Mökkihöperyyttä toukokuussa

Höperöidytty on. Jopa muutaman viime viikon aikana ihan keskellä viikkoakin olen pitänyt parin päivän vapaita. Koska hellettä. Koska toukokuu. Koska ei hurjaa ruuhkaa töissä... Saippuakuplia!

Ollaan PUUhailtu:

Ja kalastettu:

Kalasaaliilla elvistely on kyllä kivaa ja syöminenkin, mut se perkaaminen! Tosin lasketaan aina miten paljon ollaan säästetty. Punnitaan ruodottomaksi peratut fileet ja katsotaan päivän hinta kookaupan kalatiskiltä... Parin viime viikon aikana filettä on tullu n. 2,5 kg... Josta kolmannes tietenkin Tassulle.

Lokkikin sai oman osuutensa.

Siivottu:

Mökki

 Kässäpussi

Pihaa

Tassun kesävessa (ei se sitä käytä, paitsi sateella ja jos arkena joutuu olemaan sisällä kun ollaan poissa).

Rantakaislojen kanssa kävi lopulta niin, että tämä viikatenainen päätti odottaa matalapainetta ja meriveden nousua. Nousuvesi tuokoon noi kaislat rantaan. Eihän niitä kuitenkaan voisi nyt polttaa ees. Siis hölmö paljon töitä tekee - viisas pääsee vähemmällä! Saapa nähdä miten tää vanha sanalasku ja mun laiskuuslogiikkani toimii.  Siinä kaisloja kerätessä korvamatona oli Hectorin Tuulisinä öinä... Oma sanoitus vaan et "menen usein rantoja siivoomaan..."

Tänään vielä Pömpelikin tuli laitettua kesäkuntoon.

Karvis korjasi vessan katon.

Oli kattolauta "vähän" laho. Kuvassa myös yksi Karvisen romanttista lahjoista mulle: Elektroninen työntömitta. Tämmöistä ei joka tytön työkalupakista löydykään!

Poijutestikin tehtiin yhtenä päivänä. Seurauksena oli uppopoiju ja pieni episodi sen löytämiseks...

Katto Kassisenakin... Neulasten poistoa:

 "Suloinen myrkyttäjä" sammaleen kimpussa.

Koska helle, niin välillä oli pakko pulahtaa.

Ja pääasia kaikessa on tietty herkuttelu! Latosaaren kokeileva keittiö on taas ollut elementissään...

Kanttarellirisottoa ja marinoituja kuhafileitä rapsakaksi paistettuna. Tuo lankojen värjäystä varten hankittu keittolevy on NIIN paras! Eipä tarvii helteelläkään sisällä kokkailla. Risoton jämistä tehtiin seuraavana päivänä paistettua riisiä.

Muurikalla tehtin wokkia tiiligrillissä kun vielä uskallettiin sytyttää tuli. Näillä metsäpalovaaroilla ja tuulella ei varmaan enää uskalla.

Karvisen bravuuri on pydäri! NAM!

Ja kerran ollaan ihan tavallisesti grillattu. Herkkareita sun muuta.

Oon mä vähän tikutellutkin.

Ja mitäpä Tassu?

Helteellä näytti, että osaa kyllä juoda jos janottaa!

On mukana porukoissa, mutta hakee sen varjoisan ja viileän paikan:

Suurimman osan ajastaan se loikoilee terassilla viileässä. Sinitiaiset ruokkii lapsiaan mökin edessä olevassa pöntössä eikä pelkää yhtään. Tassu antaa niiden olla rauhassa. Naapurisopu olla pitää!

Tassu on ollut saaressa nyt jo melkein kaks viikkoa putkeen! Ollaan Karvisen kanssa välillä vähän vuoroteltu - olishan se nyt julmaa ja kissalle stressaavaa kuskata sitä kaupunkiin vain yhden tai kahden päivän vuoksi! Mihin me ei venyttäis Tassun vuoks... Joskus töihinlähtö suoraan saaresta on tuottanut pikkasen mietintää... Mitään hiusmömmöjä tai föönejä ei oo, mutta löytyihän kaapin perukoilta äitin vanhat paplarit!

Tukka hyvin, näistä maisemista aamulla töihin!