tiistai 14. heinäkuuta 2009

Netitön viikonloppu


Ihan ensteks kiitokset kaikista edellisen postauksen lukuisista kommenteista! Ilahduin niistä kovasti ja taas piti tanssahdella ympäriinsä pöljänä. Ihan netittömän viikonlopun jälkeen oli kivaa maanantaiaamuna avata kone ja lueskella viestejä. Yleensä meillä on mökillä tietskoja kolmin kappalein, joten perjantaina päätin jättää omani kotiin kun ajattelin et Karvisella on kuitenkin mukana. Karvis taasen oli ajatellut et mulla on… Ilmoja piteli siitä huolimatta, ettei me koko ajan päästy kyttäämään sää- ja tuuliennusteita Ilmatieteen laitoksen, Forecan, Kipparilehden ym. sivuilta…


 


Perjantaina myrskyn häntä keikutteli vielä venettä ihan kohtuullisesti kun pyrähdettiin mökille. Matkalla pysähdyttiin tyhjentämään pikkuvenettä, joka oli viittä vaille upoksissa vesilastin vuoksi. Saareen päästyämme mä sain hepulin, kun pihalta löytyi nää:


 


Oli syytäkin, koska olin kutsunut äidin ja isän ekalle kanttarellisoosille… Karvis jäi lämmittämään vettä ja saunaa ja minä painelin metsään ennen kuin kukaan muu ehtii sienipaikoilleni. Sain kerättyä sen verran, että sunnuntain sapuska tuli turvattua. Pienemmät jätin kasvamaan. Myös mustikat alkavat kypsyä. Siinä on toinen hepulin aihe. Mulla on kauhea hätä noukkia niitä sitä mukaa kun ne kypsyy. Parina vuotena en ole saanut yhtään mustikkaa kun räkätit ja sorsat ovat tyhjentäneet koko tontin! Minähän en voi edes kuvitella meneväni metsään kymmenen litran ämpärin kanssa vaan kuljen ympäri omaa pihaa kahden desin kertakäyttömuki kädessäni… Elefanttikin on mahdollista syödä haukkapaloina ja ämpärillinen mustikkaa kertyy kahden desin mukeistaSilmänisku


 


Mökkinaapuri oli neulonut Kipuavusta tyttärelleen säärystimet ja itselleen loppulangasta tämän hauskan pipon:


 


Pienen hersyttelyn jälkeen pipo nimettiin Krapulapipoksi. Tositoimiin se pääsee jos frouva jonain iltana istukselee grillinuotiolla myöhään yöhön. Sen seurauksena saattaa seuraavana aamuna olla pientä päänsärkyä – nuotion savusta johtuvaa…


 


Tassulla oli rankka viikonloppu. Se pysytteli kotinurkilla koko ajan eikä lähtenyt metsään heilastelemaan. Suurimman osan ajasta se kökötti tuossa männyn juuressa ja tuijotteli kiukkuisena ylöspäin:


 


Syynä olivat nämä kaksi rosvoa:


 



Välillä Tassu äityi ajamaan niitä takaa, mutta totesi olevansa sittenkin kissa eikä orava. Pakittaminen puun oksalta takaisin ei ollut ihan ongelmatonta:


 


Röyhkeät oravat pöllivät yön aikana kaiken syömäkelpoisen, mitä on sattunut illalla jäämään pöydälle. Suurinta herkkua tuntuu olevan grillikastike – silikoonigrillisudista on hävinnyt jo kuusi piikkiä ja lauantaiaamuna mun vajaaksi jäänyt mustikkarasiani oli levitelty pitkin pöytää!


 


Lauantaina äiti ja isä tulivat kesäteatterin jälkeen saareen maistelemaan isän rakentaman saunan maailman parhaita löylyjä. Näytti ja kuulosta uhkaavasti siltä, että ukkosmyräkkä sattuu juuri kohdalle, mutta ohi meni. Tuntui hassulta kun muutaman sadan metrin päässä satoi vettä niin että kohina kuului, mutta meillä paistoi aurinko! Monta myräkkää kulki samaa reittiä illan aikana ja me saimme vain pienen kuuron.


 


Saunoimme pitkän kaavan mukaan ja sen jälkeen grillattiin. Yömyöhällä ennen nukkumaanmenoa pelattiin vielä obligatoorinen korttipeli (jonka mä voitin).


 


Sunnuntaina käytiin veneajelulla ja tervehtimässä naapureita. Saimme nähdä miten Paula taituroi upeita korujaan ja äidin kanssa saimme itsekin kokeilla. Todettiin, että kaikki on helppoa kun sen osaa…Meillä ei oikein tahtonut pihdit pysyä hyppysissä.


 


Ekat kanttarellit päätyivät pannulle ja nautiskeltiin auringossa uusien perunoiden ja tuliaisiksi saatujen savustettujen ahvenien kanssa. Kylläpä maistui!


 


Koska täällä blogimaailmassa on trendikästä julkaista hienoja puutarhakuvia niin mun on pakko julkaista kuvia omastani. Tähän mennessä on varmasti käynyt ilmi, ettei meikäläinen ole mikään viherpeukalo…


 


Rannassa kasvaa jälkiruoka:


 


Seitsemän askelta mökin nurkalta kasvaa ensi viikonlopun ateria:


 


Kaikkialla näitä:


 


Kannattiko ottaa viikonlopuksi mukaan kerä LUONNONVALKOISTA Steppiä? Oli tarkoitus opetella sukan neulominen pyöröpuikoilla kärjestä aloittaen Modan kuvien perusteella, mut miten muka mustikkatassuilla vois?


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!