Tassun isänpäiväviikonloppu

Tassu saa suunvuoron ku Susu on pahalla päällä ja kiukkuinen...

Me ollaan kirjoitettu melkkest mun koko elämäni ajan yhdessä kaikkii juttui ja tarinoi Susun Silmukoihin  tonne Vuodatukseen mut nyt meil on semmonen olo et Vuodatukselt meni meidän silmis, korvis ja tassuis luottotiedot. Vuodatukses oli kotoisaa ja mukavaa ja helppoa mut nyt me yritetään muuttoa tänne Bloggeriin. Siis mikä ihmeen blogi semmonen on missä ei olis komeita kuvia Blogin Kingistä? Eli minusta - Herra Hassu Tassu Kissasesta! Ja kyl ne äiskän kässykuvatkin varmaan joitain kiinnostaa. Ja Karvisen maisemat. Ja muutkin äiskän tarinat vaiks ne on kyl aika pöljiä jos multa kysytään. Harmittaa vaan ku meil oli siel vanhas paikas paljon kivoi kavereit ja tuttui. Et jos ne ei tänne löydä ni sit me ollaan ihan ypökaksin täällä. Ei me mitään nettiriippuvaisii olla mut onhan se kivaa kun on tätä sosiaalist elämää. Mä kyl tiedän et moni mun kissakamu ja moni mun ihniskamukin on jo kesällä siirtyny tänne joten ehkäpä me taas treffataan?

Mun piti jo sunnuntain siel vanhas paikas kertoo miten meidän isänpäivä meni mut kun mun komeit kuviani ei saatu ladattua ni mä annan Susul luvan harjoitella täällä...

No ku kert oli isänpäivä ni mä ajattelin et mun pitää leikittää iskä Karvista. Me pelattiin hiiripalloa. Sillä välillä Susu alkoi laittaa omalle iskälleen eli mun Pappalle ja Mummille ruokaa. No piti mun vähän äiskääki auttaa:

Tai ainakin tarkistaa et potut on kuorittu kunnolla. Hännällähän sen kissa parhaiten tuntee vai kui?

Ja ku häntää vähän heilautti niin veteen tuli hauskoja aaltoja. Mut ein ne nyt NIIN hauskoja ollu et äiskän olis ihan ääneen pitäny nauraa. Menin sit suoraan tuosta hiekkalaatikolle ku harmitti se nauraminen. Sen jälkeen olikin Susul vähän hommia ku sai pestä lattiat. Se paakkuhiekka on ihan kätevää mut märkä häntä tähmää sen ihan mukavasti pitkin parkettia!

 Ku ruoka oli valmista ni Pappa ja Mummi tuli meille. Ja ku kert oli isänpäivä ni ne toi karkkeja mulle. Mä söin kädestä ku pitää olla kiltti ku on kert isänpäivä ja mä olen yks niitten lapsenlapsista. Kaikkest karvaisin muuten. Ne muut lapsenlapset on ihmislapsia ja aikuisia jo. Sit on yks lapsenlapsenlaps joka on aika pieni mut varmaan jo vähän isompi ku mä.

Sapuskan jälkeen mä tarkistin et pöytä on kunnolla siivottu ja tiskit koneessa:

Huomaakste et meillä on aina tiskipöydällä noit bambutiskirättei? Ne on kuulemma tosi trendikkäit just ny. Meil ne on vaan käytännöllisii.

Sapuskan jälkeen Karvisen piti vähän taas leikkiä mut täst mä en tykänny yhtään!

 

Iskä puki mun kaulaan ällökaularinkulan ja siitä irti pääseminen oli aika urakka! Iskä oli tyhmä mut en mä viitsiny sille suuttua ku oli iskäpäivä tulossa. Sillo lasten pitäis kait olla aika kilttejä? Onks oikeesti pakko?

Sit ku vatta oli vähän laskenu sapuskan jälkeen ni me alettiin pelaamaan. Yazya ja Unoa pelattiin. Mut jostain syystä mua ei otettu peliin mukaan vaikka ainakin noppien heitossa olisin ollu tosi hyvä! Ne ei vissiin halunnu maua peliin mukaan ku olisin voittanu kaikki...

Muiden pelatessa mä sit ajankulukseni revin viherkasveja ja aina välillä huutelin porukkaa avaamaan parvekkeen ovea. Oli kerrankin tarpeeksi palveluskuntaa päästämään mut ulos ja sisään. Susua on turha komennella ku se on niin laiska juoksemaan...

Kattokaa muuten tota kuvan oikeeta yläreunaa! Huomaakste et mä olen opiskellu tosi ahkerasti ruåtsia! Sanakirjat on jo melkein alusta loppuun luettuja! Päivisin opiskelen kieliä mut öisin pysyn ajan hermolla lukemalla Salkkaria ...

Ettei Susu tuntis itteäns laiminlyödyks ni ollaan sit sen kanssa pidetty palaveria kans. Sunnuntaina mä annoin mielipiteeni noist Salon liiketilojen sijaineist ku niist oli juttuu päivän aviisissa (jonka siis olin jo yöllä lukenut):

Sit sunnuntaina Susu ja Karvis oli lähdössä Pappaa onnittelemaan ku oli se oikea Isänpäivä. Mä olin kans ihan lähdössä, mut jostain syystä mua ei otettu mukaan. Epistä!

Kerran ihan pikkukissanan kävin niillä ja tuhosin kuulemma jotain arvokasta... Onneks niiden mökille sentään pääsee joskus. Siellä on niin kissaystävälliset lasikuitutapetitkin. Ei tarvita raapimapuuta ollenkaan! Mummi ei kyl kauheesti tykkää... Mut siellä saakin olla ulkona!

Rankkaahan toi Karvisen Ja Pappan viihdyttäminen oli ja loppujen lopuks olin viikonlopun jälkeen aika poikki. Omassa paikassa mua ei häiritse kukaan:

Kivat teillekki! Ny mä alan etsiä jotain nappulaa, joka julkaisis tän mun juttuni. Saas nähdä kui käy. Pitäkää peukkuja ja tassuja ja pysykää kuulolla!

Hej då!

t. Tassu