Sunnuntain tunnustuksia

Sain Oranssilta Oranssin Puuhat -blogista tunnustuksen. Kiitos!

Koko viikon olen miettinyt kahdeksaa asiaa, joita en vielä olis blogissani lörpötellyt... Varmaan osa näitä on tullu kerrottua ennenkin mut olkoon.

1. En ole jouluihminen. Lasken kyllä päiviä...siihen kun päivä on yhden minuutin pidempi kuin vuoden pimein päivä. Tänä vuonna se on jo 23.12. Tänään oli kivaa olla kotona valoisalla. Iltapäivällä auriko melkein näyttäytyi!

2. EN parsi sukkia. Mun elämäntehtäväni on myydä lankaa uusia sukkia varten, joten mun pitää toimia esimerkkinä ja tehdä aina uudet sukat kun vahnat menee rikki. Äiti kyl parsii mun sukkia ja itsekin joskus teritän...

3. Tykkään enemmän suolaisista kuin makeista herkuista. Suklaanhimoa en tunne, mutta juusto-, suolapähkinä- tai pizzahimo on ihan tavallista.

4. En kauheasti tykkää kännyköistä. Ennen tultiin ihan hyvin toimeen ilmankin. Asiat hoitui ja sovitut aikataulut pidettiin. Onhan se tietty kätevä laite ja tarpeellinen, mutta joskus tuntuu tyhmältä et pitää aina olla tavoitettavissa. Ja annas olla jos mun hulttiokännykkäni sattuu unohtumaan jonnekin niin puoli maailmaa on heti ihan sekaisin.

5. Olen aamuihminen. Tykkään herätä aikaisin ja touhuilla itsekseni samalla kun lipitän pannullisen kahvia. Esim. kodin imurointi on hauskinta just aamuisin (vähän ennen kun olen oikeasti hereillä). Työpäivien aamut alkaa parhaiten jos voin neuloa sohvalla yli puoli tuntia. Samalla katson sekä ykkösen että kolmosen aamu-uutiset. Joskus neulominen maistuu niin makealta, että tulee kiire vaikka olisin herännyt ennen kuutta (töihin pitää hyvällä kelillä lähteä viimeistään yhdeksältä).

6. Päivätorkuilta herääminen on kauheaa. Siksi en juurikaan nuku päikkäreitä. Paitsi lauantaisin. Silloin päikkäreihin saattaa hyvinkin mennä monta tuntia ja herätessäni olen pahalla päällä ja herääminen kestää vähintään yhtä monta tuntia ku itte päikkärit. Karvisparka suorastaan pelkää mun päiväunia - jos se herättää mut niin olen pahalla päälla ja jos se ei herätä niin olen vielä kiukkuisempi!

7. En tykkää kokkailusta. Mut jos kokataan niin ruoan pitää olla hyvää. Tällä viikolla pääsin kokkailuista kuin koira veräjästä! Maanantain eväänä oli viikonlopun punajuuri-aurajuustovuokaa, keskiviikkona äidin kanakeittoa, torstaina lihasoppaa mopsineulomosta, perjantaina isän tekemää makaronilaatikkoa. Eilen juhlistettii Karvisen kanssa 8-veepäiväämme Torressa! Ruoka oli herkullista ja palvelu pelasi moitteettomasti vaikka ravintola oli ihan täynnä. Ruokaviinin valinta oli päivänselvä:

Tapaamisemme "syyllisen" nimikkoviiniä...

Tänään tein ihan mukisematta ruokaa ja sitä riittää alkuviikon evääksikin. Listalla oli "Koskenalaskijan Morsian" -perunat ja Auralihapullat. Ei ihan kevyttä terveysruokaa mut hyvää.

8. En ole tipaakaan innostunut kierrätyksestä. Kirppareilla käyn harvoin enkä koskaan tee löytöjä niinkuin monet muut. Viime viikkojen aikana olen kuitenkin muutaman kerran sortunut roskisdyykkariks... Kynttiläkurssin jälkein menin yön pimeinä hetkinä talon metalliroskiksesta hakemaan kaksi hyväkuntoista teräskattilaa kynttilänsulatuksia varten ja viimeeks löysin kivan kenkätelineen. Hassuinta oli et kun vein sen kamalan vanhan muovisen telineeni tilalle niin sekin oli kelvannu jollekin... Ja pahinta oli äsken kun vein maitopurkin pahvinkeräykseen niin himokkaasti katselin sinne jätettyä munakennoa. Siiä tulisi hyviä sytykeruusuja...

Myös Kisa Punaisen talon elämää -blogista antoi Susun Silmukoille tunnustuksen:

Kiitos molemmille! Tuntuu tosi kivalta huomata, että tämä uusikin osoite on löytynyt!

Omat blogilukemiset on kesän jälkeen jääneet ihan hunningolle ja kässytkin edistyy luvattoman hitaasti... Milloin on ohje hukassa tai puikko kadoksissa - toisinaan lanka loppuu tai ei muuten vaan huvita. Onkohan tämä nyt kaamosväsymystä? Samasta syystä olen laiska ja jätän tunnustukest tällä kertaa jakamatta eteenpäin. Menen sohvalle ja luon silmukat. Sentään yksi sukka on viikonlopun aikana saatu valmiiksi. Se tarttis kaverin...

 

Tänään viriteltiin valoja pervekkeelle ja ilma oli kerrankin niin tyyni, että myös kynttelikköön saattoi sytyttää aindot kynttilät. Niiden valossa äsken saunottiin...

Valoisaa viikkoa teillekin!