Viisi tärkeää asiaa

Sain Marilta haasteen listata viisi mukavaa ja tärkeää asiaa elämässäni. Vitsailin vielä blogikommentissa, että näitähän on mukavaa pohtia sukkia tikutellessa, mutta nää on niin tärkeitä, että näitä pohtiessa piti silittää verhoja ja kastella kukat (=asioita, joita en normaalisti tee koskaan). Oikeasti olen sitä mieltä, että tällaisia asioita tulee pohdittua liian harvoin vaikka jokaisen pitäisi…

 

1. TYÖ

 Parin viime viikon aikana olen monta kertaa kokenut huonoa omatuntoa siitä, että mulla on töissä kivaa. Olen etuoikeutettu saadessani tehdä työtä, josta todella pidän! Oma lankakauppa on ollut haaveenani lapsuudesta asti ja haave on toteutunut. Lähes joka päivä kuulen, että töitä ei ole tai työtä on liikaa ja työyhteisössä on paha olla. Siksi koen olevani onnekas. Tykkään langoista, neulomisesta ja ennen kaikkea ihmisistä, jotka poikkeavat puodissani. Monista on tullut vuosien kuluessa myös ystäviä. En voi väittää, että kaikki päivät olisivat yhtä aurinkoa tai että kaikki työt olisivat mieleisiä, mutta koen olevani oikeassa paikassa pikku puodissani.

 

2. ÄITI JA ISÄ

 

Vanhempani ovat aina olleet tukenani ja auttaneet kaikissa elämäntilanteissani. Tukea, luottamusta, apua ja kannustusta olen saanut enemmän kuin olisin ansainnut. Kiitokset! Uskon aiheuttaneeni heille harmaita hiuksia enemmän kuin tarpeeksi ja silti saan heiltä joka päivä ”onnenpotkut” päivälleni ja jokapäiväiset PP:t (=Päivän Puhelu) äidin kanssa ovat tärkeitä varmasti molemmin puolin.

 

3.MÖKKI

 

Lataamoni. Mökkiä rakennettiin syntyessäni ja olin kolmen viikon, kun sinne ensi kertaa pääsin. Veljeni oli vahtina ja kun putosin vaunuista niin hän huusi: ”Äiti äiti – Susanna nuolee maata!” Tämä maan nuoleminen ja kakkapyllyn peseminen merivedellä varmaan aiheutti ikuisen mökkihöperyyden… Mökki on tärkein kotini, paikka missä kerätään voimia. Sinne menen olemaan hiljaa itseni kanssa kun maailma tuntuu mustalta. Metsässä kävely ja auringonlaskun katsominen saa arkiset asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Vaikka tosiasiassa mökki on loputon pakkotyöleiri… Ensi kesänä ei kyllä kaadeta ainuttakaan puuta!

 

4. MEIJÄN POJAT ELI

 

Blogikuvaaja Karvinen ja Herra Hassu Tassu Kissanen. Tavatessani Karvisen ei elämääni todellakaan kaivattu miestä sekoittamaan täydellistä vanhanpiianelämääni! Vaikka joka toinen viikko blogikuvaaja irtisanoutuu itse ja joka toinen viikko minä irtisanon hänet niin… Hänen kanssaan saan olla oma tuittupäinen, räiskähtelevä, kiukkuinen, halipulainen oma itseni, jolla on helmat vinksin vonksin ja joka neuloo aina ja kaikkialla. Maailmamme ja arvostuksemme ovat kuin eri galakseista! Kenties ehkä sittenkin pitää paikkaansa vanha klisee että vastakohdat täydentävät toisiaan? Ja tilannetta helpottaa varmasti se, että meillä on molemmilla oma koti Tämä on varmaan joku fysiikan laki että plus ja miinus tai vaihtovita/tasavirta…ei tästä ota selvää. Karvisen hyväksyi ensin ystäväni ja elämäntoverini Sissi-kissa. Sissin jäätyä auton alle ajattelin, ettei elämääni koskaan voisi tulla toista kissaa. Sain puoli vuotta itku-raivareita kun Karvis edes uskalsi mainita uuden kissan ottamista ”perheeseen”. Ja kuitenkin ennen pitkää meille muutti mainio Norjalainen Tassukissa. Pöljä kuin mikä, mutta herttainen riiviö, joka kyllä tietää missä on bambupuikko ja merinovillaa puhumattakaan ahvenfileistä. Molemmat ”pojat” ovat yhtä mökkihöperöitä kuin minäkin – joskus jopa enemmänkin.

 

5. YSTÄVÄT

 

Liian vähän pidän yhteyttä, mutta uskon teidän tietävän että olette mulle tärkeitä. Monet niin kaukana, että tapaamme harvoin ja puhelin ei ole sama kuin tapaaminen nokitusten istuminen, mutta kuitenkin…

 

Huh huh. ottipa koville. Suhtaudun varmaan vähän liian vakavissani tällaisiin. Miten se nyt voi olla niin vaikeaa kun kaikki nää jutut löytyy kyllä kun selailee tätä blogiani. Tällä kertaa en laita tätä haastetta eteenpäin kellekään tietylle blogiystävälle. Haastan kaikki lukijat varaamaan aikaa itsensä kanssa ja pitämään palaveria aiheesta

”Viisi mukavaa ja tärkeää asiaa elämässäni".