Kesärevontuli

Olen aina tykännyt neuloa revontulihuiveja. Niin paljon tykkään siitä mallista, että niitä on tullu tikuteltua eri langoilla ainakin 12.

Olen aina inhonnut virkkamista. Niin paljon, että pakottaessani itseni virkkamaan, kutsun sitä kurjuuden maksimoinniksi.

Mut kas kummaa - Kauneimmat Käsityöt -lehdessä oli pari numeroa sitten ihan revontulihuivin näköinen malli, mutta virkattu. Se jäi kummittelemaan mieleeni niin pitkäksi aikaa et oli pakko ottaa koukku käteen. Lankakin oli kivaa - tosin kumpikaan ei ollut lähelläkään ohjeessa mainittuja.

Viikko kurjuuden maksimointiin sitten meni, mutta perjantaina mökillä virkkasin viimeiset silmukat.

Lankana oli Katian ihana liukuvärjätty uusi virkkuulanka Jaipur. Valitsin koukuksi Knit Pron Soft Grip nro 3:n. Jaipurissa on 50g:n kerässä 280 metriä. Ensimmäisen kerän virkattuani totesin et tää huivi ei tule valmistumaan IKINÄ. Hetken jo mietin purkuhommiin ryhtymistä mut minähän en pura... Mallissa on lisäykset joka neljäs kerros. Vaihdoin koukun puolta numeroa isompaan ja jätin yhden lisäyskerroksen välistä pois. Näytti toimivan. Koukuttelin toisen kerällisen.

Edelleen huivi näytti minikokoiselta ja epätoivo alkoi vallata mieltä. Tää ei todellakaan valmistu IKINÄ! Ja eikun kolmas kerä alulle ja jälleen puolta numeroa isompi koukku ja yks lisäyskerros välistä pois... Onneksi perjantaina Mammarosa poikkesi puodissa ja lohdutteli, ettei kesähuivin niin kauhean suuri pidäkään olla:-) Punnitsin joka kerroksen jälkeen jäljellä olevan langan ja laskin et enää kolme kerrosta...enää kaks kerrosta...enää yks kerros! Ja vieläkin lankaa oli. Viimeisen kerroksen virkkasin kiinteitä silmukoita Jossun neuvon mukaan ja sain melkein koko langan käytettyä! Kaiken kurjuuden maksimoinnin jälkeen Blogikuvaaja Karvinen kehtasi sanoa värejä plissuksi. Raivostuneen ilmeeni nähdessään hän vähän pehmensi sanomalla et muoto on ihan kiva... Omasta mielestäni väri on kesäisen ILOINEN!

Villahuivit aina kastelen ja pingotan, joten päätin tehdä saman tällekin. Merivettä vatiin ja huivi perään. Sitten patja mökin terassille ja neulat esiin:

Samassa jo kuukauden saaressa asustellut laadunvalvojani Herra Hassu Tassu Kissanen keskeytti lomansa ja tärkeät hiirestyshommansa:

Olihan hänellä kovasti tärkeä laadunvalvontatehtävä ja velvollisuudet pitää hoitaa oli sitten loma tai ei:

Huh huh - huivi hyväksytty!

Eli lankana Katia Jaipur, koukut 3, 3,5 ja 4 mm. Menekki kolme kerää (10 metriä jäi) eli 150g. Ja kastelun jälkeen kokoakin ihan kivasti. Tykkään.

Seuraavan Revontuleni teen kyllä taas neulomalla. Puikoilla on jo!