perjantai 8. lokakuuta 2010

22 leaves shawlette - viimeinkin!


Keskiviikkoiltana päättelin silmukat, mutta nyt on langanpäätkin päätelty.



Kuvausalustaan piti saada vähän syksyistä väriä, kun huivi itsessään on aika väritön:-)


Jämähdettyäni pari viikkoa sitten neljännen vihjeen riville 77 tuntui lähes mahdottomalta jatkaa. Stressiä pukkasi, kun näin kaikkien muiden saavan valmiiksi omia mysteerihuivejaan ja minä vaan tikuttelin sukkia. No sukat valmistuivat aikanaan eikä minulla ollut enää mitään syytä vältellä. Sunnuntai-iltana Wallanderia "katsellessani" tämä Lankakomeron Päivin upea malli vei taas mukanaan ja tein yhdeltä istumalta nelosvihjeen loppuun. Yöunet jäi vähän lyhyeksi...



Maanantaina ja tiistaina tein muutaman kerroksen ja keskiviikkona viimein istuin koko illan soffalla ja puolilta öin päättelin silmukat. Koska lankaa oli vielä rutkasti jäljellä, valitsin päättelyn neulomalla, johon Lankakomerosta löytyy havainnolliset kuvat.


Torstaiaamuna pingotin taloyhtiön kuivaushuoneeseen styrox-levylle, koska luulen että Tassulla olisi levyn ja nuppineulojen kanssa liian hauskaa päivän aikana. Töihin lähtiessä oli pakko vielä käydä ottamassa kuva todistusaineistoksi. Jos vaikka joku tykästyy huiviin liikaa ja vie mukanaan (salaa toivoin, että mahdollisimman monella olisi pyykkipäivä, jotta näkisivät kämän kauniin...)



Malli oli ihanan koukuttava ja mun mielestäni vaikeakin. Tätä huivia ei neulota silmukka silloin ja toinen tällöin vaan malliin pitää oikeasti keskittyä. Mutta kun on aikaa istua tunti tai pari neulomassa niin se vie mukanaan! Huomaamatta siinä vierähtää kolmas ja neljäskin tunti. Parina aamuna laitoin kellon herättämään aikaisemmin vain saadakseni tehdä muutemen kerroksen ennen töihin lähtöä. Ohje oli selkeä - tosin tämän ikänäköisen olisi pitänyt suurentaa kaaviot...


Lanka: Austerman Kid Silk (75% Kid Mohair, 25% silkki) ja menekki tähän höyhenenkeveään huiviin peräti 41 g. Kerässähän (7,45 eur) on vain 25 g mutta huimat 225 metriä. Nelosen Knit Pro pyöröillä tikuttelin. Tässä huivissa herkuttelin vaihtamalla puikonpäät aina pidempään ja pidempään kaapeliin työn edistyessä. Lanka on ihanan pehmeää ja kevyttä. Ihan helpoksi neulottavaksi en sitä sanoisi - tarkkana pitää olla koko ajan että jokainen langakierto ja yhteenneulominen tosiaan onnistuu kun puikot ovat suuret suhteessa lankaan. Minun huivini on tylsän (eikun tyylikkään) harmaa, mutta vahtehtoja on peräti 12 (kuvasta puuttuu luonnonvalkoinen):


 


Kiitos Päiville kivasta syksyisestä mysteerikimppaneulonta-tempauksesta ja upeasta mallista!


Olen ollut ihan tohkeissani omasta neulomisosaamisestani, mutta ajatelkaas, että joku tosiaan osaa SUUNNITELLA näin hienoja malleja!


Viikonlopun viettoon lähden mä:



Mukavaa viikonloppua teillekki!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!