Synttärit

Tassu, 4 vee 1.1. kertoo:

Mun synttärit on yks tärkeimmist juhlist ja niit juhlii koko maailma. Mulla oli tarkoitus lähteä niitä bilettämään mun kamujen Paten (kissa) ja Lyyti (koira, kamu vaiks se syökin mun sapuskat jos silmä välttää) kanssa. Mut me jäätiin sit kotiin ja porukat vaan elpy soffalla ja oli tylsää.Vaikka mun synttäreitä on syytäkin juhlia niin en mä kauheasti välittäis niist raketeist. En mä niit nyt varsinaisesti pelkää mut ei ne kivojakaan oo. Synttäriaaton vietin siis saunassa omassa turvapaikassani.

Täytin kokonaiset 4 vee 1.1.2011. Mun mielestäni päivä olis kyllä voinut olla parempikin. Susu laittoi kaikki ruokakupit tiskikoneeseen ja mä olen sentään tottunut et sapuskaa on aina tarjolla! Kuin kehtaa? Piti sitten lähteä kiipeämään kohti ruokakaappia:

Kannatti, sillä sitten mulle viimeinkin tarjottiin se juhla-ateria. Kupillinen katkarapuja! Näitä ei ihan joka päivä saa... Kyllä oli herkkua.

Susu oli kipeänä ja Karvinen makoili soffalla myötätunnosta, joten mulla oli aika tylsä päivä. Onneks telkkarista tuli joku lintuohjelma, jota aikani kuluksi katselin:

Sain mä sit lahjankin. Susu oli kuullu et Leevillä on tällainen ja mä sain samanlaisen:

Mun mielestäni sapuskan kuuluu tulla lautaselle ja mieluiten pöytään. Tämän kanssa pitää tehdä jotain ruokansa eteen. Sehän ei ole kissojen tehtävä (ellei kyse ole hiiristä). Vähän aikaa meni ennenkuin hiffasin homman: Meen makaamaan purkin päälle, tartun tassuilla kiinni ja kaadun kyljelleni niin johan alkaa naput putkahdella "aktiivointipallosta" ulos!

Mä en nyt oo ihan varma pitäiskö suuttua Karviselle, joka totes etten mä ole yhtään niin pöljä kuin miltä näytän... Karvis ei kyl yleensä käytä mitään ylisanoja, joten taidan tulkita tuon kehumiseks. Purin sitä kuitenkn varmuuden vuoks pohkeeseen, jotta tietää paikkansa tässä huushollissa.

Oli mulla sit toinenkin lahja. Sen sain jo jouluna. Kanarialta asti Mummi ja Pappa oli sen tuonu. Se on aika jännä ja vähän pelottavakin. Se välkkyy ja vilkkuu jos sitä koskee ja välillä se ei vilku vaiks sitä heittelis miten. Tässä meillä on Karvisen kanssa yhteinen pähkinä purtavaks. Miten ihmeessä se toimii?

Mä ajattelin kertoa vielä noi Susunkin kuulumiset tässä samalla. Kun se on ollu viime ajat vähän flaati ja se meidän tietskakin on siellä korjattavana. Tänään se sit sai viimein tulokset ja kunnon rohdot tautiin. Se tuli siit niin iloiseks, et lupas Karviselle heti huomenna olla tosi iloinen ja reipas eikä yhtään kiukutella. Me pojat ajateltiin et näkis vaan... Ja mun kanssa se lupas leikkiä huomisiltana koko viikon edestä!

Ja kyllä me tultiin tosi iloisiks kaikist eilisen postauksen kommenteistakin. Ne paransi ainakin yhtä paljon ku penisiliinikuuri!