen sitten mennään saareen kahdeksi yöksi ja tällä kertaa myös Tassu pääsee mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!