lauantai 2. lokakuuta 2010

Ohje – kuka sellaisia lukee?



Airi-Äiti tikuttelee sukkia Sukkasadon Heinälatoon tasaiseen pari per viikko tahtiin. Musta tuntuu, ettei hän ollenkaan noudata mun alussa säätämiä rajoituksia ja ohjeita, jotka olivat:


 


1.Sitä ei sit neulota niin, että tulee sydämentykytyksiä!


2. Sitä sit sit neulota niin, että menee yöunet!


 


Saattaapi olla syynä olla kuorsaava naapuri tai täysikuu, mutta uskon että Sukkasadollakin on osuutta unettomiin öihin. Koska neulominen on kivaa, niin eihän sitä malta olla…


 


Tämän viikon heinät on neulottu Kipuapu-silkkivillasta ja menossa kauan kadoksissa olleelle serkulle lahjaksi: 



Puikot (multa lainassa olleet) Knit Pro Symphonie Wood 15 cm 3 mm sukkikset. Malli taasen…


 


Viime perjantaina löydettiin kiva sukkamalli, josta otin kopsun äidille. Lauantaina puhelin soi kaks kertaa ja aina oli asiaa sukkamallista. Kuuntelin puolella korvalla ja vastasin et ”Katso siitä ohjeesta!”. Ja äiti siihen, että ”Miks lukea ohjetta, kun mulla on tytär, jolta voi kysyä…” Höh. Eihän MULLA sitä ohjetta mökillä mukana tietty ollut! Osa ohjeesta oli luettu – esim. 10 silmukkaa puikolle oli nähty ja tulkattu et 10…kerrosta resoria sun muuta. Jossain puhelussa mä vaan vastasin et ”Sama se kunhan teet sit toisen samanlaisen sukan.” 



Lopputulos: Mun mielestäni paljon kivempi kuin se alkuperäinen malli! Mä haluun tehdä tuollaiset kansSilmänisku




Kipuapusilkkivillan toimivuudesta olen kuullut tosi monta tarinaa ja pakko tunnustaa, että tällä viikolla yhtenä yönä minäkin viimein aamukolmelta testasin omia sukkiani. Heräsin suonenvetoon (tai Tassun lehden”lukuun”) ja sukat jalassa nukuin loppuyön. Ei sukat jalassa nukkuminen niin kamalaa ollutkaan… Puodissa tiistaina 13.10. klo 12-17 Pirkko Kähönen tulee kertomaan lisää faktoja tästä langasta.


 


Tänään minua ilahdutti (heh – lainaan Raitalampaan blogia):


 


Salossa on markkinat ja löysin sieltä Maailman Parhaan Kodinkoneen Myyntipaikan!



 



Tää härveli siivuttaa ja silppuaa kaiken maailman kasvikset ja juurekset käden käänteessä! Äiti on ostanut mulle tällaisen varmaan kakskyt vuotta sitten, eikä sapuskanlaittoa ilman tätä. Vanha alkoi jo vedellä viimeisiään – oikeastaan meinasin (vahingossa, huom.) murhata pari viikkoa sitten Blogikuvaajan salaattiin joutuneilla leikkurinosilla. Malli oli muuttunut, joten varaosat ei käyneet mutta uskon tämän olevan hintansa väärti – ei sähköä, tiskaamista eikä vie paljon tilaa kaapissa. Mainio väline!




Salon markkinoihin liittyy toinenkin perinne – Salon koululaiset viettävät Taksvärkkipäivää. Minullakin oli tänään taksvärkkimurkku puodissa apuna. Turhaan oli äitinsä viikko sitten huolissaan – tytteli oli iloinen apulainen ja teki kaikki sovitut tehtävät iloisella mielellä tomerasti ja tarkasti. Lopputulema oli, että päivä lankakaupassa oli kivempi kuin historiantuntiSilmänisku




 Kiitti avusta Jamppa!





 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!