Ylläripylläri: Susun Silmukoissa on esiteltävänä käsityö!
Olenpa tikutellut uudesta teeteen Lumi –langasta huivin (sorry – kuvaustausta ei oo kovin esteettinen).
Puikoilla 4½ (Knit Pro pyöröt), menekki 4 kerää (miinus 3 metriä).
Lumi on unelmankevyt lanka, joka sisältää 75% super kid mohairia ja 25% silkkiä. 25g:n kerässä (6,75eur) on 125 metriä ja siinä on kuusi utuista väriä:
Tapani mukaan neuloin nuo reunukset ensin ja sen jälkeen huiviin mittaa niin paljon kun lankaa oli. Huivin koko on n. 50x160 cm.
Malli nro 3 uudesta teeteen Verkkolehdestä. Jos et ole vielä tilannut niin se onnistuu kilkkaamalla TÄSTÄ. Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.
Neuloin reunusta yhden mallikerran ohjetta vähemmän ja olisin voinut tehdä vieläkin lyhyemmän. Olkoot kuitenkin kun jostain syystä purkaminen ei edelleenkään ole mun lempijuttuja…
Ja missä neuloin? Autossa, mökillä, kotona, veneessä… Tämä on Hullun Huivivuoden nro 21.
Kesän viimeisen lauantaivapaani vietin taas veneessä. Miten ihmeessä mä aina itse keksin ne veneilyjutut? Pitäiskö mun alkaa tykkäämään veneilystä? No jos on kaunis ilma ja illaks pääsee tukevalle maan kamaralle niin miksikäs ei… Varsinkin kun veneillen voi välttää ruuhkat, jonotukset, helteen ja ihmismassat.
Missä siis oltiin? Tietenkin Turku Culture Tall Ships Regatan suuria purjelaivoja katsomassa Aurajoessa! Kiitos Äiti kun kerroit et jokeen pääsee veneellä! Mukana paras ystävä lapsuudesta (joka pyyhki liikutuksesta silmäkulmiaan kun Ruissalon suunnalta tullessa Turun silhuetti alkoi näkymään…).
Laivakuvia on Karvisen kamerassa noin tsiljoona, mutta tässä muutama yleismakupala teille, jotka ette nähneet paatteja joelta:
Turusta Åboon matkustetaan Förillä. Mainoslause huvitti. Joku saattaa tästä kuvasta tunnistaa myös meidän äidin komiat pelakuut.
Surullisenkuuluisa Myllysilta kuulemma avataan liikenteelle ihan lähiviikkoina. Tässä teimme U-käännöksen.
Ja palattiin takaisin tulosuuntaan:
Kotimatkalla nähtiin vielä muitakin innovatiivisia kulttuurialuksia:
Reissu kesti kolmisen tuntia (=sopiva veneretken kesto). Kotiin tullessa kerättiin ruoka (=kanttarellit) pihalta ja tehtiin niin gourmettia luomusapuskaa ettei varmaan sais edes Kaskenahteesta!
Ruuan vähän laskeuduttua poltettiin kesän aikana kertyneet risut. Olihan Elotulien aika eikä edes metsäpalovaroitusta. Hiilloksessa sitten illam pimeydessä kypsyi (kyseenalaisesti) rosvopaisti ja juurekset. Vasta Sunnuntaina huomattiin että kulttuuriviinit oli unohtuneet pöydästä. Karmee moka!
Sunnuntaina ilma oli sumppurainen ja meri möykkyinen. Päätimme jättää laivojen saattelun Grangrundeteilla väliin. Palasimme kaupunkiin jo illansuussa. Mökkikausi jatkuu vielä, mutta tästä lähtien The Lankakauppa on auki myös lauantaisin. Uusia syksyn lankoja tulla putkahtelee puotiin päivittäin. Tässä tänään tulleista pienet maistiaiset:
Frillaa hopeahippujen kera…
Ja Regian Sukkalankaa…
Matalapaineessa on kiva käpertyä soffannurkkaan neulomaan kun viikonloppumuistoissa on näin sininen taivas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!