Myrskyjoulu

Joulu vietettiin perinteisesti perheen kanssa saaristossa. Aattona meidät toivotti tervetulleeksi metsäneläin…

 

Tänä vuonna jäi itsetehdyt lahjat vähiin. Suvun pienin sai sukat:

 

Kuva on "vähän" epätarkka kun nuo jalat ei pysyneet paikoillaan hetkeäkään… Lanka oli Maijaa ja puikot Knit Pro 15 cm neliskanttiset kolmoset. Langan menekki oli 35g. Äitinsä paketissa oli pullollinen ”jarrunestettä” eli Sock Stoppia. Ettei ensiaskeleitaan ottava pikkuinen liukastelisi…

 

Vähän isommat sukat sai Karvinen. Joulupukin kirjeessä toivottiin paksuja ja isoja kotisukkia. Lanka Falk Garn Sport (100g=150m, 70% villa, 30% polyamidi, 5,95 eur/ kerä), menekki 150g. Knit Pron neliskanttisilla nelosen puikoilla tikuttelin menemään.

 Tassun Joulu oli yhtä juhlaa. Mummi piti koko ajan huolen siitä, että katkarapuja riitti kupissa:

 

Pappa puolestaan toimi kiitettävästi portsarina. Naukaisu oven edessä ja ovi aukesi. Talon ympäri toiselle ovelle, naukaisu ja taas Pappa avaamaan ovea. Vähän mä kyl ihmettelen miten se kissan äänen kuulee noinkin hyvin kun ihmispuhetta ei välillä kuule ollenkaan! Taitaa olla kyseessä se kuuluisa valikoiva kuulo…

Mun mielestäni Tassu ei aina ole olut kovin kiltti, mutta se ei lahjamäärässä näkynyt. Soodi ja Sonffi lähettivät Mammutin avustuksella Tassulle ihanan kalan:

 

Opel puolestaan lähetti Tassulle hiiren, jonka valmistamisessa Ida-Maria on varmaan ollut vähän apuna:

 

Mummilta ja Papalta Tassu sai karkkia ja sapuskaa ja ihanan paperipussin:

 

Priku ja Killi toivottivat Tassulle hyvät joulut jo aikaisemmin Mariannen tekemän kivan pallon kanssa. Tassu ei millään malttanut odottaa aattoa vaan löysi pallon ennen aikojaan! Kuva tulee kun pallo saadaan pois sohvan alta.

Minäkin olin olut tosi kiltti, mutta siihen palaan myöhemmin, kun saan lahjani viimeisteltyä

Joulupäivän aamuna oli hetken ihan kirkasta. Pakkohan sitä oli lähteä suppismetsään. Kesken metsäreissun alkoi sade, mutta kuka nyt voisi lähteä pois metsästä ennekuin ämpäri on täynnä?

 

Illalla päästiin syömään veljen perheen luo ala”mökkiin”. Herkkua oli taas pöytä notkollaan eikä yhtään järki muistuttanut edellisen illan ähkyolosta… Mulle kolahti veljen vaimon valmistama lipeäkala! Muistaakseni en ole moista koskaan ennen edes suostunut maistamaan… Mun mielestäni suurimman osan jouluruuista voisi jättää laittamatta. Mä pärjäisin ihan hyvin mädillä, sipulilla, smetanalla, graavilohella, äidin kotijuustolla, veljen perheen perunasalaatilla…

Illalla pelattiin vielä pakolliset korttipelit ja kuunneltiin alkavaa myrskyä. Eipä liene mikään yllätys, ettei Atussakaan ollut aamulla sähköä (mun tietoni mukaan ei ole vieläkään)… Takkatuli lämmitti ja hellatulella keiteltiin aamukahvit. Uusi rantahuussi oli kullan arvoinen, vaikka hätä piti ennakoida pitkän matkan vuoksiJ Vaikka radiossa kehotettiin pysymään sisätiloissa, niin aurinkoinen ilma houkutteli ulos.

 

 Kuten joka puolella muuallakin, tuuli kaatoi puita pitkin päivää.

 

Merellä näkyi tyrskyjä ja ihan keskellä aavaa merta outoja pyöriviä vesipatsaita!

 

Onneton rakas pikkukamerani sai aattona tärskyn ja hajos. Voi surkeus – se ei enää tarkenna lähelle, mut kuvasta näette ihan varmasti miten äidin bellis kukkii nurmikolla Tapanina:

 

Puolen päivän jälkeen pakattiin auto ja lähdettiin kotimatkalle. Ei päästy pitkälle kun jo ensimmäinen kuusi oli kaatunut tielle. Se saatiin pois nelivedolla, kuten myös seuraava… Muutaman sadan metrin päässä oleva juurineen kaatunut mänty oli jo liian kova pala ja tarvittiin pelastusmiehistön (veljentytön mies ja veljeni) moottorisahaa…Kiitos rescueryhmälle!

 Kaiken myrskyn keskellä Karvis nappasi kuvan, joka lupailee jo kesää:

 

Tänä aamuna huomasin ihan selvästi että päivä on jo kokonaista neljä minuuttia pidentynyt!

Ja meillä jo seuraava seikkailu suunnitteilla…